Toimitusjohtajan haavista

Toimitusjohtajan haavista

EUROOPAN VESIVILJELIJÄT KOKOONTUVAT HELSINGISSÄ

8.6.2026

Federation on European Aquaculture Producers eli tuttavallisemmin FEAP kokoontuu 27.-28.5.2027 Helsinkiin vuosikokoukseensa uuden puheenjohtajansa, puolalaisen Anna Pycin johdolla. Edellisen kerran järjestö on pitänyt kokoustaan Suomessa vuonna 2009.

FEAP on Euroopan vesiviljelyalan yhtenäinen ääni. Suomen Kalankasvattajaliitto toimii järjestössä aktiivisesti ja hyödyntää edunvalvonnassaan sen yhteyksiä Euroopan unionin päätöksentekoon. Kokouksen pitäminen Helsingissä ei ole sattumaa vaan osoitus siitä, että aktiivisuutemme on noteerattu ja suomalainen kalankasvatus nähdään merkittävänä osana eurooppalaista vesiviljelyperhettä.

On huomioitava, että FEAP:in jäseninä toimii vesiviljelyn edunvalvojia myös unionin ulkopuolisista maista kuten Turkista, Iso-Britanniasta, Islannista ja Norjasta. Sjomat Norge on Norjan kalankasvattajaliitto ja suurin alan toimialajärjestö maailmassa. Se edustaa noin tuhatta alan yritystä, joista merkittävä osa toimii vesiviljelyn parissa.

Norjalaiset ovat mukavaa väkeä, mutta edunvalvonnassaan tinkimättömiä ja kaiken kukkuraksi haastavat markkinoilla jatkuvasti suomalaista kirjolohta. FEAP:in toiminnassa he saavat ajankohtaisen tiedon, mitä Euroopan unionissa tapahtuu. Markkinajohtajana maailmassa he haluavat tietenkin toimia unionin alueella samoilla ehdoilla kuin unionin jäsenmaat. Joskus käy mielessä kysymys, kenen etua FEAP:n kuuluu ajaa.

Suomen Kalankasvattajaliitto toivottaa eurooppalaisen vesiviljelyperheen lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin!

ELINVOIMAINEN SAARISTO EI OLE ULKOMUSEO

16.4.2026

Tällä vaalikaudella on eduskunnan käsittelyyn vielä tulossa uusi saaristolaki. Tavoitteena on edistää saariston elinvoimaa ja vastata toimintaympäristön muutoksiin. Laissa säädetään kuntien ja hyvinvointialueiden velvollisuudesta huolehtia, että saariston vakituisilla asukkailla on käytettävissään erityisolosuhteet huomioon ottaen palveluja ja että saariston elinvoiman kehitys otetaan huomioon saaristoa koskevassa päätöksenteossa.

Laki pitää sisällään valtion velvollisuuden huolehtia yhteysalusliikenteen järjestämisestä ja varautumisvelvollisuudesta. Lisäksi ehdotetaan, että saaristoa ja siihen kuuluvia vesialueita koskevissa kaavoissa ja muissa suunnitelmissa on otettava huomioon saaristolaissa säädetyt tavoitteet. Saariston luonnonhoitoon on luvassa avustuksia. Lisäksi säädetään annettavaksi eduskunnalle saariston tilanteesta ajankohtainen kuvaus.

Keskeisessä roolissa on myös parlamentaarinen saaristoasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa. Saaristopolitiikan toteutus ja seuranta kuuluisivat toimialallaan kullekin ministeriölle.

On syytä muistaa, että elävää saaristoa ei ole ilman vakituista asutusta ja työmahdollisuuksia. Kalankasvatus on yksi saariston perinteisistä elinkeinoista, jonka merkitys on kasvamassa. Jokaisella on oikeus työhön. Useissa Suomen saaristokunnissa kalankasvatusyritykset tarjoavat paikkakunnan ainoat teolliset työpaikat. Saariston elinvoima on kokonaisuus, joka kattaa palveluiden saatavuuden, saariston saavutettavuuden ja elinkeinotoiminnan. On tärkeää, että yritysten toimintamahdollisuuksiin kiinnitetään uudessa laissa huomiota.

Saariston liikenneolosuhteet haastavat elinkeinojen harjoittamista. Suomen Kalankasvattajaliiton näkökulmasta liikennöinnin edistäminen yritysten näkökulma huomioiden on tärkeää. Toimiva lautta- ja lossiliikenne on perusehto yritysten toiminnalle.
Liikenteen haasteet ja kustannukset on huomioitava myös elinkeinoille myönnettävissä tuissa. Alueidenkäytön huolellisessa suunnittelussa voidaan yhteensovittaa ympäristön ja elinkeinojen tarpeet.

Saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on vahvistaa saariston elinvoimaa. Neuvottelukunnan kokoonpanoa nimettäessä onkin huomioitava elinkeinoelämän asiantuntemus ja edustus.

HAKEMUS POIKKEUSMENETTELYYN

5.2.2026

Jos joku miettii ikiliikkujan keksimistä niin hänelle voi sanoa, että turhaa hommaa. Sellainen on jo olemassa: suomalainen viranomaistoiminta. Viimeisen vuoden aikana Kalankasvattajaliitto on päätynyt välillä taistelutantereille, jollaisia ei Euroopan unioniin kuuluvassa jäsenmaassa kuuluisi edes olla.

Taistelu teollisen formaliinin käytöstä on saatu onnelliseen päätökseen, ainakin toistaiseksi. Päätöstä edelsi liiton kaksi poikkeuslupahakemusta.

Väännöt eivät kuitenkaan lopu tähän. Samaan aikaan liitosta on postitettu Tukesille uutta poikkeushakemusta sallia antifouling-aineiden käyttö verkkoaltaiden käsittelyssä. Myös luvanhaltijat ovat olleet asiassa liikkeellä. Tässä ongelmassa on kyseessä tulkintaerimielisyys, onko näiden valmisteiden käyttö kalankasvatuksessa teollista vai ammattikäyttöä.

Tarpeetonta lienee huomauttaa, että syntynyt ongelma on ihan suomalainen keksintö, mutta tästäkin selvitään. Keväällä kalankasvatuksessa käytetään tarpeelliset aineet.

Sokerina pohjalla SUP-tuottajayhteisö uhkailee parhaillaan jäsenyrityksiämme laskuilla, joiden oikeusperusta on kyseenalainen. Tätä probleemaa selvittelee liiton pyynnöstä lupa- ja valvontavirasto. Liiton vahva viesti jäsenyrityksille on, että mitään maksusuorituksia ei tehdä, ennen kuin tuottajavastuun tulkintaan on saatu selkeä, reilu ja kohtuullinen viranomaisohje.

Poikkeuksellisen hyvää talven jatkoa!

KALANKASVATTAJAT VALMISTAUTUVAT EDUSKUNTAVAALEIHIN

29.1.2026

Aika rientää ja nykyisen maan hallituksen toimintakausi on kaartamassa loppusuoralle. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027. Hallituksella riittää vielä työtä tehtäväksi, mutta 16 kuukauden kuluttua tähän maahan ryhdytään joka tapauksessa sorvaamaan uutta hallitusohjelmaa vaaleissa menestyneiden puolueiden toimesta.

Nykyisiä hallitusohjelmakirjauksia on kalankasvatuksen näkökulmasta voitu pitää asiallisina. Toimiala on mainittu teksteissä ja kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä pyritty edistämään. Ohjelmaan on myös kirjattu erikseen lupaprosessien sujuvoittamisesta. Vuoropuhelu ministeriöiden suuntaan on myös parantunut. Mitä on sitten saatu viivan alle?

Kalankasvattajaliiton hallitus laati helmikuussa 2024 11 kohdan norminpurkuehdotukset ministeriöiden ja poliittisten toimijoiden käyttöön helpottamaan hallitusohjelmakirjausten toteuttamista. Keväällä 2025 saatiin edistystä joidenkin ehdotustemme osalta. Määräaikaiset merikasvatusluvat pitenevät ja kuormitukselle voi hakea kolmen vuoden joustoa. Osa liiton esityksistä on jatkoselvityksessä ministeriöissä. Näiden osalta vaikuttaminen jatkuu.

Toimialan kannalta on merkittävää, että vaalikauden aikana on saatu joitakin melko suuria merikasvatuslupia tuotantoon. Nämä ovat kääntäneet kirjolohen kokonaistuotannon nousuun Suomessa.

Kalankasvattajaliitto on kääntämässä katsetta hyvissä ajoin kohti eduskuntavaaleja. Liiton hallitus uudistaa keväällä norminpurkulistansa ja laatii oman tavoiteohjelmansa. Niiden kanssa lähestytään poliittisia toimijoita. Vaalivaikuttaminen tehdään yhteistyössä Suomen Ammattikalastajaliiton kanssa.

Suomen Kalankasvattajaliiton tavoitteena on saada seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tehtävään hallitusohjelmaan kirjaukset kalankasvatuksesta. Kirjausten tulee edistää kalankasvatuksen myönteistä kehitystä Suomessa vuosina 2027-2031, miksei pidempäänkin.

VÄLIRAUHA FORMALDEHYDIN KÄYTTÖÖN

11.12.2025

Suomen Kalankasvattajaliitto haki Tukesilta uutta jatkolupaa biosidiasetuksen mukaiseen formaldehydin käyttöön kalankasvattamoilla kalojen, mädin ja veden desinfiointiin. Tukes myönsi äskettäin yleisen poikkeusluvan määräaikaisesti kuitenkin vain mädin käsittelyyn 26.5.2026 asti.

Tukes perustelee päätöstään sillä, että vallitsevan tulkinnan mukaan kyseessä ei ole biosidinen vaan eläinlääketieteellinen käyttö. Muissa pohjoismaissa ongelma on ratkaistu niin, että formaliinia käytetään eläinsuojeluasetuksen cascade-menettelyllä, jonka mukaan eläinlääkäri kirjoittaa reseptin teknisestä formaliinista, koska lääkeformaliinia ei ole saatavilla.

Vetyperoksidin ja peretikkahapon käyttöön ei Tukesin mukaan ole tarvetta, koska markkinoilla on saatavilla tarkoitukseen sopivia tuotteita.

Tällä Tukesin päätöksellä toimiala selviää jotenkuten kevääseen asti. On selvää, että formaliinia tarvitaan edelleen kalojen hyvinvoinnin turvaamiseksi myös kylvetykseen. Toimialan on vaikea ymmärtää, että suomalaiset yritykset asetetaan eriarvoiseen asemaan suhteessa pohjoismaisiin kollegoihin. Samaa Euroopan unionia tässä ollaan.

Toukokuu tulee nopeasti. On fakta, että laadukas kalankasvatus edellyttää kaikissa maissa tiettyjen kemikaalien vastuullista käyttöä. On kestämätöntä, että epävarmuus uusiutuu puolen vuoden välein. Siksi kaikki asiaan vaikuttavat tahot on koottava yhteen ja tehtävä pitkäaikainen ratkaisu, jolla kalankasvatuksen myönteinen kehitys turvataan seuraaviksi vuosiksi.

VEDESTÄ LAUTASELLESI RAKKAUDELLA

13.11.2025

Euroopan unioni valmistelee rahoituskehystään vuosille 2028-2034. Komission pohjaehdotuksen kokonaistaso suunnitelmavuosille on kaksi miljardia euroa. Ehdotuksessa maatalous ja maaseutualueet olisivat yksi painopistealue, sillä ne vahvistavat EU:n strategista riippumattomuutta, ruokaturvaa ja kestävää kehitystä.

Maatalouden nykyisten suorien tukien ja tiettyjen viljelijöiden tulonmuodostukseen vaikuttavien muiden tulotukien ja korvausten rahoitus korvamerkittäisiin jäsenvaltioissa. Tähän siirtyisi myös osa yhteisen kalastuspolitiikan rahoituksessa.

Kalankasvattajille tuttu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) ollaan integroimassa kaavailun mukaan laajempaan horisontaaliseen rahastoon. Suomen Kalankasvattajaliitto on esittänyt eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa huolensa tilanteesta, sillä vesiviljelyalan ja muun alkutuotannon välillä on eroavaisuuksia.

Kalankasvatuksen erityispiirteiden tunnistaminen on myös jatkossa tärkeää. Toimialan riittävä rahoitus EU:n suunnalta on välttämätöntä yhteisen kalastuspolitiikan tiukkojen tavoitteiden ja standardien noudattamiseksi. Nämä vaatimukset aiheuttavat lisäkustannuksia, joilla vaikeutetaan kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen luomista.

Suomen Kalankasvattajaliiton näkemyksen mukaan olisi tarkoituksenmukaisempaa jatkaa erillistä kalastus- ja vesiviljelyrahastoa, koska on olemassa riski, että pieni toimiala hukkuu suurempien alkutuotantoalojen puristuksessa.

Euroopan unionin komissio on ollut huolissaan kasvatetun kalan tuotannon kehityksestä jäsenmaissa. Komission julkaisi keväällä 2025 markkinointikampanjan ”Vedestä lautasellesi rakkaudella”, jossa esiteltiin kestävää ja vastuullista vesiviljelyä jäsenmaissa.

Euroopan unionin alueella tapahtuva vesiviljely on jäänyt globaalissa kilpailussa jälkeen kilpailijoistaan. Peliä ei olla kuitenkaan vielä kokonaan menetetty. Siksi on tärkeää, että uusi rahoituskehys turvaa osaltaan sitä myönteistä kehitystä, joita muutamissa EU:n jäsenmaissa kuten Suomessa on muutaman viime vuoden aikana jo tapahtunut.

FORMALIINIKYSYMYS TARVITSEE RATKAISUN

17.9.2025

Emokala- ja poikastuotannossa tarvitaan kemikaaleja, kuten formaliinia, vetyperoksidia ja peretikkahappoa loisten ja vesihomeen häätämiseen. Formaliinia käytetään myös mädin haudontavaiheessa vesihomeen estoon. Ilman näitä kemikaaleja vettä ei voida puhdistaa riittävästi. Nämä ovat kaloille elinehto.

Valmisteena on käytetty teknistä formaliinia yli 60 vuotta. Suomen viranomaisten tulkinnan mukaan EU:n biosidilainsäädäntö kieltää tänä päivänä tuotteen käytön kalankasvatuksessa. Tämän vuoden keväällä viranomaiset ilmoittivat alalle, että Suomessa formaliinin käyttö on sallittu ainoastaan eläinlääkärin määräämällä lääkereseptillä ja aineen pitää olla lääkeformaliinivalmiste.

Lääkeformaliini eroaa teknisestä formaliinista vain siinä, että se on tehty puhdistettuun veteen espanjalaisessa yrityksessä. Tekninen formaliini taas tehdään Suomessa suomalaiseen vesijohtoveteen. Tehoaine on sama formaliini, jota on käytetty aiemminkin. Lääkeformaliinin valmistus tapahtuu Espanjassa ja sen hinta olisi Suomeen tuotuna n. 3-4 -kertainen. Tanskassa ja Ruotsissa käytetään edelleen teknistä formaliinia kasvatuksessa.

Huhtikuussa 2025 Kalankasvattajaliitto haki ja sai teknisen formaliinin, vetyperoksidin ja peretikkahapon käytölle puolen vuoden poikkeusluvan. Aika umpeutuu lokakuussa.

Yksityiset ja valtion kalanviljelylaitokset eivät saa tätä ainoaa sallittua ainetta eli lääkeformaliinia eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi mistään. Toimittajat eivät pysty tai halua toimittaa Suomeen EU:n toiselta laidalta tavaraa. Tarve voi epidemian puhjetessa olla suuri ja aine pitäisi saada paikalle 1-3 vuorokauden sisällä.

Suurin osa poikastuotannosta tapahtuu Suomessa ympäristössä, jossa formaliinia on pakko käyttää jossain vaiheessa kalanpoikasten elinkaarta. Kyse on tuotantoeläinten terveyden hoitamisesta ja eläinten hyvinvointilain noudattamisesta.

Kasvattajien näkökulmasta biosidilainsäädäntö on toissijainen, kalojen hyvinvointi menee edelle.

Mikäli formaliinivalmistetta ei saada tai teknisen formaliinin käyttöä ei sallita pitkällä jatkoluvalla on uhka, että Suomessa ei saada tehtyä riittävästi kirjolohen ja siian poikasia ja perkuumäärät romahtavat jatkossa. Uhanalaisten lohi- ja taimenkantojen hoito vaarantuu eikä emokalastoja, niiden tuottamaa mätiä ja poikasia saada enää ympäristö- ja vesitalouslupien perusteella tapahtuviin istutuksiin ml. velvoiteistutukset eikä vapaaehtoisiin istutuksiin.

Työllisyys ja kerrannaisvaikutukset ovat useita tuhansia työpaikkoja suorina ja epäsuorina vaikutuksina paikallistasoilla. Suomalainen kalanjalostus ei saa kotimaista raaka-ainetta ja niiden toiminta loppuu tai vaikeutuu erittäin paljon. Vaikutukset ovat merkittäviä myös muihin elinkeinoihin.

Aikaa ei ole hukattavaksi yhtään. Suomen Kalankasvattajaliitto vaatii, että ongelma on ratkaistava ministeriön ja viranomaisten toimesta välittömästi ja on valmis kaikkiin edunvalvonnallisiin keinoihin suomalaisen kalankasvatuksen turvaamiseksi jatkossa.

KESÄKUUN KOHTAAMISIA

12.6.2025

Pro Kalan partnerina toteutettu Suomen Kalankasvattajaliiton ”Hyvin kasvatettu kala”-kampanja alkaa olla loppusuoralla. Turun seudulla kuvattiin toukokuun lopulla vielä vierailu kalankasvattamolle.

Kampanjan tarkoituksena on ollut tavoittaa pilke silmäkulmassa tavallisia suomalaisia kuluttajia ja kertoa, että toimiala nimeltään kalankasvatus on olemassa, kasvattamoilla kasvatetaan kirjolohta ja se on hyvää ruokaa.

Kampanjaviestiä ei tästä voi kovin paljon enää yksinkertaistaa.

Alustavat tulokset osoittavat, että lähes puolet suomalaisista on ”altistunut” kampanjan viesteille ja osa kuluttajista on hakenut lisätietoa toimialasta kampanjan landing-sivustona toimineilta Suomen Kalankasvattajaliiton uudistetuilta kotisivuilta. Kannattaa käydä muuten vilkaisemassa. Kotisivujemme osoite on kalankasvatus.fi

Kesäkuussa Kalankasvattajaliiton ohjelmassa on muun muassa uuden ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan tapaaminen. Tarkoituksena on käydä hänen kanssaan läpi toimialan ajankohtaiset asiat. Kuun lopulla Suomessa vierailee EU:n kalastus- ja valtameriasioista vastaava komissaari Costas Kadis. EU:n komissio on osoittanut kasvavaa kiinnostusta kalankasvatuksen tuotantomäärien nostamiseen. Käymme antamassa vinkkiä, miten se voitaisiin Suomessa tehdä.

Hyvää kesää!

LYHYESTÄ VIRSI KAUNIS

16.4.2025

Turkuun kokoontuneelle vesiviljelyn yhteistyöryhmälle esiteltiin viime viikolla pitkään punnerrettuja ehdotuksia kalankasvatuksen ympäristöluvituksen edistämiseksi.

Yritystä maa- ja metsätalousministeriöllä ja ympäristöministeriöllä on ollut, mutta konkreettisten toimenpiteiden lista on lopulta lyhyt. Sellaisiksi voi nostaa pyrkimyksen merikasvatuksen määräaikaisten lupien keston nostamiseen 12 vuoteen ja mahdollisuuden hakea typpi- ja fosforipäästöjen valvontaa ja seurantaa kolmen vuoden liukuvan keskiarvon perusteella. Talvisäilytyksen kasvavat tarpeet on myös huomioitu. Lisäksi prosessiin lähtee kunnioitettava määrä selvityksiä.

On selvää, että esitellyllä listalla ei mitään radikaaleja muutoksia ole luvitukseen tulossa. Jotain kuitenkin, joten pieni tunnustus on tässä yhteydessä paikallaan. Katsotaan, etenevätkö esitetyt muutokset luvituksen käytännöiksi.

Suomen Kalankasvattajaliitto on toimittanut omat norminpurkuehdotuksensa myös poliittisen prosessin käyttöön. Hallituksen puoliväliriihen valmistelijoilta on kantautunut tietoja, että kalankasvatuksen tarpeet on siellä havaittu. Odotetaan, mitä sieltä seuraavaksi kuuluu.

Yksi Turun tapaamisen anti oli, että ympäristöluvituksessa on tällä hetkellä hiljaista. Vain viiden vanhan ympäristöluvan päivitys on käynnissä. Siitä on syytä olla enemmänkin huolissaan. Vesiviljelystrategian kunnianhimoiset tavoitteet tuotannon nostamiseksi tarvitsevat myös toteuttajia.

AIKA ENTINEN EI PALAA

6.3.2025

Suomessa on kasvatettu kalaa teollisessa mittakaavassa 1960-luvulta alkaen. Toimiala on kuitenkin pysynyt suuren yleisön silmissä varsin tuntemattomana. Suurimpia haasteita kalankasvattajille ovat olleet tähän asti ympäristöluvituksen monimutkaisuus ja norjalaisen kassilohen tunku markkinoille polkemaan hintaa.

Viime vuosina kalankasvatuksen merkitys on myönnetty valtakunnallisessa päätöksenteossa. Edellisen hallituksen aikana hyväksyttiin toimialalle tärkeät kotimaisen kalan edistämisohjelma ja vesiviljelystrategia, joihin kirjattiin kovat kasvutavoitteet kotimaiselle kasvatetulle kalalla. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on puolestaan kirjattu tavoite sujuvoittaa kalankasvatuksen ympäristöluvitusta. Myös Euroopan unioni on vahvasti toimialan takana ja tavoittelee kestävän tuotannon nostamista jäsenmaissa.

Kun päälle laitetaan vielä ammattitaitoiset suomalaiset yritykset niin kyllä onnistuu.

Salakuvaus suomalaisilla kalankasvattamoilla kuitenkin kertoo, että uusia haasteita on tulossa julkisuuden kautta. Yleinen mielenkiinto toimialan tekemisiä kohtaan kasvaa. Kalankasvatusala on toiminnassaan korostanut aina avoimuutta. Sillä tiellä on syytä jatkaa, sillä toimialalla ei ole mitään peiteltävää vaan asiat ovat kunnossa.

Sokea Reettakin näkee, että mielenkiinto tulee lähiaikoina kohdistumaan erityisesti kalojen hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Tämä sopii toimialalle hyvin, sillä toiminta ja tutkimus on meillä maailman huippua ja kalojen hyvinvointi tutkitusti yrittäjien ykkösasia.

AITOJA TEKOJA RUOKAVIENTIIN

30.1.2025

Suomalaisen ruokaviennin mahdollisuuksista on puhuttu niin pitkään, että vuosittain toistettavat lauseet ovat alkaneet kuulostaa välillä tavalliselta poliittiselta jargonilta: paljon puhetta, mutta vähän tekoja.

Nykyisenkin hallituksen ohjelmassa ruokavientiä halutaan edistää monin tavoin. Aina kannattaa tietenkin yrittää. Jo pelkästään Euroopan unionin ruokamarkkina on valtava, puhumattakaan maailmanlaajuisista mahdollisuuksista. Pienen siivun saaminen tässä kilpailussa merkitsisi paljon Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Samalla vahvistettaisiin huoltovarmuutta ja ruokaomavaraisuutta.

On selvää, että kalataloutemme koko on kansainvälisissä vertailussa sellaisella tasolla, että kaikkia Suomen talouden ja ruoka-omavaraisuuden haasteita ei tällä sektorilla voida ratkaista. Paljon voidaan kuitenkin tehdä yhteisen hyvän eteen.

Pro Kalan ryhmä kävi tutustumassa puolalaiseen kalanjalostukseen. Selväksi tuli, että paikalliset yritykset ovat kiinnostuneita suomalaisesta kasvatetusta kalasta. Ehtona on raaka-aineen korkea laatu, toimitusvarmuus ja tietenkin hinta. Vaikuttaa siltä, että suomalaisten kalankasvattajien kannattaisi olla yhteydessä Puolan kalanjalostusyhdistykseen.

IKKUNAT AUKI EUROOPPAAN!

12.12.2024

Suomen Kalankasvattajaliiton juhlavuosi on kaartamassa loppusuoralle. 60-vuotias liitto on hyvässä hapessa ja toimintavuosi on ollut työn täyteinen. Merkkivuotemme huipentui elokuussa Turussa pidettyyn vuosijuhlaan, jonne valtiovallan tervehdyksen toi pääministeri.

Jäsenmäärämme on nousussa. Se kertoo siitä, että suomalaiset kalankasvattajat luottavat edunvalvontaorganisaatioonsa. Edustamme tasapuolisesti yrityksiämme riippumatta tuotantomuodosta tai sijaintipaikasta. Meillä on vahva tunne siitä, että teemme työtä, jolla on tarkoitus. Kiitämme luottamuksesta!
Kuluneen vuoden aikana edunvalvontamme kärkenä on ollut alkuvuodesta valmistelemamme norminpurkulista, joka on maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöissä tällä hetkellä valmistelun pohjana hallitusohjelman kalankasvatuskirjausten toteuttamiselle.

Suomen Kalankasvattajaliitto on panostanut viestintään jäsenyritysten suuntaan ja avannut ovia eurooppalaiselle kalankasvatusalan yhteistyölle. On tärkeää solmia kontakteja erityisesti pohjoismaisiin kalankasvatusjärjestöihin ja viestiä Euroopan vesiviljelijöiden liiton suuntaan Suomen erityistarpeista. Yhdessä olemme vahvempia. Ruokavienti on Suomelle suuri mahdollisuus ja ensi vuonna kansainvälisen toiminnan kehittäminen onkin yksi painopistealueistamme.

Kiitämme kaikkia sidosryhmiämme yhteistyöstä ja toivotamme kaikille rauhallista joulua ja erinomaista uutta vuotta 2025!

KOTIMAINEN KALA PITÄÄ PINTANSA

14.11.2024

Syksyn perkauskausi on käynnissä suomalaisilla kalankasvattamoilla ja laadukasta kotimaista kirjolohta on tarjolla kuluttajille ruhtinaalliset määrät. Eli eikun herkuttelemaan. Luonnonvarakeskuksen tilasto kalan kulutuksesta Suomessa vuodelta 2023 kertoo, että suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa reilut neljä kiloa ja tuontikalaa kahdeksan kiloa asukasta kohti. Kotimainen kala on pitänyt asemansa hyvin viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tuontikalan lukema oli aikaisemmin lähes 12 kiloa. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta, jota popsittiin puolitoista kiloa per nenä.
Kalan kokonaiskulutus on siis laskenut, mutta kotimaisen kalan osuus siitä nousussa. Noususuunta jatkuu, jos kotimaisen kalan tuotantoa saadaan lisättyä. Kasvatetun kalan tuottajat ovat tähän valmiina. Nyt onkin oikea aika purkaa kasvun esteenä olevaa turhaa byrokratiaa. Liitto on saanut vinkkiä, että jotakin olisi tapahtumassa.

Kalatalouden innovaatiopäivät keräsivät Helsinkiin ison joukon alan toimijoita. Väki oli tyytyväistä päivien antiin. Monesta suusta kuului, että oli mukavaa kuulla esiintyjiltä uutta näkökulmaa ja marmatuksen sijaan tulevaisuuden uskoa. Suomen Kalankasvattajaliitto käynnistää tämän kehityksen vahvistamiseksi ensi vuonna kuluttajille suunnatun markkinointikampanjan, jossa kerrotaan toimialasta, alan yrittäjistä, työllistävyydestä ja laadukkaista tuotteista.

Lupaan, että yhtään ei marmateta, vaan ilon kautta kampanjoidaan.

Suomen Kalankasvattajaliitto – Kekkosen kalan edunvalvontaa 60-vuotta

Suomen Kalankasvattajaliitto, aikaisemmalta nimeltään Suomen Lohenkasvattajainliitto täyttää tänä vuonna kuusikymmentä vuotta. Liitto järjesti tapahtuman kunniaksi vuosijuhlan ja Kalankasvatuksen kesäpäivät toimialan vahvalla alueella Turussa 28-29.8.2024. Tilaisuuteen toi valtiovallan tervehdyksen pääministeri Petteri Orpo. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah lähetti juhlivalle kalankasvatusväelle onnittelunsa.
Kiitämme huomionosoituksista.

Suomessa kasvatettiin jo 1950-luvulla merilohia istutuksiin luonnonvesiin, mutta uuden tulokkaan sateenkaariraudun kasvatus oli alkutekijöissä. Kokeilutoiminnan kautta amerikkalaista alkuperää oleva kala havaittiin sopeutuvan Suomen olosuhteisiin hyvin ja tuotantomäärät alkoivat nousta.

Perustetun edunvalvontajärjestön ensimmäisiä tehtäviä oli tehdä kansalle täysin tuntematon uusi ruokakala tunnetuksi. Liitto järjestikin sateenkaariraudun maistiais- ja esittelytilaisuuksia eri puolilla Suomea. Kalalle päätettiin myös antaa uusi nimi, kirjolohi. Nimen vihki käyttöön presidentti Urho Kekkonen hotelli Marskin maistiaistilaisuudessa 2.11.1965.

Suomen Kalankasvattajaliittoon kuuluu tällä hetkellä noin sata yritys- ja henkilöjäsentä. Liiton jäsenyritykset tuottavat yli 90 % Suomessa kasvatetusta kalasta. Kasvatetun kalan kokonaistuotanto on Suomessa vuosittain noin 17 miljoonaa kiloa. Pääosa on kirjolohta. Jonkin verran tuotetaan myös siikaa.
Kirjolohi saa alkunsa poikaskasvattamoilta sisä-Suomessa, koska se ei lisäänny Suomessa luontaisesti. Varsinainen kasvatus tapahtuu kalojen siirron jälkeen joko merialueilla, sisävesikasvattamoissa tai kiertovesilaitoksissa. Kirjolohen kasvatusaika ruokakalaksi kestää noin 2-3 vuotta.

Toimiala tavoittelee kestävää kalankasvatuksen tuotannon nousua Suomessa. Suomen Kalankasvattajaliiton jäsenyritykset ovat valmiit kolminkertaistamaan tuotantonsa. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi ruokaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme paranemista ja uusia työmahdollisuuksia suomalaiselle maaseudulle ja elintarviketeollisuuteen.

NYT SUORITETAAN!

13.6.2024

Suomalaisilla kalankasvatuslaitoksilla tehdään nyt töitä melkein kellon ympäri. Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi kuvasikin tilannetta laitoksilla kiireen keskellä osuvasti: Nyt suoritetaan.

Myös liitossa on koitettu suorittaa. Olin ensimmäistä kertaa kuuden suomalaisen yrityksen kanssa Barcelonassa Seafood Expo-messuilla edistämässä suomalaisen kalan vientiä. Juuri alalle tulleena kaikki oli tietenkin uutta. Messuilla oli viisi isoa näyttelyhallia täynnä kala-alan toimijoita eri puolilta maailmaa. Kaikenlaista kalaa maailmalla syödään ja norjalaiset olivat mukana osastoillaan joka hallissa erikseen. Itselleni tuli tunne, että mukana olo näissä kuvioissa on suomalaisille yrityksille jatkossakin aivan välttämätöntä jos vientiä halutaan oikeasti nostaa merkittävästi. Hyvä, että rahoitus messuille lähtemiselle saatiin Suomen päässä kuntoon.

Sattuneista syistä EU-asiat ovat olleet viime aikoina itselläni kovasti ajankohtaisia. Barcelonassa tuli keskusteltua muutaman kollegan kanssa EU:n tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta eurooppalaiseen vesiviljelyyn. Tuomioistuimen mukaan EU on panostanut vesiviljelyn kehittämiseen, mutta tuotantoa ei ole saatu nostettua tavoitteen mukaisesti.

Kollegoiden kanssa oli messuilla yhteinen näkemys, että taitavat rahoitukset mennä muualle kuin itse toimialalle. Ympäristöluvituksistakin keskusteltiin. Prosessit ja ongelmat ovat eri maissa tietenkin erilaiset. Suomi on kuitenkin luvituksen vaikeusasteessa EU:n mitalisijoilla. Nämä palkinnot suomalainen kalankasvatusala antaa mielellään pois.

Kuulin muuten epävirallista tietoa, että kalankasvattajaliiton esittelemä norminpurkulista olisi jossain määrin edistymässä ministeriöiden valmistelussa. Ehkä tässä päästään pienin askelin eteenpäin.

Hyvää kesää!

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI

18.4.2024

Nykyään otsikon sanonta ymmärretään lähinnä niin, että keväällä säät vaihtelevat ja lämpimät ilmat voivat muuttua nopeasti takatalveksi. Sanonnalla on alun perin karumpi merkitys, johon viittaa lausahduksen huonommin tunnettu jatko-osa ”suvi suuta vääristellen”.

Aikoinaan kevättä odotettiin vielä hartaammin kuin nyt ja silloin oli oikeasti tosi kysymyksessä. Ruokavarannot ihmisiltä ja karjalta alkoivat olla talvikauden jäljiltä vähissä. Keväällä ihmiset saattoivat olla niin heikossa hapessa ravintovajauksen johdosta, että kulkivat keikkuvalla tyylillä.
Vaikeita aikoja eletään nytkin, mutta onneksi ei ole sentään henki vielä kyseessä.

Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari tekivät toimialan kannalta ansiokkaan kirjallisen kysymyksen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle. Kysymyksessään he penäsivät hallitukselta tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.

Ministeriltä saadusta vastauksesta täytyy valitettavasti konkretiaa etsiä suurennuslasin kanssa. Positiivista on, että yhden luukun periaate luvituksessa näyttää edistyvän. Sen sijaan kalankasvatuksen säätelyn keventämiseksi tarjoillaan kysymysvastauksessa lähinnä hankkeita ja työryhmiä.
Kalankasvattajaliitto tulkitsee tilannetta kuitenkin positiivisesti niin, että kaikkea valmistelussa olevaa ei haluta vielä julkistaa. Odotamme siis edelleen toiveikkaana, että hyvän vastaanoton sidosryhmissämme saanut norminpurkulistamme etenee osaavista käsistä hallituksen esityksinä eduskuntaan.

Mukavaa kevään jatkoa!

KALANKASVATTAJAT ESITTELEVÄT NORMINPURKULISTANSA – LUPAAMME LISÄÄ VASTUULLISESTI TUOTETTUA KASVATETTUA KALAA

4.3.2024

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta. Vuosi 2024 tulee olemaan avainasemassa niiden täytäntöönpanossa. Suomen kalankasvattajaliitto haluaa antaa hallituksen työn tukemiseksi oman norminpurkulistansa, jonka toteuttamisella päästään tavoitteisiin kalankasvatuksen kolminkertaistamiseksi Suomessa.

Kalankasvattajaliiton esityksistä löytyy suhteellisen vaivattomasti toteutettavia asioita. Määräaikaisista ympäristöluvista tulee siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin lupiin. Määräaikaisuudelle ei ole painavia perusteita. Kalankasvatus verkkoaltaissa on elintarvikkeiden alkutuotantoa, josta ei aiheudu äkillisen ympäristöriskin vaaraa. Ympäristölupakynnystä on myös syytä nostaa luonnonravintolammikoilla 50 hehtaariin. Tämä vähentäisi pienimuotoista toimintaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Ympäristöluvitetun kalanviljelylaitoksen kuormituksen valvonta-aikaa tulee nostaa yhdestä vuodesta kolmen-viiden vuoden liukuvaan keskiarvoon, niin että tuotanto-olosuhteiden vaihtelua voidaan tasata.

Sisämaan kalankasvatuslaitoksille puolestaan tarvitaan suurempia ympäristölupia. Paras vaihtoehto olisi kasvattamoiden yksikkökokojen kasvattaminen nykyisiä lupia suurentamalla.

Riittävistä talvisäilytyspaikoista on huolehdittava. Tällä hetkellä talvisäilytyspaikkojen vähäisyys aiheuttaa ruokakalakauppaan markkinahäiriöitä, koska ilman talvisäilytysmahdollisuuksia tuotanto joudutaan perkaamaan ja markkinoimaan syksyllä lyhyessä ajassa.

Päästöjä koskevissa lupamääräyksissä typen määrää ei ole tarpeen rajoittaa. Rehujen sisältämä proteiini on jo nyt kalojen kehityksen kannalta alarajalla. Rehun valmistajan ja yrittäjän etu on minimoida rehun kalleimman osan osuutta rehussa.

Kiertovesilaitoksilla jätevedenpuhdistamoon johdettavalta kuormitukselta ei tulisi edellyttää ympäristölupaa, jos vastaanottavan puhdistamon kapasiteetti ja ympäristölupa mahdollistaa niiden käsittelyn. RAS-laitoksen ei tulisi joutua YVA-prosessiin tilanteessa, jossa hyödynnetään vanhaa olemassa olevaa teollisuusinfraa eikä siihen tehdä mittavia muutoksia.

Kalankasvattajaliitto ei kannata toistaiseksi voimassa olevien lupien tarkastusehdon palauttamista lakiin. Valvontaviranomainen voi tehdä jo nykyisillä säädöksillä aloitteen luvan muuttamiseksi, jos toiminta on oleellisesti muuttunut.

Vesienhoidon ympäristötavoitteita ja niistä poikkeamista koskevassa lainsäädäntövalmistelussa tulisi huomioida, että se on linjassa EU-direktiivin kanssa, mutta siitä ei ole syytä tehdä kansallisesti tiukempaa. Huomioon on myös otettava ulkopuolisen tahon vaikutusten arviointi. Tilaluokituksen tietopohja on puutteellinen.

Haittaeläinten osalta Kalankasvattajaliitto haluaa, että ongelmayksilöt voidaan poistaa laitosalueelta ilmoittamalla siitä etukäteen ja tekemällä saalisilmoitus jälkikäteen. Vesihomeen osalta ehdotamme, että asian ratkaisemiseen nimitetään viranomainen, joka ottaa kokonaisvastuun ongelman ratkaisemisesta. Tutkittu on, nyt on siirryttävä toimeenpanoon.

Valtiontalous on huonossa jamassa. Kalankasvatusala haluaa kantaa kortensa kekoon. Tämän listan toteutuksen vastineeksi suomalaiset kalankasvatusyritykset lupaavat kuluttajille lisää laadukasta, vastuullisesti kasvatettua kalaa, suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa sekä verotuloja valtiolla.

Kyllä pitäisi kelvata!

KALANKASVATTAJAT LÄHTEVÄT JUHLAVUOTEENSA TOIVEIKKAANA

25.1.2024

Suomen kalankasvattajaliitto viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa. Toimialan edunvalvoja on nähnyt vuosikymmenten aikana tyyntä ja myrskyä. Jäsenyritystemme pitkäjänteinen vastuullinen työ on turvannut kuluttajille kotimaisen kasvatetun kalan saatavuutta. On toisaalta myös rehellistä todeta, että kalankasvattajien kunnianhimoiset tavoitteet toiminnan laajentamiseksi eivät ole toteutuneet.

Syyt ovat moninaisia. On selvää, että toimiala tarvitsee uusia yrittäjiä ja alan vetovoimaa on parannettava. Kalankasvatus tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia alueilla, joissa avoimista työpaikoista on pulaa. Yksi keskeinen haaste on koulutus. Tässä huomio kiinnittyy erityisesti AMK-tasoisen koulutuksen puutteisiin. Ala tarvitsee ammattilaisia, joilla on hallussaan kalatalouden perusteet. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja opintopolut rakennettava sellaisiksi, että kalatalousalalle saadaan pätevää väkeä.

Kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kalleudesta ja monimutkaisuudesta on puhuttu pitkään. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös EU:n tilintarkastustuomioistuin, jonka mielestä unionin panostukset siniseen biotalouteen eivät ole johtaneet jäsenmaissa tavoiteltuun tuotannon kasvuun.

Jos halua on, vielä ehtii tehdä korjausliikkeen. Viime aikoina suomalaiset kalankasvattajat ovat saaneet ympäristölupia, joihin ei automaattina ole tullut perään toisen viranomaisen valitusta. Ehkä tänä vuonna otetaan vihdoin askeleita viranomaiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja luvituksen sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelman hyvien kalankasvatuskirjausten toteuttamisessa Suomen kalankasvattajaliitto on valmis rakentavaan yhteistyöhön.

KOTIMAINEN KALA KUULUU JOULUPÖYTÄÄN

14.12.2023

Eletään sitä aikaa vuodesta, kun kalankasvatusala siirtyy talviaikaan. Tämä tarkoittaa, että kirjolohet ja muut kasvatettavat kalat on tuotu avomereltä talvisäilytyspaikoille rannikon läheisyyteen odottamaan joko perkaamista tai uutta kevättä ja kasvua. Myös Sisä-Suomen kasvattamoissa hiljenee lukuun ottamatta kiertovesilaitoksia, joiden toimintaan talven tulo ei tee merkittäviä muutoksia.

Euroopan Unionin tilintarkastustuomioistuimen uuden erityiskertomuksen mukaan EU:n vesiviljelypolitiikassa tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset epäselviä, vaikka EU-rahoitusta on lisätty. Tuomioistuin tutki vuosia 2014-2020 ja ohjelmia, joita on jo laadittu kaudelle 2021-2027. Jäsenvaltioiden aluesuunnittelu ja ympäristölupamenettelyt haittaavat kalankasvatuksen kasvua.

Nämä tiedot olisi saanut heti soittamalla Suomen kalankasvattajaliittoon. Tahtotilaa ja ohjelmia kalanviljelyn lisäämiseksi on useissa EU-jäsenmaissa, mutta käytännön toimet ovat jääneet ohuiksi. Viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ruuantuotannon ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden osalta on yhteensoviteltavissa koko unionin alueella.

Hyvä kuitenkin, että EU-tasolla seurataan mitä toimialallamme tapahtuu. Käsitykseni mukaan raportista on tehty johtopäätöksiä ja jatkotoimenpiteisiin ollaan ryhtymässä. Niistä odotamme tietoa ensi vuonna.

Talvi on tullut Suomeen hieman etuajassa ja kunnon pakkasistakin on päästy nauttimaan. Toivottavasti kotimaista sähköä ja lämpöä riittää talvikuukausien ajaksi kuluttajille kohtuullisella hinnalla.

Pro Kalan tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat käyttää enemmän kotimaista kalaa. Joulupöydän hankintoja tehdessä kannattaakin kaupassa kysyä aina kalan kotimaisuudesta. Tämä on tärkeä viesti kauppaketjuille niiden miettiessä omaa tarjontaansa jatkossa. Kotimainen kala kuuluu suomalaisten joulupöytään.

Suomen kalankasvattajaliitto kiittää jäseniään ja sidosryhmiään kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024.

KELLO KÄY, HAKULISTA EI NÄY

13.11.2023

Suomen kalankasvattajaliitto on syksyn aikaan kiitellyt julkisuudessa Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa, jossa todetaan selkeäsanaisesti, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä. Kello käy, Hakulista ei näy. SKKL:n tiedossa ei ole, että kirjausten toimeenpanon osalta olisi tapahtumassa vielä mitään merkittävää. Kohta olisi syytä.

On tunnettu tosiasia, että hallituksen tavoitteiden edistämisessä alku ratkaisee. Lainsäädännön valmistelu ja lausuntokierrokset ennen varsinaisia hallituksen esityksiä ottaa aikansa. Rivakalla työllä kalankasvatuksen edistämiseen tarkoitetun hallitusohjelmakirjauksen toteutus saadaan parhaassa tapauksessa voimaan vuoden 2025 alusta ja kotimaisen kalan edistämisohjelman kunnianhimoiset tavoitteet vesiviljelyn kolminkertaistamisesta vuoteen 2035 mennessä vauhtiin.

Alku ei lupaa nyt hyvää. Lausuntokierroksella on edellisen hallituksen alulle panema esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Kokonaisuus liittyy vesienhoidon ympäristötavoitteisiin ja niistä poikkeamiseen. Lakiesityksillä on toteutuessaan vaikutuksia monille toimialoille Suomessa. Sääntelyä on esityksen perusteiden mukaan tarvetta tarkistaa paremmin vastaamaan vesipuitedirektiiviä. Tavoitteena on tekstien mukaan myös luvituksen sujuvuuden ja ennakoitavuuden parantaminen.

Sori to sei. Ei näytä siltä. On todennäköistä, että näiden ehdotusten toteutuessa erilaisten selvitysten määrä ja kustannukset kalankasvatusalan yrityksille kasvavat lupakäsittelyissä merkittävästi. Tämä puolestaan iskee erityisesti pienempiin toimijoihin, joiden resurssit vaativampiin selvitysvelvoitteisiin on rajalliset. Parempaan pitää hallituksen pystyä.

Syksyn aikana suomalainen elinkeinokalatalous on ollut varsin näkyvästi esillä julkisuudessa. Komission esitys ja lopullinen kansallinen ”torjuntavoitto” silakkakiintiöistä on ollut yksi uutisten aiheita ja kalankasvatuskin on saanut myönteistä julkisuutta päämedioissa. Liiton toimistolle tulee yhteydenottoja uusien sidosryhmien suunnalta, mikä on tietenkin ilahduttava asia.

Kaikkein tärkeintä on, että hallitusohjelman lauseet kalankasvatuksen edistämisestä eivät jää sanahelinäksi. Tähän työhön Suomen kalankasvattajaliitto tarjoaa yhteistyön kättä.

Näillä mietteillä kohti vuodenvaihdetta.