Tekijä: admin

  • Sijainninohjaussuunnitelma päivitetään

    Sijainninohjaussuunnitelma päivitetään

    Vuonna 2014 hyväksytty vesiviljelyn sijainninsuunnitelma on vaikuttanut uusien laitosten sijoittumiseen merialueilla. Nyt suunnitelmaa ryhdytään päivittämään, sillä moni asia on muuttunut. Vuoden 2014 jälkeen tiedot kasvatuksen ympäristövaikutuksista ovat tarkentuneet ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa Syke on selvittänyt kasvatuksen ympäristövaikutuksia laajoista seuranta-aineistoista. Vesienhoidon uuden kauden myötä vesien tilaluokkia on muutettu ja Weser-ratkaisu tehtiin 2015. Ratkaisun voimassaoloaikana Suomen lupaviranomaiset ovat myöntäneet uusia lupia sekä hyvässä että tyydyttävässä tilassa oleville merialueille, mutta Weserin oikeusvaikutukset ovat edelleen epäselvät. Samanaikaisesti yritysten halu tuottaa kalaa yhteisesti hyväksytyin pelisäännöin on kova ja kasvussa.

    Myös uusia työkaluja on käytössä. Syke on kehittänyt FICOS-malliaan tarkemmaksi ja se kattaa pian koko rannikon. Luke on kehittänyt FINFARMGIS-mallin nimenomaan sijainninohjausta tukevaan monipuoliseen vaikutusarviointiin.

    Työ tulee sisältämään seuraavat kokonaisuudet:

    • Selvitys oikeuskäytännöstä liittyen veden tilan ja Weser-ratkaisun soveltamiseen. Tämän työn tekevät Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorit Antti Belinskij ja Niko Soininen ja se perustuu kymmeniin hallinto-oikeuksien päätöksiin.
    • Kriteeristöehdotus sijainninohjaussuunnitelmalle. Luke ja Syke laativat nykyisen sijainninohjaussuunnitelman, FINFARMGIS-kriteerien sekä tutkimustulosten ja aiemmista malleista saadun kokemuksen pohjalta ehdotukset kasvatuksen sijoittumisen kriteereistä. Ehdotusta käsitellään sidosryhmien välisessä työpajassa, jonka tulosten ja oikeuskäytäntöjen selvityksen perusteella Luke ja Syke tekevät esityksen sijainninohjaussuunnitelman kriteeristöstä.
    • Tietoaineiston ajantasaistaminen.  Luke päivittää sovitut kriteerit ja niihin liittyvät aineistot FINFARMGIS-malliin ja tekee esityksen jatkokasvatukseen parhaiten sopivista vesialueista. Tämän jälkeen Syke mallintaa tunnistetuilla vesialueilla erilaisten kuormitusmäärien vaikutuksia ympäristöön.
    • Ympäristövaikutusten mallinnus ja SOVA-arviointi.  Sijainninohjaussuunnitelma ja sen SOVA-arvioinnin perusteella syntynyt ympäristöselostus menevät yhdessä sijainninohjaussuunnitelman kanssa lausuntokierrokselle.

    Uuden suunnitelman valmistelu tehdään kevyemmin kuin aiemman sijainninohjaussuunnitelman nelivuotinen valmistelu, ja työn odotetaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen projektipäällikkö on Markus Kankainen ja hankkeelle tulee useita sidosryhmiä kokoava ohjausryhmä.

  • Kalojen hyvinvointiohjelman suunnittelu käynnistyy

    Kalojen hyvinvointiohjelman suunnittelu käynnistyy

    Susanna Airaksinen; LUKE

    Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kestävään ja vastuulliseen toimintaan perustuva kasvu. Kalojen hyvinvointi on osa kestävää ja vastuullista kalataloutta. Se kiinnostaa kuluttajia, järjestöjä ja päätöksentekijöitä ja puhuttaa myös julkisuudessa.

    Kalankasvatusyrityksissä kalojen hyvinvointi käy käsi kädessä kalaterveyden ja tuottavuuden kanssa, joten panostuksiin hyvinvoinnin parantamiseksi on selkeä kannustin. Eettiseen käsittelyn, hyvinvoinnin mittaamisen ja seurannan kehittämiseen ohjataan vahvasti myös EU:n tasolla.

    Maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta rakennetaan kalojen hyvinvointiohjelma, jossa yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja sidosryhmien kanssa tähdätään tavoitteellisesti kalojen korkeaan hyvinvointiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tarkoituksena on luoda pysyvä, mutta avoin, kalojen hyvinvointiin keskittyvän verkosto, joka pystyy ratkaisemaan kalojen hyvinvointiin liittyviä ongelmia käytännöllisellä, tieteellisellä ja ratkaisukeskeisellä otteella. Kalankasvatusyritykset tullaan luonnollisesti kutsumaan mukaan tähän työhön.

    Ohjelman suunnittelu- ja käynnistysvaihetta (2023–2024) koordinoi Luonnonvarakeskus yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Ruokaviraston kanssa. Aiheesta enemmän Susanna Airaksisen esityksessä Kalaterveyspäivillä 10.3.2023.

  • Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma päättyy

    Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma päättyy

    Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus

    Kalatalouden rahastokauden vaihtuessa myös nykyiset innovaatio-ohjelmat päättyvät. Uuden EMKVR-ohjelman strategiassa on todettu, että innovaatio-ohjelmamallia jatketaan ja kehitetään. Toimintamallia muutetaan aiempaa yrityslähtöisemmäksi, jotta ohjelmien välitön vaikuttavuus kasvaisi. Innovaatio-ohjelmat ovat olleet liian tutkimuslaitosvetoisia. Se ei tarkoita, että yritykset joutuisivat jatkossa hoitamaan hankebyrokratiaa tai että tutkimuslaitosten osaamista ei enää tarvittaisi. Rahoittaja hakee muutoksella sitä, että työ kohdistetaan aiempaa enemmän yritysten esille nostamiin aiheisiin ja että työtä tehtäisiin aiempaa enemmän myös yrityksissä, tuotannon yhteydessä.

    MMM järjesti 11. tammikuuta työpajan, jossa esiteltiin vaihtoehtoisia malleja tulevien innovaatio-ohjelmien rakenteiksi. Työpajaan osallistui tutkimuslaitoksia, elinkeinojärjestöjä mukaan lukien Kalankasvattajaliitto ja mm. alueellisia kalatalousaktivaattoreita. Työpajan keskusteluiden perusteella muutoksia tarvitaan erityisesti edellä mainittuun yrityslähtöisyyteen, viestintään ja ohjelmien väliseen yhteistyöhön. Ohjelmissa täytyy olla aiempaa parempi valmius muuttaa tekemisen painopisteitä, pitäen samalla kiinni työn pitkäjänteisyydestä. MMM käyttää työpajan tuloksia helmi-maaliskuussa lausunnoille lähtevässä innovaatio-ohjelmien käyttösuunnitelmassa ja innovaatio-ohjelmien hakumenettelyt avautuvat tämänhetkisen tiedon mukaan huhtikuussa. Myös erillisiä kehittämishankkeiden hakuja avautuu edellisen rahoituskauden tapaan ja yritysten kehittämishankkeiden haku on jatkuvasti avoin.

    Tulevan rahoituskauden painotuksista tullaan keskustelemaan meri- ja sisävesialueen yritysten kanssa yritys kerrallaan esimerkiksi osana Luken tekemää olosuhdekatsausta. Tarkoituksena on löytää niitä teemoja, joita tulisi innovaatio-ohjelmassa tai hankkeissa yhdessä kehittää, sekä myös sellaisia aihepiirejä, joihin ei kannata tässä vaiheessa panostaa.

    Päättyvään vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaan valikoitui kärkiteemoiksi avomerikasvatus, kiertovesikasvatus ja näiden muuttuvien kasvatusmuotojen tarvitsema osaaminen ja koulutus. Partnereita oli yhteensä 10 ja lisäksi eri toimiin osallistui yksittäisiä yrityksiä. Ohjelman loppuraportti on valmisteilla ja se tullaan julkaisemaan Luken raporttisarjassa. Tapahtumissa pidetyt esitykset löytyy kattavasti Kalankasvattajaliiton sivuilta https://www.kalankasvatus.fi/vesiviljelyn-innovaatiot ja Livia on kerännyt pedanet-sivuille kasvatukseen liittyvää opetusmateriaalia https://peda.net/hankkeet/vesiviljely  Lisäksi tietoa löytyy mm. rahaston sivuilta www.merijakalatalous.fi

  • Millaisia terveysvaikutuksia kalalla on? – Vaikuttaa kolesteroliin, verenpaineeseen ja muistiin

    Pro Kala ry 24.1.2023

    Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kahdesti viikossa. Lisäksi olisi suotavaa vaihdella eri kalalajeja. Mutta mitkä ovat kalan terveysvaikutukset?

    – Kalassa on samassa paketissa proteiininlähde, hyviä, pehmeitä rasvoja sekä vitamiineja ja hivenaineita, listaa ravitsemusterapeutti Sabina Jakupović.

    Kalan syöminen voi vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi kolesteroliarvoihin ja verenpaineeseen, mutta ennen kaikkea Jakupović haluaa tarkastella kalaa kokonaisuutena. Kalassa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, joista tärkein on D-vitamiini. Suomalaisten tulee etenkin talvisaikaan kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin saantiin, ja kala on erinomainen D-vitamiinin lähde. Lisäksi kalassa D-vitamiini on hyvin imeytyvässä muodossa.

    – Kalassa on myös muita vitamiineja, kuten B-12-vitamiinia, joka vaikuttaa muistiin ja auttaa rautaa imeytymään elimistössä, Jakupović muistuttaa. Lisäksi kalassa on omega-3 -rasvahappoja, joiden on todettu vähentävän muun muassa sydäntautiriskiä.

    Miten kalaa sitten saisi lisättyä ruokavaliossaan?
    – Kannattaa valita kalaa esimerkiksi työpaikan lounaalla sekä muistaa kauppojen tarjoamat puolivalmisteet ja valmistuotteet, kuten kalapullat ja kalajauheliha, vinkkaa Jakupović.
    Vinkkejä kalan käyttöön kannattaa kysyä myös kalatiskiltä.


    Tiesitkö tämän?

    Kala sisältää runsaasti (noin 15–20 prosenttia) proteiinia. Proteiini lisää kylläisyyden tunnetta ja auttaa pitämään nälän loitolla. Lisäksi kalan proteiinissa on kahdeksaa välttämätöntä aminohappoa, joita ihmisen tulee saada ravinnosta.

    Ravitsemussuositusten mukaan vähintään kaksi kolmasosaa ravinnon rasvasta tulisi olla pehmeää. Kalan rasva on pääosin pehmeää.

    Viisi hyvää syytä syödä kalaa:

    • Kala on paras luonnollisen D-vitamiinin lähde.
    • Kalan pehmeä rasva on hyväksi sydämelle
    • Kalan pitkäketjuiset rasvahapot ovat tärkeitä aivoille ja keskushermostolle
    • Kalan proteiini on täysiarvoista
    • Kalassa on vain vähän energiaa ja monipuolinen ravintoainekoostumus

    Paljon vinkkejä ja toimivia kalareseptejä löytyy myös Pro Kalan nettisivuilta. Hyödyllistä tietoa kalasta videoiden muodossa löydät Vedestä ruokapöytään -YouTube-kanavalta, esimerkkinä Hyvinvointia kalasta -video 

  • Fifax: Eckerön laitoksen IHN-virussaneeraustyöt on saatettu päätökseen -kuivanapitojakso alkaa

    Fifax Oyj, lehdistötiedote, 23.1.2023

    Fifaxin Eckerön kiertovesilaitoksella lokakuussa käynnistetyt puhdistustoimenpiteet on 20.1.2023 saatettu valmiiksi ja hyväksytty. Ruokaviraston määrittelemän virussaneeraussuunnitelman mukaan läpiviedyn puhdistushankkeen tavoitteena on ollut hävittää kesäkuussa todettu IHN-virus laitoksesta.

    ”Puhdistusvaihe on nyt takanapäin ja arviolta kuusi viikkoa kestävä kuivanapitojakso on alkanut. Sen päätyttyä jälkeen tehdään vielä varmistuksia sekä suunniteltuja teknisiä parannustoimenpiteitä. Sen jälkeen olemme valmiita käynnistämään kalankasvatustoiminnan uudelleen”, sanoo Fifaxin toimitusjohtaja Samppa Ruohtula.
     
    Puhdistusprosessin aikana Fifaxin tiimi on Ruohtulan mukaan myös analysoinut laitoksen prosessien ja teknologian toimintaa syvemmin, ja tulee hyödyntämään näitä havaintoja edistyksellisen kiertovesiteknologiansa jatkokehityksessä.
     
    ”Esimerkiksi tarkastaessamme huolellisesti kaikki laitoksen putket, kulmat ja kammiot olemme saaneet aiempaa tarkemman kuvan vesi- ja materiaalivirtauksista. Vastaavasti käynnistäessämme laitteita yksi kerrallaan olemme todentaneet laitoksemme eri osien todellisen sähkönkulutuksen, mikä auttaa meitä optimoimaan jatkossa laitoksen energian käyttöä.”
     
    Aiemmin tiedottamansa mukaisesti yhtiö työstää parhaillaan uudelleenkäynnistämisen osalta useita eri vaihtoehtoja sekä niihin liittyviä rahoitusjärjestelyjä.
     
    ”Tavoitteemme on päästä mahdollisimman pian liikkeelle ja siksi tarkoituksemme onkin aloittaa mätimunien hautominen suunnitellusti huhtikuuhun mennessä. Tämä tulee olemaan ensimmäinen konkreettinen askel varsinaisen kasvatustoimintamme uudelleenkäynnistämisessä.”
     
    Toimitusjohtaja kuvaa mennyttä vuotta yhtiölle haastavana mutta myös opettavaisena ajanjaksona.
     
    ”Fifaxin visiona on uudistaa kalankasvatusta ja tehdä siitä nykyistä kestävämpää. Nopea oppiminen on meille äärimmäisen tärkeää ja olenkin ollut vaikuttunut henkilöstömme kyvystä toimia muutosten keskellä. Viime vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla saimme ajettua kalankasvatuksen lähes täyteen kapasiteettiin ja teimme liikevaihtoa lähes koko edellisen vuoden verran. Kesästä 2022 alkaen taas käsittelimme kohtaamamme IHN-epäonnen ammattimaisesti ja hoidimme puhdistusprojektin vaatimat toimenpiteet Ruokaviraston suunnitelman mukaisesti, täsmällisesti aikataulussa ja laadukkaasti.”
     
    Fifax on parhaillaan hiljaisella jaksolla ja julkaisee tilinpäätöstiedotteen maanantaina 6.2.2023.
     
    Ruokavirastolta Fifaxille IHN-viruksen seurauksista yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa

    • Kaikki tartunnan aiheuttamat, kalojen lopettamiseen ja laitoksen saneeraukseen liittyvät toimenpiteet, on tehty Ruokaviraston määräyksestä ja viranomaisten valvonnassa Eläintautilain mukaisesti.
    • Suomen valtio vastaa viranomaisten määräämien toimenpiteiden kuluista.
    • Merkittävä osa lopetus- ja puhdistustöiden toteutuksesta on hankittu Fifaxilta. Fifaxin toimittaman työn arvo on yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa.
    • Ruokavirasto on myös Eläintautilain mukaisesti korvannut Fifaxille lopetetut kalat markkinahintaan, yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa.
    • Fifax on edelleen oikeutettu hakemaan muita korvauksia Eläintautilain mukaisesti.

    Lue lisää: https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/fifax-eckeron-laitoksen-ihn-virussaneeraustyot-saatettu-paatokseen-kuivanapitojakso-alkaa?_ga=2.147195767.1762938851.1674562419-1471673040.1674562419

  • NORDIC FISH ON OSTANUT KALANEUVOS OY:N KOKO OSAKEKANNAN

    NORDIC FISH ON OSTANUT KALANEUVOS OY:N KOKO OSAKEKANNAN

    02.01.2023 https://kalaneuvos.fi/nordic-fish-on-ostanut-kalaneuvos-oyn-koko-osakekannan/

    Suomalainen perheyritys Nordic Fish Oy on ostanut kalanjalostukseen erikoistuneen Kalaneuvos-konsernin. Nordic Fish Oy:n takana on Hukkasen yrittäjäperhe, Kalaneuvos Oy:n ovat omistaneet kalatalousneuvos Veijo Hukkanen ja Toni Hukkanen.

    Kalaneuvos on Pohjoismaiden suurin kalansavustaja. Nordic Fish on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja EU:n suurin kirjolohen mädin tuottaja.

    ”Yhdistyminen tukee ja selkeyttää yritystemme kasvustrategiaa ja tavoitetta tulla yhdeksi Pohjois-Euroopan vahvimmista kirjolohijalosteiden tuottajayrityksistä. Uskomme vahvasti kala-alaan, sillä kalatuotteiden kysyntä jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan mm. tuotteiden terveellisyyden, hyvän maun ja alhaisten ympäristövaikutusten vuoksi. Kotimaisen merikasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on hyvin alhainen, vain 3,7 kg CO2-ekv/kg fileetä”, kertoo Nordic Fish:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen ja jatkaa “Konsernien yhdistyminen on jatkumoa yritysostojen kasvattamassa kokonaisuudessa ja niiden yhteensovittamisessa”.

    Nordic Fish on ostanut Kalaneuvoksen osakekannan 100 prosenttisesti ja laajentaa näin toimintansa myös kalanjalostuksen toimialalle. Kaikki Kalaneuvos -konsernin työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä.

    Oman kalankasvatuksen, merkittävän jalostuskapasiteetin ja modernin tuotantolaitoksen ansiosta Nordic Fish tulee vastaamaan kalatuotteiden kasvavaan kysyntään. Tuleva Nordic Fish -konserni on Euroopan kala-alan suurimpien yritysten joukossa ja Suomen suurin kala-alan toimija. Nordic Fish on investoinut jatkuvasti laajentamalla kalankasvatustaan vastatakseen kalan kasvavaan kysyntään niin Suomessa kuin maailmalla.

    ”Olemme iloisia, että Nordic Fish:n ja Kalaneuvoksen yhdistyminen on saatu päätökseen. Tästä eteenpäin jatkamme samassa veneessä arvojemme ja strategiamme mukaisesti”, sanoo Nordic Fish Oy:n toimitusjohtaja Toni Hukkanen.

    NORDIC FISH NÄKEE POHJOISMAISTEN KALATUOTTEIDEN KASVUMAHDOLLISUUDET SUURINA

    Nordic Fish:n yrittäjäperhe on investoinut viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista on kohdennettu Sastamalan tehdaslaajennukseen sekä yritysostoihin.

    ”Nordic Fish näkee kalatuotteissa merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Kalan kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja haluamme tukea terveellistä ja kestävää elämäntyyliä. Yritysten yhteen laskettu liikevaihto vuonna 2022 on yli 160 miljoonaa euroa”, Toni Hukkanen jatkaa.

    LISÄTIETOJA:
    Kalaneuvos Oy, toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius, p. +358 50 5237 297 hans-mikael.helenius@kalaneuvos.fi

    Nordic Fish -konserni lyhyesti

    Perustettu vuonna 2015

    Liikevaihto arvio v. 2022 65 MEUR

    Henkilöstö noin 130

    Toimintaa Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa

    Kalaneuvos-konserni lyhyesti

    Perustettu vuonna 1975

    Liikevaihto arvio v. 2022 100 MEUR

    Henkilöstö noin 170

    Toimipisteet: Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa

    Suomalainen yritys, pohjoismaiden suurin kalansavustaja

    Brändit: Kalaneuvos, Martin Kala, Heimon, Saaristomeren paras kalapaikka


    Nordic Fish Oy on suomalainen perheyritys, jonka alle kuuluvat mm. kalankasvatuskonserni Nordic Trout sekä kalanjalostuskonserni Kalaneuvos.

    Nordic Trout Ab ja mm. sen ruotsalainen tytäryritys Nordic Trout Sweden AB ovat erikoistuneet kalankasvatukseen. Kalankasvatuksen noin 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Nordic Troutin kalankasvatuksen juuret ulottuvat 1960-luvulle asti ja kasvatuksen vuosivolyymi on nykyään noin 9 miljoonaa kiloa.

    Kalaneuvos Oy on valmistanut laadukkaita kalatuotteita jo vuodesta 1975 lähtien. Yritys toimii Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos on edelläkävijä kalanjalostuksessa, kalan tukkukaupassa, maahantuonnissa ja viennissä. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia kalatuotteita Kalaneuvos-tuotemerkillä ja kaupan Private Label -merkeillä. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut ja valmistetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneet ja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet. Kalaneuvos -konserniin kuuluu Turussa ja Kaskisissa toimiva Martin Kala Oy, joka on Suomen suurin silakkafileen valmistaja. Kalanjalostuskonserni käsittelee vuosittain yli 15 miljoonaa kalakiloa.