Markus Kankainen, Lauri Niskanen; Luonnonvarakeskus Olli Malve; Suomen ympäristökeskus
Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden.
Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti kestävää tuotantopotentiaalia. Kriteeri perustuu olemassa oleville laitoksille myönnettyihin tuotantomääriin ja paikallisiin virtaus- ja laimennusolosuhteisiin (virtausnopeus, avoimuus ja syvyys), jolla on tutkitusti vaikutus kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin. Kun kyseisiä olosuhteita verrattiin laajemmin laitosten ympäristölupapäätöksiin, osoittautui tuotantomäärän vaihtelu samanlaisissa olosuhteissa suureksi. Yksittäisen laitoksen tuotantokasvupotentiaali voidaankin tunnistaa vertaamalla tuotantomäärää samanlaisissa olosuhteissa muualla luvitettuihin tuotantomääriin; Jos se on pienempi kuin vastaavissa olosuhteissa muualla, selvitetään kasvatuspaikan ympäristöolosuhteet tarkemmin, mallinnetaan ympäristövaikutukset tuotantomäärillä, joita on myönnetty vastaavanlaisiin olosuhteisiin ja arvioidaan, kuinka paljon tuotantoa on mahdollista kestävästi lisätä.
Kuva 1 Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaan arvioitiin tuotantomääräpotentiaalia paikallisten olosuhteiden (virtaus+avoimuus+syvyys -indeksi) ja vastaaviin olosuhteisiin myönnettyjen suurempien (50%) ympäristölupien perusteella
Norjassa tuotantomäärä nousi pyöristäen miljardista kilosta kahteen miljardiin kiloon pääsääntöisesti arvioimalla olemassa olevien laitosten tuotantomäärä ympäristöperusteisesti uudelleen. Puhuttiin laitostuotantomäärien UPSCALE:sta. Laitosten tuotantomäärät ovat sittemmin keskimäärin jopa 200 kertaa suurempia kuin 1980-luvulla. Tuotantomäärän kasvun lisäksi laitoskoon kasvattaminen on lisännyt tuotannon tehokkuutta merkittävästi. Myös muun merialueenalueen käytön ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta on kestävämpää, että tuotannon tavoiteltu kasvu ei perustu ainoastaan uusiin kasvatuslaitoksiin. Vastaavasti Suomessa olisi hyödyllistä arvioida olisiko nykyisissä laitossijainneissa tuotantokasvupotentiaalia, koska monissa laitoksissa tuotantomäärät on jääneet 1980 tasolle vaikka ne sijaitsevat verrattain hyvissä virtaus- ja laimennusolosuhteissa.
Kuva 2 Suomen merialueella on 116 kasvatuslaitosta, joiden tuotantolupa vaihtelee merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttavien olosuhteiden perusteella. Monilla laitoksilla olisi kasvupotentiaalia olosuhdeindeksiin (avoimuus, syvyys, virtaus) verraten, Punainen laatikko ja nuoli kuvaavat kasvupotentiaalia.
Ympäristövaikutusarvioinnin uusia menetelmiä on mahdollista hyödyntää arvioitaessa tarkemmin laitoksen vaikutuksia ympäristöön. Olemassa olevien laitosten vaikutusarvioinnissa keskeistä on arvioida velvoitetarkkailun lisäksi, miten laitos vaikuttaa alueen vedenlaatuun ja minne vaikutukset kohdentuvat, myös silloin, jos tuotantomäärät muuttuvat. Paikalliseen vedenlaadun arviointiin on kehitetty menetelmiä (Kuva 3), joilla voidaan suurella alueellisella ja ajallisella tarkkuudella seurata ja mallintaa laitosten rehevöitymisvaikutuksia levämääriin. Lisäksi virtausmittauksilla voidaan arvioida, mihin kuormitus kulkeutuu, ja minne vaikutukset kohdistuvat. Mallintamalla, sekä meren nykytilamittaustulosten datafuusion ja paikkatiedon perusteella voidaan edelleen arvioida, miten olosuhteisiin perustuva tuotantomäärän lisäys vaikuttaa lähialueen meren laatuparametreihin sekä siellä oleviin herkkiin tai suojeltuihin alueisiin.
Kuva 3 Kasvatuslaitoksen vaikutuksia voidaan paikallisesti arvioida kohdennettujen tutkimuskampanjoiden ja uusien menetelmien avulla
Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta on haettu rahoitusta UPSCALE-hankesuunnitelmalle, jossa tavoitteena on kehittää ja soveltaa Norjassa sovellettua konseptia Suomen olosuhteisiin vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tarkoituksena on ensin määrittää ja kontaktoida laitokset/yritykset, jossa kasvupotentiaalia on arvioitu olevan. Tämän jälkeen hankkeessa arvioitaisiin muutaman pilottilaitoksen kanssa kasvupotentiaalia tarkempien vaikutusarvioiden avulla. Sikäli jos tutkimukset osoittavat, että tuotantomäärää olisi ympäristövaikutusten perusteella kestävästi lisättävissä, yritykset voivat käyttää lähestymistapaa ja aineistoa tuotannonsuunnittelussa ja luvituksessa (Kuva 4).
Kuva 4 Monilla laitoksilla on olosuhteisiin ja muihin lupapäätöksiin verraten pieni lupa (vasen), myös laitoksen siirtäminen parempiin olosuhteisiin voisi vastaavasti toimia suuremman tuotantomäärän perusteena, koska ympäristövaikutukset pienenevät (oikea)
Mikäli hanke herätti kiinnostusta tai kysymyksiä, saa olla yhteydessä
Haemme yritysyhteistyökumppaneita Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä -hankkeeseen.
Haluamme tuoda kaikuluotaimen ja siihen yhdistetyn tietokoneen sopivaan kohteeseen mahdollisesti viikoiksi. Tutkimukselle olisi tärkeää myös mahdollisuus kalastajan/kalanviljelijän saalis/tuotantotietojen saamiseen tutkimuksen käyttöön.
Laitteiston testeissä ja aineiston keruussa oikeissa tuotantoympäristöissä tarvitaan pääsyä yritysyhteistyökumppaneiden laitoksille/pyydyksille.
Luke hakee kohteita kolmelle erilaiselle tutkimukselle:
kalankasvatuslaitoksia
rysäkalastuskohteita, joissa hylkeitä/hyljevahinkoja esiintyy
kohteita, joissa voidaan tutkia hyljekarkottimien ja muiden hylkeiden vahinkojen vähentämiskeinojen tehokkuutta.
Asennusvaiheessa tarvitsemme kuljetusapua vesillä ja mahdollisista lisäkäsistä ei ole haittaa. Kokeen ollessa käynnissä on mahdollista, että Luken edustaja joutuu korjaamaan hajonneita luotaimia lyhyellä varoitusajalla. Purkuvaiheessa tullaan tarvitsemaan samanlaista apua kuin rakennusvaiheessa. Hankkeen tämän vaiheen tavoitteena on kehittää edullinen järjestelmä hylkeiden vedenalaisten liikkeiden reaaliaikaista seurantaa varten, ja seurata hylkeiden liikkumista alueella hyljekarkottimen läheisyydessä rysällä ja/tai viljelyaltaalla.
Suomen Kalankasvattajaliitto toteuttaa keväällä 2025 yhteistyössä mainostoimisto Smoy:n kanssa kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia esittelevän kuluttajakampanjan. Hanke on Euroopan Unioin osarahoittama ja osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.
Kasvatetun kalan tuotanto tulee myönteisten kehitysnäkymien toteutuessa kasvamaan Suomessa merkittävästi. Tavoitetta edistävät myös hallitusohjelmakirjaukset, Euroopan unionin julkistamat tavoitteet, vesiviljelystrategia ja kotimaisen kalan edistämisohjelma. Olemme tyytyväisiä, että voimme kampanjan avulla esitellä nykyaikaista, kestävää kalankasvatusta suomalaisille kuluttajille, toteaa liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kampanjan tavoitteena on kasvatetun kalan tuotannon yleisen tunnettavuuden parantaminen, esitellä suomalaisia kalankasvattajia ja tarjota ajantasaista tietoa toimialasta.
Kalatalous on tärkeä osa ruokaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta. Kalankasvatus on volyymiltaan elinkeinokalatalouden suurin toimija. Kunnianhimoisiiin tavoitteisiin ei päästä ilman kestävää, kasvavaa kalankasvatusta. Käynnistyvässä kampanjassamme muistutamme myös alan työllisyysvaikutuksista eri puolella Suomea, päättää Sankelo.
Alla esitys kalatalouden innovaatiopäiviltä, jossa kampanja esiteltiin:
Nepalin sydämessä on käynnissä hiljainen vallankumous. Naiset, jotka ovat perinteisesti olleet sidottuja kotitalouden rooleihin, astuvat kalankasvatuksen maailmaan, muuttaen paitsi omaa elämäänsä myös yhteisöjään. Naisten osallistuminen kalankasvatukseen on enemmän kuin pelkkä toimeentulon keino. Kalankasvatus on toimintaa, jonka kautta naiset voivat vahvistaa itsenäisyyttään ja edistää perheidensä ruokaturvaa ja hyvinvointia. FFD ry (Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) on tehnyt yli vuosikymmenen ajan yhteistyötä nepalilaisten naiskalankasvattajajärjestöjen kanssa. Yhteistyötä on tehty voimaannuttamisen ja tulonhankinnan edistämiseksi, osuuskuntien kehittämiseksi, resurssien saatavuuden parantamiseksi sekä kotitalous- että yhteisötasolla, ruokaturvan parantamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäämiseksi.
Tämän yhteistyön viimeisin vaihe on toteutettu ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” hankkeessa, jota FFD koordinoi ja toteuttavat Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative (Sundardeep), Amritpur Social Entrepreneur Cooperative (ASEC), Federation of Community Forest Users Nepal (FECOFUN) ja FinLIT Nepal, Suomen ulkoministeriön rahoituksella. Osana hankkeen toimintoja kesäkuussa 2022 tehtiin tutkimus naiskalankasvattajien roolista Nepalissa ja heidän sosiaalisesta ja taloudellisesta voimaantumisestaan. Tutkimukseen haastateltiin 193 henkilön 108 kotitaloudesta. Haastateltavista henkilöistä oli naisia 103 ja miehiä 90.
Tutkimus paljasti, että naiset ovat aktiivisesti mukana kalankasvatuksen arvoketjun eri vaiheissa, kalojen istutuksesta kalojen käsittelyyn ja myyntiin asti. Heidän osallistumisensa on ratkaisevaa, mutta naiset kohtaavat merkittäviä haasteita osallistuessaan kalankasvatukseen ja hyötyessään siitä tasapuolisesti. Lisäksi heitä syrjitään usein. Heillä on vähäinen pääsy ja hallinta omaisuuteen ja resursseihin, ja usein heidän kalankasvatukseen käyttämäänsä aikaa ei huomioida.
Naiset raportoivat vapaa-ajan puutteen haasteena kalankasvatuksessa useammin kuin miehet. Heillä on yleensä enemmän kotitöitä kuin miehillä, ja heidän kotitaloustoimintoihin ja viljelyyn käyttämäänsä aikaa ei pidetä työnä. Miesten kalankasvatustoimintaa pidetään sen sijaan työnä.
Useimmat naiset eivät omista viljelemäänsä maata, huolimatta hallituksen poliittisista linjauksista, jotka antavat veronalennuksia, kun omistus on naisten hallussa. Miehet omistavat maan ja tekevät lopulliset päätökset siitä, miten maaresursseja käytetään. Lisäksi naisilla ei usein ole pääsyä välttämättömiin kalankasvatusvälineisiin, joita miehet hallitsevat.
Naiskalankasvattajat kohtaavat myös taloudellisia rajoitteita. Lainan saanti on rajallista, ja vaikka he saisivatkin lainaa, heillä on vain vähän sananvaltaa varojen käytössä, sillä miehet ovat pääasiallisia päätöksentekijöitä. Perinteiset sukupuoliroolit tarkoittavat, että miehet tekevät yleensä lopulliset päätökset sekä kotitalous- että kalankasvatusasioissa. Lisäksi naisia rajoittavat sosiaaliset normit liikkuvuuden suhteen. Esimerkiksi naisten on saattavaa lupa osallistuakseen kalankasvatuksen koulutustilaisuuksiin, ja heidän on usein oltava sukulaisen, ystävän tai jopa lastensa seurassa.
Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka joitakin kalankasvatukseen liittyviä päätöksiä keskustellaan perheessä, molempien sukupuolten kesken, miehillä on yleensä viimeinen sana. Mielenkiintoista on, että naisten ja miesten välillä on eroja siinä, kuka tekee päätökset. Miesten käsitys on, että he tekevät päätökset kalankasvatuksesta yksin, kun taas naiset sanovat tekevänsä päätökset yhdessä miesten kanssa. Kotitaloustoimintojen päätöksenteossa miehet vastaavat tekevänsä päätökset yhdessä puolisoidensa kanssa. Naiset taas vastaavat, että suuret kotitalouspäätökset tekee mies.
Naiset ovat kuitenkin onnistuneet kohtamaan joitakin näistä haasteista. He ovat saaneet lainattua välineitä naiskalankasvattajaosuuskuntien kautta. Naisten kalankasvattajaosuuskunnat ovat keskeisiä viljelijäjärjestöjä ratkaisemaan haasteita, jotka liittyvät välineisiin ja muiden resurssien saatavuuteen. Ilman tätä naisilla olisi paljon vaikeampaa saada resursseja, puhumattakaan vertaistuesta, jota he saavat toisiltaan.
On varmasti useita toimia, joilla voidaan edelleen voimaannuttaa naiskalankasvattajia ja kehittää sukupuolisensitiivistä kalankasvatusarvoketjua. Ensinnäkin on edistettävä politiikkaa, joka tukee naisten tasa-arvoisia omistusoikeuksia, mukaan lukien tiedon tarjoaminen naisille ja heidän perheilleen hallituksen politiikasta, joka koskee veronalennuksia naisten omistamalle maalle. Lisäksi on tärkeää parantaa luotonsaanti esimerkiksi kehittämällä räätälöityjä rahoitustuotteita ja -palveluja naiskalankasvattajille, jotta he voivat hankkia pääomaa toimintansa laajentamiseksi.
Lisääntynyt tuki naisvetoisille osuuskunnille voi parantaa kollektiivista neuvotteluvoimaa ja resurssien jakamista sekä varmistaa jatkuvan koulutuksen kalankasvatustekniikoista, johtajuudesta ja liiketoiminnan hallinnasta. Lisäksi osuuskunnat voivat auttaa tarjoamalla pääsyn edullisiin kalankasvatukseen liittyviin palveluihin, kuten kalatautien hallintaan, ja markkinoille pääsyn parantamiseen. Naisten kalankasvattajaosuuskunnat voivat myös tarjota tukea mentorointipalvelujen perustamisessa naiskalankasvattajille.
Nepalilaisten naisten osallistuminen kalankasvatukseen on osoitus heidän sitkeydestään ja sopeutumiskyvystään. Kuten jotkut naiset sanoivat: “Olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä jotain itse. Kalankasvatuksen kautta voimme olla itsenäisiä ja rakentaa identiteettiämme yhteiskunnassa.” Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää jatkaa sukupuolisensitiivisten ohjelmien edistämistä, jotta voidaan luoda osallistavampi ja tukevampi ympäristö naisille tällä alalla. Näin varmistamme, että Nepalissa käynnissä oleva hiljainen vallankumous kalankasvatussektorilla muuttuu voimakkaaksi muutoksen ajuriksi, joka edistää naisten sosiaalista ja taloudellista voimaantumista koko maassa, luo sosiaalisia turvaverkkoja, parantaa elinkeinoja ja lisää ruokaturvaa.
Roseanna Avento Kobe Global Kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja ………………………. ’Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta’ on saanut rahoitusta 2021–2024 Suomen ulkoministeriöstä
Från hushållsarbete till entreprenörskap – kvinnor i Nepal förändrar framtiden genom fiskodling
I Nepal pågår en tyst revolution. Kvinnor, som traditionellt har haft ansvar för hushållsarbete, tar nu steget in i fiskodlingens värld och förändrar både sina egna liv och sina samhällen. För kvinnor handlar fiskodling inte bara om att tjäna pengar – det ger dem en chans att hävda sin självständighet och bidra till sina familjers mat- och näringssäkerhet.
I över tio år har Food and Forest Development Finland – FFD samarbetat med kvinnliga fiskodlare i Nepal för att skapa positiv förändring, både ekonomiskt och näringsmässigt. Genom att stärka kvinnors position, skapa kooperativ och förbättra tillgången till resurser har man arbetat för att förbättra både hushållens och samhällenas livsvillkor. Samtidigt har man ökat motståndskraften mot klimatförändringar och stärkt mat- och näringssäkerheten.
Det senaste projektet, ”Kvinnor för entreprenörskap i Nepal – förbättrad klimatresiliens och stärkta fisk- och skogsvärdekedjor”, har genomförts av FFD i samarbete med Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative (Sundardeep), Amritpur Social Entrepreneur Cooperative (ASEC), Federation of Community Forest Users Nepal (FECOFUN) och FinLit Nepal, med finansiering från Utrikesministeriet. En studie genomfördes i juni 2022 som en del av projektet, där 193 personer intervjuades – varav 103 kvinnor och 90 män, från totalt 108 hushåll.
Studien visade att kvinnor är aktiva i alla delar av fiskodlingsvärdekedjan – från själva odlingen till fiskförädling och försäljning. Deras deltagande är avgörande, men de möter stora hinder, inte minst i form av diskriminering. Kvinnor har ofta liten tillgång till resurser och det arbete de utför inom fiskodling ses sällan som ”riktigt” arbete. I många fall saknar de också tillgång till nödvändig utrustning och mark, eftersom män fortfarande kontrollerar de flesta resurser och beslut i hushållen.
En av de största utmaningarna är att kvinnorna, trots regeringens politik för att stödja kvinnligt markägande, ofta inte äger den mark de odlar på. Män styr beslut om marken, och kvinnorna får sällan säga till om hur resurser används. Dessutom har kvinnor begränsad tillgång till lån, och när de väl får tillgång till pengar, är det ofta männen som bestämmer hur pengarna ska användas.
Kvinnor rapporterar också att de har mycket mindre fritid än män, eftersom de både ansvarar för hushållssysslor och jordbruk. Detta gör att de sällan får erkännande för sitt arbete inom fiskodling. Ibland måste de även söka tillstånd för att delta i utbildningar eller aktiviteter, och oftast måste de ha med sig en manlig släkting eller vän för att få delta.
Även om många beslut om fiskodling diskuteras inom familjen, är det männen som i slutändan fattar de viktigaste besluten. Intressant nog ser kvinnor och män olika på vem som faktiskt fattar besluten. Männen anser ofta att de fattar besluten själva, medan kvinnor hävdar att besluten tas tillsammans med männen. När det gäller andra hushållsfrågor menar männen att beslut fattas gemensamt, medan kvinnor säger att det är männen som tar de större besluten.
Trots dessa utmaningar har kvinnor lyckats övervinna många hinder. Genom att vara medlemmar i fiskodlarkooperativ har de fått tillgång till nödvändig utrustning och resurser, vilket skulle vara mycket svårare att få på egen hand. Kooperativen fungerar också som ett viktigt stödnätverk där kvinnor kan hjälpa varandra och få tillgång till utbildning och rådgivning.
För att ytterligare stärka kvinnliga fiskodlare och skapa en mer jämlik fiskodlingsvärdekedja behövs flera åtgärder. Först och främst bör politiska åtgärder som stödjer kvinnors rätt till markägande och tillgång till resurser fortsatt drivas. Information om regeringens politik, som till exempel skattereduktioner för kvinnligt markägande, bör spridas till kvinnor och deras familjer.
Det är också viktigt att förbättra tillgången till lån och kredit, för att ge kvinnor bättre möjligheter att expandera sina verksamheter. Skräddarsydda finansiella produkter för kvinnliga fiskodlare skulle kunna ge dem ett bättre kapitalunderlag. Ett ökat stöd till kvinnoledda kooperativ skulle stärka kvinnornas kollektiva förhandlingskraft och hjälpa dem att få bättre marknadstillgång samt tillgång till viktiga tjänster som hantering av fisksjukdomar.
Kvinnliga fiskodlarkooperativ kan även spela en viktig roll i att erbjuda mentorskap och fortlöpande utbildning, både inom fiskodling och affärsutveckling. Detta skulle inte bara förbättra deras tekniska kompetens, utan också deras ledarskapsförmåga.
Nepalesiska kvinnors engagemang inom fiskodling visar på deras styrka och anpassningsförmåga. Som en av kvinnorna uttryckte det: ”Vi kvinnor är stolta över att vi kan göra något på egen hand. Genom fiskodling kan vi vara självständiga och bygga vår identitet i samhället.”
För att säkerställa att denna ”tysta revolution” fortsätter och blir en ännu starkare förändringskraft för kvinnor i Nepal, är det avgörande att stödja och främja mer inkluderande och könskänsliga politiska och programmässiga åtgärder. På så sätt kan vi skapa bättre försörjningsmöjligheter, stärka sociala skyddsnät och förbättra både mat- och näringssäkerhet för kvinnor i hela landet.
Roseanna Avento, Kobe Global, Representant för twinning-organisationen Finlands Fiskodlarförbund rf
”Kvinnor för entreprenörskap i Nepal – förbättrad klimatresiliens och stärkta fisk- och skogsvärdekedjor”i Nepal finansieras av Utrikesministeriet 2021-2024
Suomen kalankasvattajaliiton kampanja saada uusia tekijöitä alalle alkoi marraskuun alussa. Liitto julkaisi artikkelin – Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla! – Varusmieslehdessä sekä Opinto ja työ –lehdessä. Kampanja pyörii kaksi viikkoa myös Sotilaskotimediassa, sekä lehtien somekanavilla.
Kalatalousalalla toimivat yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja investoineet ahkerasti. Monen yrityksen ongelmana on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi kalatalouden kasvulle onkin nostettu ammattimaisen ja osaavan työvoiman saanti. Monista kalatalouden kehittämiseen suunnatuista panostuksista huolimatta koulutus on heikentynyt opiskelijapulan sekä heikkenevien oppimisympäristöjen myötä. Kalankasvattajaliitto laittoi kortensa kekoon markkinoidakseen alaa, jotta saadaan alalle tulevaisuuden työntekijöitä.
Varusmieslehden kohderyhmään kuuluvat nuoret aikuiset: varusmiehet ja –naiset, siviilipalvelusta suorittavat, lukiolaiset sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Yhteistä kaikille on seuraavan askeleen ottaminen asepalvelukseen, opiskelemaan tai työelämään.
Sotilaskoti Digi on 42” tuuman medianäyttö sotilaskotien mobiililatauspisteillä.
Opinnot ja työ on uusi lehti, joka on suunnattu toisen asteen opiskelijoille sekä nuorille aikuisille, jotka suunnittelevat opintoja tai työelämään siirtymistä. Lehden kohderyhmä on toisen asteen opiskelija ja nuoret aikuiset sekä kaikki jotka ovat suunnittelemassa jatko-opintoja, ammattitaidon lisäämistä tai työelämän tai uran aloittamista. Lehden jakelu painottuu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä messutapahtumiin.
Tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen).
Maailman geopoliittinen tilanne ja lisääntyvä epävarmuus tuo ruokaomavaraisuuden merkityksen entistä tärkeämmäksi osaksi huoltovarmuuskeskustelua. Kotimainen ruokatuotanto turvaa kansalaisten selviytymiskyvyn kriisitilanteissa ja varmistaa ruokaketjun jatkumisen kaikissa olosuhteissa. Vahvan ruokaomavaraisuuden myötä voidaan varmistaa, että suomalaiset saavat kriisitilanteissakin puhdasta ja laadukasta ruokaa.
Kotimaisen kaurantuotannon merkitys on kasvanut. Kaurasta on tullut suomalaisen ruokakulttuurin ylpeydenaihe, ja sen käyttömahdollisuudet ulottuvat perinteisestä puurosta aina kehittyneisiin kasviperäisiin tuotteisiin. Kauralla on poikkeuksellinen ravintoarvo ja sen viljely on ympäristöystävällisempää verrattuna moniin muihin viljelykasveihin. Se on siis kannaltamme arvokas viljelykasvi, jonka tuotannon kasvu hyödyttää sekä ruokakulttuuria että huoltovarmuutta.
Kalatalous on toinen hyvä esimerkki siitä, miten omavaraisuus voi edistää huoltovarmuutta ja parantaa kestävyyttä. Suomalaiset sisävedet ovat täynnä arvokasta ja terveellistä kalaa, kuten esim. muikkua, ahventa, kuhaa ja haukea. Kotimaiset ammattikalastajat tuovat kauppoihin järvikaloja, jotka ovat ekologinen ja ravinteikas vaihtoehto ulkomaiselle kalalle. Kalastus on myös yleinen harrastus, ja verkoilla tapahtuva pyynti on monelle suomalaiselle tuttua jo lapsuudesta. Tämä kalastusmuoto, verkkokalastus, ja sen taitaminen niin kesällä kuin talvella on paitsi osa suomalaista kulttuuria, myös ruokaomavaraisuutta lisäävä. Mitä enemmän kyetään pyytämään ja käyttämään kotimaista kalaa sen vähemmän ollaan riippuvaisia ulkomaisista kalatoimituksista.
Suomalaisen ruoan ekologisuus ja puhtaus on kiistatonta, mikä osaltaan vahvistaa ruokaomavaraisuuden tärkeyttä ja hyötyä. Kotimainen tuotanto noudattaa tiukkoja ympäristö- ja terveysvaatimuksia. Viljan, lihan ja kasvatetun kalan tuotannossa syntyvät päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin monissa muissa maissa. Tiedämme, että suomalainen ruoka on paitsi turvallista myös ympäristölle ystävällisempää. Siksi ruokaomavaraisuuteen kannattaa panostaa.
Jukka Kopra, kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus rp 00102 EDUSKUNTA Tel. +358400515066 http://www.jukkakopra.fi
Vesa Kallio, kansanedustaja (kesk.), Mikkelin Anttola, Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Wikisanakirjan mukaan kalajuttu on suurenneltu kertomus isosta kalasta tai saaliista tai muu perätön puhe. Näin tuoreena ja politiikan ulkopuolelta eduskuntaan tulleelle kalajutun määritelmä osuu ajoittain varsin hyvin myös politiikkaan. Toki eduskunnassahan kukaan ei valehtele, mutta totuuden ”koko” saattaa vaihdella puhujasta riippuen varsinkin suuren salin puheissa. Sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Vanha sanonta sanoo, että totuudessa ei ole harmaan sävyjä, mutta sen tulkinnassa niitä löytyy enemmän.
Kalatalouden kannalta hallituksen kirjaukset on todettu hyviksi. Moni hyvä asia odottaa kuitenkin vielä muuttumistaan konkreettisiksi teoiksi. Oppositiossa olemme valmistelutyön ulkopuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaat etenemismahdollisuudet olisivat yhden luukun lainsäädäntöhankkeella.
Hankkeessa luotaisiin malli, jossa yhdellä viranomaisella olisi toimivalta ja sitä kautta mahdollisuus sujuvoittaa lupamenettelyjä. Samalla olisi mahdollisuus kehittää päätösten laatua, lisätä ennakoitavuutta ja vähentää muutoksenhakujen tarvetta. Hallinnon uudistamiseen liittyy hallituksen suunnitelmat sijoittaa vesiviljelyn keskeiset viranomaistoiminnot nykyisistä aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välisessä valmistelussa on esillä ollut mm. luvituksen ja sääntelyn keventäminen ympäristöluvan kynnystä nostamalla, pienten laitosten siirtäminen ilmoituksenvaraisiksi sekä joustot päästömäärien seurantojen taajuuteen. Keskustelussa on ollut myös lupamääräysten rajojen ylittäminen erityisen painavista syistä poikkeustilanteissa ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Keskustan ryhmänä kannatamme hallituksen hyviä esityksiä, kunhan hallitus saa niitä aikaiseksi. Mikäli esityksiä ei ala kuulua, niin tulemme siitä kyllä muistuttamaan.
Muistan lapsena, kun joku kysyi isältä, onko tämä pyytänyt kalaa? Isä vastasi, että on hän pyytänyt. Ja aina, kun sukulaismieheltä oli pyytänyt, aina oli myös saanut. Aina kannattaa pyytää, pyyteettömästi. Ja saamastaan saaliista kannattaa olla aina kiitollinen. Niin kalassa, kuin politiikassa.
Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa.
Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. Lisäksi mitattiin D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen pitoisuuksia.
Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien lainsäädännöllisten enimmäismäärien, ja dioksiinipitoisuuksissa on laskeva trendi. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Niukasti käytetyistä kalalajeista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta perusteltua. Tältä osin tulokset tukevat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Vuosina 2022–23 pyydetyssä Saaristomeren ja Selkämeren silakassa PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät kuitenkin osin ylittyivät.
Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten viimeisimpiin kansallisiin ruoankäyttötutkimuksiin perustuvilla kulutusmäärillä kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Terveyshyötyjä ovat muun muassa kokonaiskuolleisuuden ja tiettyjen syöpien riskin väheneminen kalojen hyötyaineiden saannin lisääntyessä.
Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Siksi herkimpien kuluttajaryhmien olisi hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.
Suomen Kalankasvattajaliiton 60-vuotista taivalta juhlistettiin kesäpäivien yhteydessä hotelli Kakolassa 28.8.2024. Juhlassa muistettiin myös jäsenyrityksiä sekä henkilöjäseniä.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO PALKITSI JÄSENYRITYKSIÄÄN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry antoi 60-vuotisjuhlassaan Turussa huomionosoitukset yli 40-vuotta liiton jäsenenä olleille yrityksille. Kiitos pitkäaikaisesta kumppanuudesta!
Vastaava palkitseminen tehtiin 50-vuotisjuhlassa myös kymmenen vuotta sitten. 60-v juhlassa palkitut jäsenyritykset ovat: Kainuun Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1967) Kuhmon Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Huutokosken Arvo Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Mannerlohi oy (jäsenenä vuodesta 1980) Lohikunta (jäsenenä vuodesta 1981) Muuttolan Lohi ky (jäsenenä vuodesta 1981) Alltech Fennoaqua (jäsenenä vuodesta 1982) Kellosalmen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1983) Iijoen Lohiyhtymä ay (jäsenenä vuodesta 1983) Lännenpuolen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1984)
KNUT-OLOF LERCHELLE TUNNUSTUS SUOMALAISEN KALANKASVATUKSEN EDISTÄMISESTÄ
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi Knut-Olof (Olle) Lerchelle tunnustuksen suomalaisen kalankasvatuksen edistämisestä.
Lerche on tehnyt pitkän uran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut muun muassa 18 vuotta kalakoulun opettajana. Lähes kaikki nykyiset kalankasvattajat ovat saaneet oppia häneltä. Lerche on toiminut myös pitkään kalarehujen kehittämistyössä. Toimialan kehitys on ollut viime vuosina merkittävää. Knut-Olof Lerche on työskennellyt myös liiton luottamus- ja edustustehtävissä ja antanut asiantuntemuksensa aina toimialan käyttöön.
UNTO ESKELISESTÄ SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON KUNNIAJÄSEN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry nimesi 60-vuotisjuhlassaan Unto Eskelisen liiton kunniajäseneksi. Eskelisellä on monipuolinen työtausta suomalaisen kalatalouden parissa. Hän on toiminut muun muassa alan tutkijana ja kalankasvatuslaitoksen johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt erityistehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista kalasektorin osaamista.
Kalankasvattajaliitossa Unto Eskelinen on toiminut hallituksen jäsenenä ja hetken toimitusjohtajanakin. Liiton henkilöjäsen hän on ollut 31 vuotta.
Suomen Kalankasvattajaliitto ry kiittää Unto Eskelistä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO MYÖNSI ANSIOMERKKEJÄLUOTTAMUTEHTÄVISSÄ TOIMINEILLE
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi myös ansiomerkkejä pitkään liiton luottamustehtävissä toimineille. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin liiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg. Hänellä on pitkä perheyritystausta kalankasvatusalalta ja laaja kokemus Kalankasvattajaliiton luottamus- ja edustustehtävistä.
Hopeisella ansiomerkillä palkittiin hallituksen varapuheenjohtaja Yrjö Lankinen ja Harri Orenius. Molemmilla on vuosien kokemus liiton luottamustehtävistä ja alan työkokemusta. Palkitut ovat olleet myös aktiivisesti kehittämässä kalankasvatusalaa ja antaneet asiantuntemuksensa liiton käyttöön.
”Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.
Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja.”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi juhlaan terveiset videon kautta.
Kaisa Rossi lähetti terveiset juhliville kalankasvattajille:
”Ensimmäisiä tehtäviäni liitossa oli myös saattaa loppuun hallituksen entisen puheenjohtajan Kauno Peltoniemen muistelmat Taistelu kirjolohesta. Se kertoi kalanviljelyelinkeinon alkuvuosista ja itse kasvatetun kalan, kirjolohen hyväksymisestä kulutukseen ja oikeaksi loheksi. Taistelua se oli heillä, taistelua oli aikoinaan meillä ja sitä se on varmaan nyt teilläkin. Painopisteet ovat muuttuneet, mutta mukana on pysytty eikä ole luovutettu. Kiitos teille, kun saan edelleen ostaa kasvattamaanne kirjolohta ja muita lajeja!”
Lämmin kiitos tilaisuudesta tulla puhumaan juhlalliseen tilaisuuteenne. Monet täällä tietävätkin, että olen innokas kalamies, ja ala on harrastuneisuuden kautta erityisen tuttu. Paistetut ahvenet tai kuhakeitto itse kalastetuista kaloista on itseni lisäksi monen suomalaisen suosikkiruokaa. Olemme ehdottomasti kalakansaa.
Varsinaissuomalaisena alanne on toki tullut vuosien saatossa tutuksi. Vuodet maa- ja metsätalousministerinä ovat myös hyvin perehdyttäneet kalatalouden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.
Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja. Hallitusohjelmamme mukaan investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan. Suomi tarvitsee lisää kasvua ja työpaikkoja. Siksi on tärkeää pitää huolta keskeisistä kilpailueduistamme kuten houkuttelevasta investointiympäristöstä. Meillä on tilaa kehittää ja kasvaa. Kestävä ruoantuotanto on pitkäjänteistä työtä, jossa ympäristöstä ymmärretään pitää huolta koko ajan.
Ympäristöluvitusta on mahdollista suoraviivaistaa ja sujuvoittaa ilman, että ympäristön huomioimisen laatu kärsisi. Vesistömme ovat herkkiä, joten niistä on pidettävä hyvää huolta. Esimerkiksi ravinteet pitää saada paremmin kiertoon.
Tarvitsemme parempaa ja yhtenäisempää hallintoa. Hallituksen yksi keskeinen hanke koskeekin ympäristöllisiä lupamenettelyjä koskevaa säätelyä ja yhden luukun palvelun periaatetta. Sujuvoitamme lupaprosessit yhdistämällä lupakäsittelyn yhden valtakunnallisen toimivan viranomaistahon alle. Tällöin vahvistamme myös vuoropuhelua toimijoiden ja viranomaisten väillä, jotta lupaprosessit saadaan sujuvasti maaliin.
Tavoiteena on myös vähentää valitusten määrää. Nyt viranomaiset valittavat toisten viranomaisten päätöksistä. Tarvittavat luvat etenevät eritahtisesti ja lupien lainvoimaisuuden saamisessa voi kestää. Uusi valtakunnallinen virasto yhteensovittaa eri näkemykset ja vaatimukset eli toimii niin sanotusti yhden luukun mallilla. Tämä nopeuttaa luvitusprosesseja mutta tuo myös varmuutta ja ennakoitavuutta.
Hyvät kuulijat,
Monissa hankkeissa, ei vain kalankasvatuksessa, keskeistä onnistumisen kannalta on sijainti, sijainti ja sijainti. Luonnonvarakeskuksessa on tehty vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa ja se viimeistellään ministeriöiden kanssa loppuvuoden aikana. Uudistettu suunnitelma antaa paremman ja ajantasaisen tietopohjan viranomaisille ja alan toimijoille.
Haluamme lisätä kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä. Siksi jatkamme kotimaista kalankasvatusta ja vesiviljelyä vahvistavia toimia. Kalankasvatuksen ja laajemmin vesiviljelyn sektorilla on menossa monia kehittämistoimia, joilla pyritään lisäämään kestävää suomalaista vesiviljelytuotantoa. Kotimainen kala on nostettava sen ansaitsemalle jalustalle.
Kotimainen ruoantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Tulemme selvityksen perusteella ehdottamaan toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Siihen liittyy niin tuotantopanosten saatavuus kuin tuotannon ylläpitäminen tai kasvattaminen poikkeusoloissa.
Huoltovarmuus on aivan keskeinen osa hallituksemme ohjelmaa. Tuotantoa pitää kuitenkin lisätä nyt, ihan normaalioloissa ja siksi kalatalouden elinvoimaisuutta ja kasvua pitää kehittää. Omavaraisuuttamme myös kalan suhteen voimme parantaa sillä, että ala on houkutteleva nuorille ja kasvuhakuisille yrittäjille ja osaajille.
Hyvät juhlavieraat,
kuten me kaikki täällä tiedämme, Suomen talouden tilanne on edelleen heikko. Suunta on muutettava. Siksi olemme tehneet sen, mitä pitää: hallitusneuvotteluissa sovimme 6 miljardin sopeutuksesta. Kun se ei riittänyt, sovimme 3 miljardin lisäsopeutuksista. Ja jos tarve vaatii, sovimme lisäsäästöistä.
Suomalaisten elintaso ei ole kasvanut 15 vuoteen. 15 vuodessa on kasvanut vain julkisen sektorin velka, 100 miljardia. Edellinen hallitus ei edes yrittänyt tehdä menojen paisumiselle mitään. Rahaa on –politiikkaa tehtiin, vaikka rahaa ei ollut.
Näin me emme hoida valtion asioita.
Tämä hallitus ei ole jäänyt vain laakereilleen makaamaan, vaan olemme saaneet myös tulosta aikaan: ilman hallituksen tekemiä sopeutustoimia velkaa jouduttaisiin ensi vuonna ottamaan 4000 miljoonaa enemmän kuin nyt. Summa vastaa yli 800 000 keskituloisen suomalaisen valtiolle vuodessa maksamia veroja.
Hallitusohjelman keskeinen ajatus on, että talouden perusta on laitettava kuntoon. Tässäkin olemme saaneet tulosta aikaan: olemme kunnostaneet talouden perustaa uudistamalla työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta sellaiseksi, että työtä kannattaa ottaa vastaan ja yrittäjät uskaltavat sitä tarjota. Kun perusta on kunnossa, pääsemme talouskasvun käynnistyessä siihen aiempaa paremmin kiinni.
Valtio ei saa olla kasvun esteenä. Me tässä hallituksessa tiedämme ja tunnustamme reilusti sen, että vain vauhdittamalla yksityisen sektorin kasvua, Suomi tulee pärjäämään. Siksi luomme kannusteita ja puramme byrokratiaa, jotta yritykset saavat toimintaansa lisäpotkua. Tästä esimerkkinä puhtaan siirtymän verohyvitys. Tämä yksittäinen keino saattaa olla isoin investointeja vauhdittava keino, jota Suomessa on kenties yhteisöveron laskun jälkeen tehty.
Samaan aikaan teemme isoja ja pitkään tarvittuja uudistuksia työmarkkinoihin, joilla lisätään joustavuutta ja helpotetaan palkkaamista. Tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä vähentämällä työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Tässäkin siirrymme kohti muiden pohjoismaiden tasoa.
Töitä kasvun edistämiseksi riittää, mutta olen luottavainen. Kun uskallamme tehdä uudistuksia ja sujuvoittaa yritysten toimintaedellytyksiä, on meillä kaikki mahdollisuuksien avaimet kasvulle käsissämme. Tämän viestin haluan teillekin sanoa: Suomi pärjää kyllä kun ryhdymme toimiin.
Kiitos.
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
