Tekijä: admin

  • Kalakuu haastaa suomalaiset syömään kalaa kahdesti viikossa

    Kalakuu haastaa suomalaiset syömään kalaa kahdesti viikossa

    Pro Kala ry

    Toukokuussa luonnonkalan sesonki on parhaimmillaan, ja Pro Kala onkin nimennyt toukokuun Kalakuuksi. Kalakuuta vietetään nyt kolmatta kertaa, sen ideana on haastaa suomalaiset syömään kalaa suositusten mukaan, eli vähintään kahdesti viikossa.

    Toukokuu on Kalakuu: kevätsesongin aikaan tuoreen luonnonkalan tarjonta kalatiskeillä ja ravintoloissa on runsaimmillaan. Kaloilla on omat sesonkinsa, ja monien kalalajien paras saalissesonki ajoittuu kevääseen, jäiden lähdön jälkeiseen aikaan, eli huhti-toukokuuhun. Myös ravintoloiden listoilta löytyy monasti tällöin kalaa kaikkein monipuolisimmin.

    Pro Kala heittääkin Kalakuun kunniaksi kaikille suomalaisille haasteen: haasta itsesi ja kaverisi syömään kalaa kahdesti viikossa ja nappaa itsellesi kalasta sen kaikki terveyshyödyt.

    Kuluttajatutkimusten mukaan moni suomalainen haluaisi lisätä kalan määrää ruokavaliossaan. Nyt on juuri oikea hetki tehdä muutos parempaan!

    – Kun kuukauden ajan tottuu kahteen kala-ateriaan viikossa, voi tätä suositeltavaa tapaa jatkaa helposti koko vuoden ympäri, sanoo Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

    Partanen vinkkaa, että tuoreen kalan lisäksi kannattaa muistaa monet helpot ja ympäri vuoden tasaisesti tarjolla olevat kalatuotteet, kuten erilaiset kalajalosteet, pakasteet ja säilykkeet.

    – Kalaa kannattaa käyttää monipuolisesti eri aterioilla, ja muistaa, että sitä voi syödä muulloinkin kuin lounaaksi tai päivälliseksi. Kala sopii myös aamiaiselle, välipaloille ja iltapalalle!

    Vinkkejä kalan lisäämiseen ruokavaliossa jaetaan Kalakuun aikana Pro Kalan somekanavissa, jotka löytyvät nimellä Parasta evästä. Luvassa on myös useita kilpailuja Kalakuun kunniaksi.

    Kala on myös mainio grilliherkku

    Kalakuun nettisivuilta löytyy joukko herkullisia ja toimivia reseptejä, joiden avulla voi kokkailla ja syödä kalaa ulkona. Reseptit voi toteuttaa vaikka omalla pihalla, kesämökillä tai nuotiopaikalla. Kalaruokia voi valmistaa niin grillillä, muurikkapannulla, savustimella kuin avotulellakin.

    Kalakuun reseptit innostavat kokeilemaan rapeita ahvenhodareita, grillaamaan parsa-jättirapuvartaita, keittämään kuhasta soppaa sekä testaamaan siikacevicheä ja pintapaahdettua lohta. Kalakuun nettisivustolta löytyy myös videoita kalan savustamisesta ja kalan grillaamisesta fileenä.

    Kalakuussa kannattaa valita myös ravintolassa lautaselleen kalaa sekä lounaalla että ilta-aikaan.

    Tietoa kalasta ja lisää kalareseptejä löydät Pro Kalan nettisivuilta!


    Vinkki:  Tiesitkö – kaloillakin on sesongit

    Monien pyydettävien kalojen saatavuus on parhaimmillaan keväällä jäiden lähdettyä, huhti-toukokuussa sekä syksyllä vesien jälleen viilentyessä.

    – Kalojen sesongit tarkoittavat sitä ajankohtaa, jolloin kala käy parhaiten pyydyksiin. Se toteutuu silloin, kun kala liikkuu eniten, kertoo Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

    Pro Kalan sesonkikalenterista käy ilmi, että juuri nyt esimerkiksi ahventa, kuhaa, haukea ja silakkaa voi löytää kaupan kalatiskiltä paremmin kuin vaikkapa keskikesällä.

    Sesongit koskevat etenkin pyydettyä kalaa. Kasvatettua kalaa, kuten lohta tai Suomessa kasvatettua kirjolohta tai siikaa on tarjolla vuoden ympäri.

  • Kriisit myllersivät Suomen kalataloutta

    Kriisit myllersivät Suomen kalataloutta

    Luonnonvarakeskus 17.4.2023

    Suomen kalamarkkinat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan kansainvälisten markkinoiden ja maailmanpolitiikan nopeisiin muutoksiin. Vuonna 2020 koronapandemia aiheutti erilaisia markkinahäiriöitä, ja viime vuonna alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti rajusti kalatalouden tuotantokustannuksia. 

    Pandemiarajoitusten purku johti voimakkaaseen kysynnän kasvuun ympäri maailmaa, ja monien hyödykkeiden ja raaka-aineiden hinnat lähtivät nousuun vuoden 2021 aikana.  Myös lohen kysyntä kasvoi nopeasti matkailun ja ravintoloiden avautumisen seurauksena. Norja ja muut lohentuottajamaat eivät pandemiasopeutusten jälkeen pystyneet riittävän nopeasti lisäämään tarjontaa, mikä nosti lohen maailmanmarkkinahintaa.

    Sota kiihdytti inflaatiota ja heikensi ostovoimaa

    Venäjän hyökkäyssodan alettua energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti ja lohen hinnannousu kiihtyi. Norjan lohen hinta nousi keväällä 2022 erityisen voimakkaasti, koska suomalaisten ostajien suosimilla päivittäismarkkinoilla oli kasvaneen kysynnän vuoksi poikkeuksellisen vähän lohta. Suurimmat lohimäärät oli jo aiemmin pitkäaikaisilla sopimuksilla luvattu myydä Euroopan isoille vähittäiskauppaketjuille ja jalostajille. 

    Lohen maailmanmarkkinahinnan nousu siirtyi välittömästi Suomen vähittäismarkkinoille. Keskusliikkeet lopettivat lohen kampanjoinnin korkean hinnan takia. Hinnat laskivat kesän jälkeen, mutta pysyivät loppuvuodenkin normaalia korkeammalla tasolla. Pandemian seurannaisvaikutuksista syntyneet kalanjalostajien kannattavuusongelmat pahenivat. Kalanjalostajat joutuivat sopeutumaan supistuneeseen kysyntään samaan aikaan kun tuotantokustannukset jatkavat nousuaan.

    Suomalaisten reaaliansiot laskivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aiemmin neljäänkymmeneen vuoteen. Lisäksi uutisointi maailman epävakaasta tilanteesta lisäsi kuluttajien varovaisuutta. Kuluttajat siirtyivät kallistuneista lohituotteista edullisempiin tai hitaammin kallistuviin elintarvikkeisiin.

    Sota muokkasi myös vientimarkkinoita

    Sodan seurauksena kirjolohen vienti Euroopan tärkeimpiin vientimaihin Valko-Venäjälle ja Ukrainaan romahti. Kirjolohen tuottajat ovat joutuneet etsimään korvaavia markkinoita muualta Euroopasta ja Aasiasta.  

    Sodan puhkeamisen jälkeen monet yritykset poistuivat Venäjän markkinoilta. Kalarehujen vienti Suomesta Venäjälle lopetettiin. Suomessa valmistetun kalarehun kysyntä puolittui. Sen seurauksena kalarehujen tuotanto päätyi yritysjärjestelyjen kautta osin ulkomaiseen omistukseen. Kalarehutuotannon supistuminen vähensi kalajauhon kysyntää Suomessa, minkä   vuoksi kalajauhoa vietiin entistä enemmän Itämeren maihin.

    Venäjän hyökkäyssota horjutti myös elintarvikesilakan vientiä Itä-Eurooppaan. Keväällä pakastetun silakan vienti Suomesta Ukrainaan ja Valko-Venäjälle lähes keskeytyivät. Ukrainan vienti kuitenkin elpyi jo kesällä 2022.  

    Polttoaineiden hintojen kaksinkertaistuminen romautti silakan troolikalastuksen kannattavuuden vuonna 2022. Poikkeuksellisen heikot saaliit syvensivät kriisiä. Tilanne on kuitenkin alkaneen vuoden aikana normalisoitumassa.  

    Lisätietoa:

    • Tutkija Kaija Saarni, +358295327683, kaija.saarni@luke.fi
    • Erikoistutkija Jari Setälä, +358295327682,  jari.setala@luke.fi 
    • Kalamarkkinakatsaus 2023 
  • Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

    Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

    Jani Pulkkinen LUKE

    Kalanrehujen valmistaja BioMar toimi isäntänä, kun joukko suomalaisia kalankasvattajia ja Luken tutkijoita suuntasi Tanskaan tutustumaan paikallisiin vettä kierrättäviin kalankasvatuslaitoksiin. Matkan tarkoituksena oli hakea inspiraatioita kotimaan teknologioiden kehittämiseen, mutta myös selvittää miksi Tanskassa kalankasvatus on säilynyt kannattavana ja tuotanto on pysynyt kolminkertaisena Suomeen verrattuna. Matkalla tutustuttiin kolmeen laitokseen sekä kalarehutehtaaseen.

    Ensimmäinen päivä kului lähinnä matkustamiseen Suomesta Tanskaan, mutta illalla päästiin myös huuhtomaan raskaan matkustuspäivän maitohapot takareisistä paikallisen jääkiekkoliigan välieräottelussa Herning Blue Fox – Esbjerg Energy. Toisena päivänä vierailtiin kolmessa laitoksessa, joista ensimmäinen oli suuri FREAn kiertovesilaitos. Laitos koostuu kolmesta osasta, joissa mädin haudonta tapahtuu läpivirtausolosuhteissa, poikas- ja jatkokasvatus puolestaan kiertovedessä. Laitokseen otetaan kahden viikon välein miljoona mätimunaa, joista osa myydään jo poikasvaiheessa toisille kasvattajille. Jatkokasvatuksessa kalat kasvatetaan noin 300 g kokoon ja ne myydään pääosin elävänä Saksan markkinoille.

    Laitoksen vedenkäsittelyjärjestelmä koostuu uoma-altaiden päädyssä olevista lietekartioista, liikkuva- ja kiinteäpetisistä biosuodattimista sekä diffuusoreilla toteutetusta ilmastuksesta ja matalapainehapettimista. Laitoksen poistovesien käsittely koostui useasta yksiköstä. Kuolleet kalat murskattiin ja hapotettiin, jonka jälkeen ne poltettiin laitoksen uunissa. Lietekartioista ja kiinteäpetisten bioreaktoreiden pesuvesistä lietevesi ohjattiin aktiivilieteprosessiin, johon lisättiin melassia hiilen lähteeksi. Aktiivilieteprosessin jälkeen liete koaguloitiin ja laskeutettiin sekä lietettä kuivattiin rumputiivistäjällä. Kaikki kirkas poistovesijae johdettiin laitosalueella olevaan laguunin, josta se imeytyi maaperään. Maaperästä vesi johdettiin salaojakaivoilla pumppukaivoihin, joista se voitiin ottaa takaisin kiertovesilaitoksen käyttöön.

    Kuva 1 FREAn jatkokasvatusaltaat

    FREA oli myös rakentamassa uutta hybridilaitosta (Kærhere dambrug), jossa jokaiseen kala-altaaseen tuli kaksi tulovesikanavaa, toisesta voitiin johtaa altaaseen puhdasta pohjavettä ja toisesta kiertovettä. Tämä rakenne mahdollistaa kalojen raikastamisen omassa altaassa, eikä kaloja tarvitse siirtää ennen myyntiä. Toisena innovaationa oli ilmastuksen ja biosuodatuksen yhdistäminen samaan altaaseen siten, että altaan pohjalla oli kiinteäpetinen biosuodatin ja niiden päällä diffuusorit kaasujen vaihtoa varten.

    Toinen vierailukohde oli osittaiskiertoon perustuva laitos, joka siis toimi ilman biosuodatusta (AquaPri Vadhoved fiskeri). Vettä voitiin ottaa joesta 150 l/s, joka käsiteltiin kiinteäpetisillä suodattimilla kiintoaineenpoistamista varten sekä ilmastettiin. Vesi jaetaan kolmeen yksikköön, joissa vesi kiersi mammuttipumppujen avulla. Nämä myös ilmastivat vettä mutta laitoksella voitiin lisäksi käyttää puhdasta happea matalapainehapettimien avulla ja lisätä ilmastusta tarpeen mukaan. Uoma-altaiden päässä oli lietekartiot ja jatkuvasti pesevät rumpusuodattimet.

    Laitoksen tuotantokapasiteetti on 450 tn ja se tuottaa isompaa kirjolohta, joka kuljetetaan laitokselta elävänä eteenpäin perkaukseen. Vedenlämpötila pysyy kesällä noin 18–20 asteessa mutta talvella on huomattavasti viileämpää, jopa alle asteen. Tämän takia laitos selvittää pohjaveden käyttöä, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin nostaa.

    Lietekartioilta pumpattiin ja rumpusuodatuksen pesuvesi ohjattiin lietealtaaseen, jossa vesi kulki ylös ja alas eri kammioissa. Kammioiden pohjalta liete pumpattiin varastosäiliöihin, joista se käytiin ajoittain hakemassa biokaasulaitokseen. Lietteenpoiston jälkeen vesi johdettiin liikkuvapetisiin bioreaktoreihin, jonka jälkeen se kulkeutui kosteikkoon ja takaisin jokeen.

    Kuva 2 AquaPrin osittaiskiertolaitoksen tulovedenkäsittely on tärkeää joen heikon vedenlaadun vuoksi

    Kolmas kohde oli toisen luokan kirjolohen mallilaitos (Hallundbäk fish farm), jossa tuotettiin annoskokoista kirjolohta Saksan markkinoille yhdelle ostajalle. Laitos otti vetensä viereisestä pienestä purosta, jonka pH nostettiin kalkilla ennen kala-altaisiin pumppaamista. Laitoksen vedenkäsittely koostui kala-altaiden perässä olevista lietekartioista, kiinteä- ja liikkuvapetisistä biosuodattimista ja ilmastuksesta. Poistovesi johdettiin kosteikkoon mutta sen ravinteiden poistokyky on heikko ja nähtäväksi jää joudutaanko sinne lisäämään puuhakereaktori typen poiston tehostamiseksi.
    Laitosalueelle oltiin myös rakentamassa uutta kiertovesilaitosta korkeaan halliin. Tarkoitus on kasvattaa pientä poikasta 200 tn, jotka jatkokasvatettaisiin vanhassa mallilaitoksessa. Kala-altaat ovat uoma-altaita ja vedenkäsittelynä tulee olemaan kiinteäpetinen biosuodatus, ilmastus ja rumpusuodatus. Suunnitteilla oli johtaa kiertovesihallista vettä vanhaan mallilaitokseen, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin siellä nostaa.

    Kuva 3 Hallundbäkin laitoksen kala-altaita vedenkäsittelyineen

    Kolmantena päivänä käytiin tutustumassa BioMarin Branden tehtaaseen. Tehdasvierailun jälkeen kuultiin mielenkiintoisia esityksiä raaka-aineista ja kestävyyden teemoista. Tehdasvierailulla nähtiin mm. laboratorio, jossa voitiin testata rehujen eri ominaisuuksia tiheydestä uppoamisnopeuteen. Tehdasalueella oli myös tutkimusyksikkö, joka pystyi tekemään omia rehuseoksia kokeisiin. Pääosa kokeista tehdään Hirtshalsin koeasemalla mutta tutkimusyhteistyötä tehdään laajalti eri tutkimusinstituuttien kanssa.

    Raaka-aineiden hinnat ovat pääosin tulleet hieman alas sodan aiheuttaman piikin jälkeen, mutta erityisesti kalaöljyn hinta on edelleen korkea, joka johtuu pääosin Perunsardellin rasvapitoisuuden laskusta. BioMarin tavoitteena on pienentää kolmasosa hiilijalanjäljestään, joista eri raaka-aineet muodostavat 97 %. Kasviperäisten aineiden hiilijalanjälki on kalaan verrattuna suurempaa maankäyttömuutosten takia. Kasviöljyjen korvaaminen leväperäisellä öljyllä on yksi keino pienentää hiilijalanjälkeä.

    Saivatko tutkijat ja kasvattajat vastauksia Tanskan kalankasvatuksen kannattavuudesta? Ehkä yksiselitteistä vastausta ei tullut mutta joustava sekä kannustava ympäristölainsäädäntö ja kasvattajien keskinäinen avoimuus sekä yhteen hiileen puhaltaminen eivät ainakaan tilannetta pahenna. Ehkäpä siinä oiva viesti kotiinpäin tuotavaksi.

    Kuva 4 Matkalaiset hyvin varustettuina BioMarin tehdasvierailua varten. Vas. Terho Roponen, Pekka Marttinen, Jorma Leed, Kari Vääräniemi, Hanne Nørgård, Tapio Kiuru, Sami Suominen, Petra Lindholm-Lehto, Jani Pulkkinen
  • Mästare väljer åländsk och grönmärkt regnbåge

    Mästare väljer åländsk och grönmärkt regnbåge

    Ålands Handel

    När fjolårets fotbollsmästare Åland United ska fira cupguldet duger bara det bästa och då går färden till Smakbyn i Kastelholm där stjärnkocken Michael Björklund dukar upp regnbåge från Nordic Trout, grönlistad av WWF.

    Nordic Trout är ett framgångsrikt och växande fiskföretag som aldrig släpper tanken på det lokala. Med rötterna i Föglö är ursprunget alltid nära och därför är företaget också en av finländska cupmästarna Åland Uniteds sponsorer, som bekant tog åländskorna guldet i fjolårets cup efter en bragdartad 2-0-seger i Helsingfors mot jätten HJK. Det är alltså på sin plats att servera den bästa fisken till det bästa laget!

    Åländsk, finländsk och svensk odlad regnbåge och åländsk och finländsk sik är till skillnad från den norska laxen grönlistad av Världsnaturfonden WWF. Detta är en garanti för hållbarhet och beskrivs som ett ”bra val” av WWF.

    Världsnaturfonden WWF publicerar sedan tjugo år tillbaka en årlig fiskeguide baserad på en lång rad olika bedömningskriterier. Regnbågen som odlas på Åland och i Finland har sedan år 2014 befunnit sig på den gröna listan, den svenska sedan 2022, och är att föredra framför den norska laxen från öppna kassar i Norge som får gult ljus med tillägget ”var försiktig”.

    Det gula ljuset blinkar också för vild lax som fångas i fällor medan övrig lax från Östersjön helt ska undvikas; i likhet med torsk och ål som båda är hotade av utrotning om bestånden fortsätter att minska.

    Bra för Åland och Finland

    Ungefär hälften av Finlands odlade fisk för matkonsumtion kommer från Åland. Huvudparten av åländsk fiskodling sker i havet i Föglö, Brändö och Eckerö.

    De åländska fiskodlarna omsätter över 40 miljoner euro per år. Omkring etthundra personer är anställda inom åländsk fiskodling, de flesta av dem i skärgården.

    Det viktigaste skälet till den goda utvecklingen för inhemsk och svensk odlad regnbåge är utvecklingen när det handlar om fodret som ges till fiskarna i de öppna kassarna. Vattenbruk är en bransch som utvecklats enormt under de tio tjugo senaste åren i jämförelse med väldigt många andra. Dessutom är utsläppen extremt små i förhållande till allt livsmedel som produceras. Nordic Trout fortsätter arbeta för ytterligare förbättringar med stor noggrannhet och med framgång. Företaget är idag störst på regnbåge i både Finland och Sverige med en stor del av produktionen förlagd till Föglö där det finns goda möjligheter till expansion och fler arbetsplatser.

    När det handlar om miljöbelastning från fiskodlingar är utsläppen halverade till följd av bättre foder, utvecklad utfodringsteknik och högre fiskgenetik; många faktorer spelar in och därför är hållbarhet en självklar del av Nordic Trouts vardag. Dessutom finns det en stark efterfrågan på inhemsk fisk i spåren efter globala kriser och krig vilket stärkt synen på egen livsmedelsproduktion på Åland och i Finland. Andra skäl som lyfts fram i samband med att WWF grönlistat finländsk odlad regnbåge är ansvaret som odlarna tar. Det är ytterst sällan som sjukdomar sprids från anläggningarna och de fiskar som eventuellt lyckas rymma utgör ingen ekologisk risk. I förhållande till i stort sett all annan livsmedelsproduktion är avtrycken från fiskodling väldigt låga.

    FISK är bra för alla
    • Fisk är fylld av vitaminer, mineraler och snällt fett i form av Omega 3. Genom att äta fisk två tre gånger per vecka ger du din kropp nödvändig och nyttig näring.
    • All odlad fisk är extremt noga kontrollerad innan den når konsumenterna.
    • 90 procent av den odlade fisken i Finland utgörs av regnbåge som till stor del utfodras med miljövänligt foder (strömming och vassbuk) som fiskats i Östersjön.
    • WWF har grönlistat inhemsk och svensk fisk eftersom odlingens miljöeffekter är väldigt låga.
    • Finländsk regnbåge är fri från laxlus vilket är en parasit som är rätt vanlig i till exempel Norge.
    • Fiskodling har högre verkningsgrad än övrig husdjursproduktion; koldioxidavtrycket från odlad fisk är betydligt mindre.
    Stjärnkocken Michael Björklund dukar upp regnbåge från Nordic Trout, grönlistad av WWF. / Ålands Handel
    Smart för naturen

    Odlad fisk från Åland är ett smart val för naturen. Den har låg näringsbelastning på Östersjön, lågt klimatavtryck och den är grönlistad i världsnaturfonden WWFs fiskeguide.

    Då fiskodlingen etablerade sig på 1980-talet var näringsbelastning ett problem. Sedan tidigt 1990-tal har näringsbelastningen minskat tack vare förbättrade foder- och odlingstekniker. Fiskodling är en av få industrier i Finland som framgångsrikt och märkbart lyckats minska sin belastning på Östersjön och är struken från Helcoms hotspotlista.

    Från 1991 till 2010 minskade fosforbelastningen till mindre än en tredjedel och kvävebelastningen till mindre än hälften. I dag ansvarar fiskodlingen endast för några få procent av hela Finlands näringsbelastning på vattendragen.

    https://handel.ax/oppen/mastare-valjer-alandsk-regnbage/?fbclid=IwAR3BE6cbq06p44GO-CUPGCA8FIrlmpcZKew6REqwo6QupoY0-HeV9H0G9B0

  • Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi

    Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi

    työ- ja elinkeinoministeriö 28.3.2023

    Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Okku Kalliokosken ajalle 1.4.2023-31.3.2028.

    Kalliokoski on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa kalatalouspalvelut -yksikön päällikkönä vuodesta 2020 alkaen. Hän toimii parhaillaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen väliaikaisena johtajana. Aiemmin Kalliokoski on työskennellyt erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä, lakimiehenä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sekä päällikkötehtävässä yksityisellä sektorilla. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri ja kauppatieteiden maisteri.

    ELY-keskusten tehtävänä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. Johtajan tehtävänä on johtaa vastuualuetta ja vastata erityisesti ohjaavien ministeriöiden ja keskushallinnon virastojen kanssa sovittujen toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamisesta.

    Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ELY-keskusten elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen toimialaohjauksesta. E-vastuualueen tehtäväalaan kuuluu muun muassa yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan, innovaatioiden ja kansainvälisen liiketoiminnan, maahanmuuton ja kotoutumisen, työmarkkinoiden toimivuuden, osaavan työvoiman saatavuuden, osaamisen ja kulttuurin sekä maaseudun kehittämisen ja kalatalouden edistämisen tehtäviä.

    Kuva Kusti Kalliokoski
  • Kala sopii myös pääsiäispöytään

    Kala sopii myös pääsiäispöytään

    Teksti ja kuvat: Pro Kala ry

    Ensi viikolla vietetään kevään suurinta ruokajuhlaa, pääsiäistä. Pääsiäispöytään sopivat loistavasti myös erilaiset kalaherkut. Kokeile alkuruuaksi vaikkapa siikatartaria ja kokkaa pääruuaksi kirjolohi skagen.

    Pääsiäinen tarkoittaa monille rentoa yhdessäoloa, herkullista ruokaa ja suklaamunilla herkuttelua. Pääsiäispöytään sopivat mainiosti erilaiset kalaherkut.

    Pääsiäispöydän alkuruokana toimii herkullinen siikatartar, joka saa makua tillistä, kevätsipulista ja Dijon-sinapista. Siikatartar maistuu mainiolta leivän kanssa, ja annoksen voit aateloida siianmädillä. Tällöin alkuruuasta tulee erityisen näyttävä.

    Voit valmistaa ruuan valmiiksi graavatusta kalasta tai graavata siian itse. Jos teet kaiken itse alusta alkaen, anna siian suolaantua jääkaapissa yön yli ennen kuin valmistat siitä tartaria.

    Pääsiäisen pääruuaksi sopii mainiosti kirjolohi skagen. Se on helppo klassikko, jonka kruunaa laadukas majoneesi. Käytä reseptiin paksua täysmajoneesia, se pysyy kalan pinnalla kypsennettäessä parhaiten.

    Kalan kanssa voit tarjota ruusukaalien tilalla esimerkiksi kevään suosikkiherkkua, parsaa. Paista parsat joko pannussa voissa tai kypsennä ne uunissa yhdessä kirjolohen kanssa. Älä ylikypsennä parsaa, vaan jätä se napakaksi. Mausta parsat suolalla, sitruunamehulla ja parmesaaniraasteella.

    Siikatartar
    (alkupala neljälle)

    400 g graavisiikaa
    tuoretta tilliä
    kevätsipulia
    1 rkl karkeaa Dijon-sinappia
    ½ dl rypsiöljyä
    2 rkl valkoviiniä
    1 rkl vaaleaa balsamicoa tai valkoviinietikkaa
    puolikkaan sitruunan mehu
    1 tl juoksevaa hunajaa (tai ripaus sokeria)

    Leikkaa graavisiika nahattomaksi fileeksi ja edelleen pieniksi kuutioiksi. Hienonna tilli ja kevätsipuli ja lisää ne siikakuutioiden joukkoon. Valmista maustekastike sekoittamalla loput ainekset keskenään. Kaada maustekastike siikakuutioiden päälle ja anna maustua muutama tunti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Tarjoile siikatartar paahdetun mallasleivän, keitetyn kananmunan ja punasipulin kera. Lisukkeeksi sopii erittäin hyvin siianmäti.

    Kirjolohta Skagen
    (neljälle)

    600 g kirjolohifileetä
    1 tl suolaa

    Kuorrutus:
    2 dl täysmajoneesia
    1 rkl kapriksia
    2 rkl tilliä silputtuna
    1 rkl sitruunamehua
    ripaus cayennepippuria
    2 dl kuorittuja katkarapuja valutettuna

    Lisäksi:
    500 g jauhoisia perunoita
    500 g ruusukaalia
    1 tl suolaa
    4 rkl oliiviöljyä
    2 rkl tuoretta timjamia pilkottuna

    Leikkaa kalafileestä nahka pois ja leikkaa kala neljäksi annospalaksi. Mausta suolalla ja lado palat uuninkestävään vuokaan.

    Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään ja levitä tahna tasaiseksi kerrokseksi kalapalojen pinnalle. Tämän voit tarvittaessa tehdä vaikka edellisenä päivänä.

    Keitä kuoritut perunat kypsiksi ja anna jäähtyä. Leikkaa perunat sormenpaksuisiksi, puolita ruusukaalit. Laita kasvikset uunivuokaan, valuta pinnalle öljyä ja ripottele pinnalle suolaa ja timjamia.

    Lämmitä uuni 180 asteeseen. Kypsennä perunoita ja ruusukaaleja noin 15 minuuttia, lisää sitten vuokaan kirjolohipalat ja paista vuokaa vielä noin 15 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Tarjoa lämpimänä.

  • Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön avustukset jaossa

    Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön avustukset jaossa

    Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

    Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30.4.2023 osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala tai sähköpostilla osoitteeseen kari.kipinoinen@livia.fi.

    Päätökset avustuksista tehdään toukokuun aikana.

    Lisätietoja antaa säätiön sihteeri, puhelin 050 3277 072.

    Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning meddelar härmed att bidrag kan sökas som stöder finsk- och svenskspråkig fiskerihushållnings- och naturbruksnäringarnas utbildning samt bidrag för ändamål som gynnar utbildningen inom sjöfart, fiskerinäringar och naturbruksnäringar.

    Fritt formulerade ansökningar riktas till Stiftelsens styrelse senast den 30.4.2023 under adressen Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning, Fiskeriskolvägen 72, 21610 Kirjala, eller e-post kari.kipinoinen@livia.fi. Beslut om understöd görs inom maj månad.

    Tilläggsuppgifter fås av stiftelsens sekreterare, tel. 050 3277 072.

  • Suomen Ammattikalastajaliitolle puheenjohtaja Raumalta

    Suomen Ammattikalastajaliitolle puheenjohtaja Raumalta

    Satakunnan Kansa / Kari Suni 13.3.2023 https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009450777.html

    Jarno Aaltonen: ”Kotimaisen kalan ja kalastuksen hyväksi riittää puheita, mutta vähän tekoja”.

    Suomen Ammattikalastajaliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Jarno Aaltonen Raumalta. Hän toivoo liiton esittämän kannanoton mukaisesti, että kotimaisen kalan ja kalastuksen asema muistettaisiin eduskuntavaaleissa ja uuden hallituksen ohjelmaa koottaessa.

    Aaltonen pitää tärkeänä, että uusi hallitus sitoutuu kotimaisen kalan edistämisohjelman jatkamiseen ja toimeenpanoon. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman vuonna 2021, ja sen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan kulutusta.

    ”Tavoitteen saavuttaminen vaatii kotimaisen kalan tuotannon ja tarjonnan lisäämistä. Suunta on tällä hetkellä ihan toinen. Uuden hallituksen on sitouduttava ohjelman tavoitteisiin ja viipymättä ja tehokkaasti pantava toimeen ohjelmassa olevat toimenpiteet”, ammattikalastajat vetoavat.

    Ainoastaan 20 prosenttia suomalaisten kuluttajien syömästä kalasta on kotimaista. Suurin osa on siis tuontikalaa. Kalanjalostus, kauppa ja etenkin kotimaiset kuluttajat toivovat saavansa kotimaista pyydettyä kalaa, mutta ammattikalastajien määrä vähenee. Mistä saadaan kotimaista luonnonkalaa jatkossa, kun tuottajat ovat loppumassa, ammattikalastajat kysyvät.

    Jarno Aaltonen toteaa, että kalastus on monien rajoitusten ja sääntelyn kohteena. Sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla on tehty ja suunnitellaan lukuisia toimia, jotka edelleen rajaavat kalastuselinkeinon mahdollisuuksia tuottaa kotimaista luonnonkalaa kuluttajille.

    UUTENA AMMATTIKALASTUKSEN muutostekijänä kalastajaliitto nostaa laajamittaisen, teollisen mittaluokan tuulivoimaloiden rakentamisen avomerelle ja niiden vaikutukset meriluontoon, kalakantoihin ja kalastukselle.

    Energiayhtiöt valtaavat laajoja merialueita teolliseen käyttöön, samalla sulkien ulkopuolelle muut merelliset käyttömuodot. Tila toimia otetaan pysyvästi pois kalastukselta. Tämä näyttäisi tapahtuvan täysin hallitsemattomasti ilman yhteiskunnan ohjausta.

    ”Merituulivoimalat vaikuttavat erityisesti silakan troolikalastukseen, mutta vaikutukset voivat olla merkittävät myös kalakantoihin”, Aaltonen huomauttaa.

    Ammattikalastajaliitto sanoo tuulivoimarakentamisen vaikutuksista olevan ilmeinen tiedon puute. Yksipuolinen tuulivoiman rakentajien ehdoilla toimiva suunnittelu ei riitä, vaan kerrannaisvaikutuksien selvittämistä varten on koko EU:n, vähintään Itämeren alueelle luotava mekanismit, jotka huomioivat kaikki toimijat ja ympäristölle syntyvät riskit. Kymmenien hankkeiden yhteisvaikutukset on selvitettävä viranomaisten toimesta.

    Osa energiayhtiöiden hankkeista saatavista tuotoista on ohjattava rahastoon, josta kompensoidaan luonnolle aiheutuvat haitat ja muiden merellisten käyttäjien kärsimät menetykset, liitto vaatii.

    Lue koko artikkeli: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009450777.html

  • Maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuki vahvistettiin

    Maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuki vahvistettiin

    maa- ja metsätalousministeriö 3.3.2023

    Laki määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista vahvistettiin tänään 3. maaliskuuta presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2023.

    Tuottajahintojen nousu on vain osittain kattanut tuotantokustannusten nousua. Kustannustuet osaltaan varmistavat kotimaisen tuotannon jatkumista ja huoltovarmuuden säilymistä tilanteessa, jossa tuotannon kannattavuus ja toiminnanharjoittajien maksuvalmius ovat heikentyneet. 

    Maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaisiin kustannustukiin on vuoden 2023 lisätalousarviossa osoitettu 95 miljoonaa euroa. Kustannustuesta arvioidaan määräytyvän lannoitteiden perusteella 63 miljoonaa euroa ja sähkön perusteella 32 miljoonaa euroa.

    Kustannustukia voidaan myöntää tuen yleisten edellytysten täyttyessä ammattimaisille maatalouden harjoittajille ja ammattimaisille vesiviljelijöille. Tukea voidaan maksaa maataloudessa ja vesiviljelyssä käytetylle sähköenergialle enintään 50 000 euroa tuensaajaa kohden ja avomaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyssä käytettäville lannoitteille enintään 35 000 euroa tuensaajaa kohden. 

    Sähkön kustannustuen määräytymisessä otetaan huomioon 50 prosenttia vuonna 2022 ostetusta sähköenergian määrästä. Sähköenergian määrä kerrotaan 1.10.2022-31.3.2023 tuensaajakohtaisella sähköenergian arvonlisäverottomalla keskihinnalla. Tuen alarajana on 13 senttiä kilowattitunnilta ja tukea laskettaessa otetaan enintään huomioon 27 senttiä kilowattitunnilta. Kustannustuesta vähennetään muun lain perusteella samoista kustannuksista maksettu tuki. Tukea ei makseta, jos tuen määrä olisi ennen muun lain perusteella maksetun tuen vähentämistä alle 500 euroa. Sähkön kustannustuen määrää laskettaessa ei huomioida sähkön siirrosta maksettua määrää eikä perusmaksua. Tukiosuus olisi 40 prosenttia. 

    Lannoitteiden kustannustukea voidaan myöntää tuensaajan omaan tuotantoon kasvukautta 2023 varten kaupallisilta toimijoilta hankittujen lannoitteiden määrän ja niiden yrityskohtaisen arvonlisäverottoman keskihinnan perusteella. Keskihintaa laskettaessa huomioidaan 500 euroa tonnilta ylittävä osa, mutta kuitenkin enintään 300 euroa tonnilta. Tukiosuus on 35 prosenttia.

    Lannoitetukeen oikeuttavia lannoitteita ovat maa- ja puutarhakasvien avomaan peltoviljelyssä käyttävät teollisesti valmistetut epäorgaaniset lannoitteet, orgaaniset kivennäislannoitteet tai orgaaniset lannoitteet. Määritelmä sisältää myös luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat lannoitteet. 

    ”On hyvä, että tuet saadaan hakuun nopealla aikataululla. Sähkötuella tuetaan toimintaedellytyksiä erityisesti kotieläintiloilla ja kasvihuoneissa. Lannoitetuki mahdollistaa usean tilan kylvöt tänä keväänä ja sillä turvataan erityisesti huoltovarmuutta”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

    Tukea haetaan Valtiokonttorilta, joka myös myöntää ja maksaa tuen. Hakemus on tehtävä viimeistään 31. heinäkuuta ja tuki on myönnettävä vuoden 2023 loppuun mennessä.

    Lisätietoja:
    Erityisavustaja Pertti Hakanen p. 0 295 162 322
    Erityisasiantuntija Petriina Wäre p. 0 295 162 115
    Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi

  • Yhteistyö kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden jatkuu

    Yhteistyö kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden jatkuu

    ELY-keskus 3.3.2023

    Viime vuonna käynnistynyt kalankasvatuksen OHKE-hanke jatkuu henkilövaihdosten jälkeen. Mistä hankkeesta on kyse, mitä siinä on saatu aikaan ja mitä uutta on luvassa?

    Ympäristöministeriö myönsi kalankasvatuksen OHKE-hankkeelle rahoitusta 60 000 euroa ajalle 1.2.2022-31.5.2023. Seuraava kausi alkaa heti edellisen päätyttyä.

    Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden pyritään sovittamaan yhteen kalankasvatuselinkeinolle ja ympäristönsuojelulle asetettuja tavoitteita. Valtioneuvoston hyväksymän vesiviljelystrategian (2022) ja kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tuotantoa nykyisestä 14 miljoonasta kilosta 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin samalla on otettava huomioon vesien- ja merenhoidon suunnitelmat, joiden tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää vesien ja Itämeren hyvä tila. Tämä edellyttää ekologisesti kestävien toimintatapojen ja uusien teknologioiden jalkauttamista osaksi kalankasvatuselinkeinoa, lainsäädännön tuomien reunaehtojen tunnistamista sekä tiivistä ja vuorovaikutteista yhteistyöverkostoa alan toimijoiden kesken. Hankkeen lopputuloksena saavutetaan parempi yhteisymmärrys elinkeino- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle ja pysyvä toimintamalli yhteistyön jatkoa varten.

    Hankkeen ensimmäisellä kaudella perustettiin yhteistyöryhmä, jossa on edustajia ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, AVI:sta, tutkimusorganisaatioista (LUKE, SYKE), liitoista ja järjestöistä sekä toiminnanharjoittajista. Yhteistyöryhmän tarkoituksena on kokoontua säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista, kuten uusista tutkimushankkeista, ja edistää tiedonjakoa osapuolten kesken. Yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna 2022, ja tämän vuoden ensimmäinen etäkokous pidettiin tammikuussa. Tähän mennessä keskustelua herättäviä aiheita ovat olleet vesien- ja merenhoito, kalankasvatuksen vesistövaikutukset ja sijainninohjaus. Nykyinen työskentelytapa on osoittautunut hyväksi. Se on lisännyt vuorovaikutusta, avoimuutta ja yhteisymmärrystä eri tahojen välillä, mistä on koettu olevan hyötyä.

    Yhteistyön parantaminen ELY-keskuksen elinkeino- ja ympäristövastuualueiden välillä sekä ympäristövastuualueen sisällä on tunnistettu tärkeäksi hankkeen aikana. Yhteistyötä pyritään kehittämään ja edistämään pienemmissä työpajoissa. Tarkoituksena on selkeyttää eri vastuualueiden roolit, ja niitä sitovat velvoitteet kalankasvatuselinkeinolle. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan talon sisäisiä linjauksia ja lisäämään parempaa asiakaslähtöisyyttä.

    Hankkeen ensimmäinen kausi koettiin onnistuneeksi ja yhteistyöryhmä on toivonut yhteistyön jatkuvan. Hankeen merkitys yhteistyön parantamisen tarpeiden tunnistajana ja esiin nostajana on jo tunnistettu. Hankkeelle on suunnitteilla jatkoa. Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa Kasnäsissä, Kemiönsaarella, mikä on yhteistyöryhmän ensimmäinen lähitapaaminen. Luvassa on hyvää ja hedelmällistä keskustelua kauniissa rannikkomaisemassa!

    Lisätietoa:

    Vesistöasiantuntija Maria Timonen (kalankasvatuksen ympäristönsuojelun erikoistumistehtävä)
    maria.timonen@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 951

    Ylitarkastaja Veera Hauhia (yhteistyöryhmän sihteeri)
    veera.hauhia@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 070

    Ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus

    Julkaisun alkuperäinen osoite:

    https://www.ely-keskus.fi/uutiset-2023/-/asset_publisher/wunrvszgFqL0/content/yhteisty%25C3%25B6-kalankasvatuksen-ymp%25C3%25A4rist%25C3%25B6kysymysten-ratkaisua-kohden-jatkuu