Tekijä: admin

  • Ymmärrystä RAS-merivesisiirtojen onnistumiseen

    Ymmärrystä RAS-merivesisiirtojen onnistumiseen

    Susanna Airaksinen, Katja Anttila, Jonna Hänninen, Jani Pulkkinen, Harri Vehviläinen, Jouni Vielma

    Kiertovedessä (RAS) kasvatetuista ja mereen siirretyistä kirjolohista on Suomessa vaihtelevaa kokemusta. Keväällä siirretyillä alle 50 g kaloilla ongelmia ei ole pahemmin ilmaantunut. Sen sijaan joissakin tapauksissa muutaman sadan gramman poikasten ruokahalu on ollut kevätsiirtojen jälkeen suorastaan surkeaa (https://www.kalankasvatus.fi/wp-content/uploads/2023/09/Kirjolohisiirrot-kiertovedesta-merelle.pdf.) Luken kokeiden lisäksi vastaavia havaintoja on tehty myös yritysmittakaavassa. Samoin Norjan lohenkasvatuksessa merivaiheen kasvussa on esiintynyt ongelmia ja RAS-vaiheen kasvatukseen sekä siirtoon merelle haetaan yhä parhaita menetelmiä.

    Luke siirsi toukokuun alussa Laukaan kiertovesikasvatuksesta noin 470 gramman kirjolohia Haverön Lohelta vuokraamiinsa verkkokasseihin Rymättylään. Tutkimuksessa pureudutaan fysiologisiin mekanismeihin viivästyneen kasvuun lähdön takana. Mitkä tekijät määräävät RAS-poikasen ruokahalua ja kykyä sopeutua uusiin olosuhteisiin?
    Kaloja kasvatettiin RAS-ympäristössä jatkuvassa valossa ja valojaksossa (18:6). Valojaksossa kalat saivat siis kuuden tunnin lepojakson niin, että ruokinta pidettiin vakiona tiivistämällä valojaksokäsittelyn ruokintaa valoisan jakson aikana. Kalat rokotettiin ja siirtoa ennen lämpötiloja tasattiin niin, että muutos 15 asteesta noin 9 asteiseen meriveteen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Merellä kalojen kasvatusta molemmista valokäsittelyistä jatkettiin sekä luonnonvalossa että jatkuvassa valossa vedenalaisten lamppujen avulla.

    Kaloista on nyt otettu stressiä ja merisopeutumisen tutkimista varten veri- ja kudosnäytteitä sekä kiertovesikasvatusjakson aikana maaliskuussa, kiertovesikasvatusjakson jälkeen toukokuussa ja neljän merikasvatusviikon jälkeen kesäkuussa. Lisäksi kalojen ulkomuotoa on arvioitu Norjassa käytetyn kriteeristön avulla, jossa mm. evien kuluneisuuden, suomuvaurioiden ja epämuodostumien perusteella tehdään päätelmiä kalojen hyvinvoinnista. Seurantaa jatketaan syksylle.

    Kalojen ruokahalu ja kasvu merellä on ollut alustavien tulosten perusteella noin puolet siitä, mitä tämän kokoisilta kaloilta näissä lämpötiloissa voisi odottaa. Kalat ovat kuitenkin syöneet kaikissa käsittelyissä eikä aiempien vuosien täysin ruokahaluttomia kaloja ole ollut. Kevään ja kesän kokemuksista kerrotaan lisää kalankasvattajaliiton kesäpäivillä Turussa 28.–29. elokuuta.

    Työn alku on rahoitettu vesiviljelyn kehittämisohjelmasta osana kalojen tuotantokiertoihin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Mukana toteutuksessa on Turun yliopiston Biologian laitos. Yhteistyön avulla päästään käsiksi sopeutumisen aineenvaihdunnalliseen ja hormonaaliseen säätelyyn.

  • NORDIC FISH -KONSERNIN VEIJO HUKKASELLE JA MARI HEIKKILÄLLE KASVURYHMÄN JA VARMAN ROHKEA OMISTAJUUS -YRITYSTUNNUSTUS KALA-ALAN PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ

    NORDIC FISH -KONSERNIN VEIJO HUKKASELLE JA MARI HEIKKILÄLLE KASVURYHMÄN JA VARMAN ROHKEA OMISTAJUUS -YRITYSTUNNUSTUS KALA-ALAN PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ

    Veijo Hukkanen

    Kasvuryhmä | 3 kesäkuuta, 2024

    Kasvuryhmä on myöntänyt Rohkea omistajuus -yritystunnustuksen Nordic Fish Oy:lle. Voittajan valitsi Kasvuryhmän pitkäaikainen pääyhteistyökumppani Varma. Palkinnon kriteereinä olivat omistajien osoittama rohkeus liiketoiminnan kehittämisessä, innovatiivisuus ja luovuus. Lisäksi kriteereissä huomioitiin riskinottokyky, vastuullisuus sekä tulokset.

    Nordic Fish Oy on suomalainen perheyritys, jonka alle kuuluvat muun muassa kalankasvatuskonserni Nordic Trout sekä kalanjalostuskonserni Kalaneuvos. Nordic Trout tuottaa Manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin noin 30 toimipisteessä vuosittain noin 9 miljoonaa kiloa kirjolohta ja on yksi EU:n johtavista kirjolohen mädin tuottajista. Kalaneuvos valmistaa kalatuotteita Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa ja käsittelee vuosittain yli 15 miljoonaa kalakiloa. 

    Kasvuryhmän pääyhteistyökumppani Varma valitsi Rohkea omistajuus-yritystunnustuksen saajaksi Nordic Fishin kala-alan pitkäjänteisen kehittämisen ja rohkean kasvun ansiosta.

    Veijo Hukkanen on Kalaneuvoksen perustaja ja Nordic Fish -konsernin hallituksen puheenjohtaja. Konserni on Hukkasen elämäntyö, ja hän on kasvattanut yritystä sinnikkäästi ja visionäärisesti vuodesta 1975. Vuonna 2017 tasavallan presidentti Niinistö myönsi Veijo Hukkaselle kalatalousneuvos-arvonimen. 

    “Jo nuorena yrittäjänä huomasin, että jos yritys ei kasva, se menee taaksepäin. Kasvun strategia meillä on ollut koko ajan. Olemme kasvaneet sekä orgaanisella kasvulla että hyvillä yritysostoilla. Suosittelen myös muille yrittäjille sitä, että ostaa hyviä yrityksiä ja tekee niistä vielä parempia”, Hukkanen sanoo. 

    Hukkasen tytär Mari Heikkilä toimii Kalaneuvoksen vientipäällikkönä. 

    “Globaalisti kalan kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja näemme tulevaisuudessa kansainvälisiä kasvun mahdollisuuksia. Laadukkaalle suomalaiselle kalalle on kysyntää. Haluamme olla tukemassa terveellistä ja kestävää elämäntyyliä”, Heikkilä sanoo.

    Nordic Fish on kasvanut voimakkaasti sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla.  Viennin osuus Kalaneuvoksen liikevaihdosta oli viime vuonna 12 %. Kalaneuvos ja Veijo Hukkasen perhe on vuosien saatossa perustanut tai ostanut yli 20 yritystä ja kehittänyt koko kala-alaa Suomessa. 

    “Nordic Fish on investoinut jatkuvasti laajentamalla kalankasvatustaan vastatakseen kalan kasvavaan kysyntään sekä Suomessa että ulkomailla”, perustelee Varman suurasiakkuusjohtaja Vesa Pörhölä valintaa. 

    Nordic Fish on investoinut viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista on kohdennettu Sastamalan tehdaslaajennukseen, yritysostoihin, sekä Ahvenanmaan perkaamon laajennukseen ja uudistukseen. Yhtiö valmistaa kaikki Kalaneuvos-tuotteensa ja jalosteensa Suomessa.

    Kalankasvatus on tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia, mutta tällä hetkellä vain 20 prosenttia suomalaisten syömästä kaupallisesta kalasta on kotimaista. Kalankasvatuksellaan Nordic Fish haluaa kasvattaa kotimaisen kalan osuutta ja samalla vahvistaa kalan omavaraisuusastetta ja huoltovarmuutta. Yhtiöllä on tuotannossaan käytössä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukainen jäljitettävyysjärjestelmä, ja Nordic Trout on julkaissut tänä vuonna Suomen ensimmäisen kalankasvatuksen vastuullisuusraportin.

    Lue koko artikkeli täältä:

    https://www.kasvuryhma.fi/ajankohtaista/nordic-fish-konsernin-veijo-hukkaselle-ja-mari-heikkilalle-kasvuryhman-ja-varman-rohkea-omistajuus-yritystunnustus

  • Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja

    Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja

    maa- ja metsätalousministeriö 27.5.2024

    Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa selvityksen perusteella toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja 27.6.2024 mennessä.

    Luonnonvarakeskus on selvittänyt kalatalouden huoltovarmuuden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia Suomessa. Selvityksen mukaan kalastus ja kalankasvatus tulisi nähdä osana kriisiaikojen ruokaturvaa, sillä kala on laadukasta ravintoa, jota voidaan tuottaa hajautetusti eri puolilla Suomea.

    Kotimainen kalateollisuus toimii kuitenkin pääosin ulkomaisen kalan varassa. Tuontikalan saatavuus on pystyttävä turvaamaan kriisioloissa, mutta myös kotimaisen kalan tuotannon tulisi kasvaa merkittävästi. Tuotantoa ei pystytä merkittävästi lisäämään äkillisissä poikkeusoloissa, vaan kalatalouden elinvoimaisuutta, kasvua ja kykyä toimia erilaisissa poikkeusolosuhteissa pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa. 

    Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen perusteella ehdotuksen keskeisistä kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kalatalouden sisällyttämiseen osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa, energian saannin ja kalasatamien toiminnan turvaamiseen, kalanrehun ja muiden keskeisten tarpeiden saatavuuden varmistamiseen, alan yrittäjien kouluttamiseen häiriötilanteita varten sekä alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kalan saatavuuden turvaamiseen. 

    Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista toimenpiteistä. Luonnonvarakeskuksen taustaselvitys on lausuntopyynnön liitteenä, mutta siitä ei pyydetä lausuntoja. Lausunnot toimenpiteistä pyydetään toimittamaan 27.6.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. 

    Lue lisää täältä >>

  • Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä riistalajeiksi alkaa valmistella työryhmä

    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä riistalajeiksi alkaa valmistella työryhmä

    maa- ja metsätalousministeriö 16.5.2024

    Poikkihallinnolliset työ- ja seurantaryhmät aloittavat työnsä 16.5.2024 alkaen.

    Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut torstaina 16.5.2024 viranhaltijatyöryhmän valmistelemaan toimenpiteitä valkoposkihanhen ja merimetson siirtämisestä riistalajeiksi sekä laajemman seurantaryhmän tukemaan työryhmän työtä.

    Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus metsästyslain ja riistavahinkolain muuttamiseksi siten, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan.

    Hallitusohjelmassa linjataan, että: ”Tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin. Huolehditaan samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Hallitus vaikuttaa siihen, että lajit siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää”.

    Nykyisin valkoposkihanhi ja merimetso ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Lajeja ei saa metsästää myöskään EU:n lintudirektiivin mukaan. Valkoposkihanhi ja merimetso ovat molemmat elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalastajille. 

    Tällä hetkellä poikkeusluvat valkoposkihanhien ja merimetsojen häirintään ja ampumiseen myöntää ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluva Varsinais-Suomen ELY-keskus, mutta viime vuosina se ei ole myöntänyt lupia valkoposkihanhien ampumiseen. Työryhmän työnä on toteuttaa lajien siirto ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. 
     
    Keväisin etenkin valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä, mutta lajin siirtäminen riistalajiksi ei lintudirektiivin tulkinnasta johtuen välttämättä takaisi ampumalupia valkoposkihanhille. Tästä syystä työryhmän tehtävänä on myös antaa tarvittaessa asiantuntijatukea ympäristöministeriölle kyseisten lajien lisäämiseksi EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle. Lakimuutosten edistämisessä otetaan huomioon EU:n lintudirektiivin liitemuutostarpeet sekä niiden eteneminen, jotta metsästysrajoitukset voidaan tosiasiallisesti poistaa.

    Keväällä karkotustoimia rajoittavat hallinto-oikeuden ratkaisut, joilla pyritään suojelemaan muiden lintujen pesimärauhaa. Syksyisin ELY-keskus on jo nykyisellään myöntänyt poikkeuslupia häirintään paukkupatruunoilla valkoposkihanhien viljelmille aiheutuvien vakavien vahinkojen estämiseksi. 

    Valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin ja molempien lajien vahinkojen ennaltaehkäisyyn voi saada tukea rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain perusteella. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettiin ELY-keskusten tiedotteen mukaan vuonna 2023 korvauksia noin 3,37 miljoonaa euroa Suomessa. Suurin osa korvauksista kohdistui nimenomaan itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn (hanhipaimenet, karkotinlaitteet) käytettiin noin 500 000 €. Lajien siirron myötä myös vahinkojen korvaaminen siirtyy ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Siirto ei hallitusohjelmakirjauksen mukaan saa vaarantaa vahinkojen oikeudenmukaista korvaamista elinkeinonharjoittajille.

    Työryhmän ja seurantaryhmän toimikaudet päättyvät 15.11.2024.
     
    Lisätiedot
    Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi
    Erätalousneuvos Vesa Ruusila, työryhmän puheenjohtaja, p. +358 295 162 051, etunimi.sukunimi@gov.fi 
    Liitteet

    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen riistalajeiksi -työryhmän asettamispäätös

    Asettamispaatos_Valkoposkihanhen-ja-merimetson-siirtaminen-riistalajeiksi-tyoryhmaLataa


    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen riistalajeiksi -seurantaryhmän asettamispäätös

    Asettamiskirje-Valkoposkihanhen-ja-merimetson-siirtaminen-riistalajeiksi-seurantaryhmaLataa
  • Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen

    Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen

    30.04.2024

    Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.

    Kansallinen kalatalousverkosto on käynnistetty Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman viestinnän tueksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kalaleader-ryhmät vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta verkoston toiminnasta. Kalatalousverkoston toiminta on kaikille avointa.

    Rekisteröidy käyttäjäksi ja aloita verkostoituminen

    Helpoin tapa osallistua verkoston toimintaan on rekisteröityä käyttäjäksi kalatalousverkosto.fi-alustalle. Rekisteröitymisen jälkeen voit osallistua keskusteluun eri teemaryhmissä, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja esimerkiksi lisätä tapahtumakalenteriin oman toimialueesi tapahtumia. Aktiivisia teemaryhmiä tällä hetkellä ovat Koulutus ja rekrytointi, Älykkäät kumppanuudet, Neuvonta ja kasvua tukevat toimet, Tiedonvälitys ja vaikuttavuus sekä Kansainvälisyys.

    Tiedonvälitys ja vaikuttavuus -teemaryhmän vetäjä, Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen näkee kalatalousverkoston ennen kaikkea kohtaamispaikkana. ”Täällä kohtaavat tieto ja ihmiset! Palvelulupauksemme on, että kalatalousalan asiantuntijat, vastaukset ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja vaikkapa hakusessa olevat yhteistyökumppanit ovat löydettävissä Kansallisen kalatalousverkoston kautta”.

    Kansallinen kalatalousverkosto on maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan Unionin osarahoittama.

    Tule mukaan: www.kalatalousverkosto.fi

  • EU:lla on iso vaikutus Suomen kalatalouteen

    EU:lla on iso vaikutus Suomen kalatalouteen

    Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa EU-vaalien ehdokkaita ja tulevia meppejä huolehtimaan Suomen kalataloudesta.

    Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa EU-vaalien ehdokkaita ja tulevia meppejä huolehtimaan Suomen kalataloudesta. Päättyvällä kaudella EU:n kalastusasioita käsittelevässä kalatalousvaliokunnassa ei ollut ainuttakaan suomalaista.

    Euroopan parlamentilla on suuri vaikutusmahdollisuus kalataloutta koskeviin säädöksiin. Kalatalouteen vaikuttavat Euroopan yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien säädösten lisäksi esimerkiksi kauppaa, ruokaturvaa, työvoimaa ja ympäristöä koskeva lainsäädäntö.

    – Suomessa syödystä kalasta vain 34 % on kotimaista alkuperää. EU-tasolla kalankulutuksen omavaraisuusaste on 38 %, eli EU:n omassa kalantuotannossa on vielä paljon kehittämisen varaa, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

    Euroopan parlamentissa kalatalousasioita käsitellään kalatalousvaliokunnassa, jossa ei päättyvällä kaudella ollut yhtään suomalaista jäsenenä tai varajäsenenä. Valiokuntajäsenyyksistä riippumatta Kalatalouden Keskusliitto toivoo tulevia meppejä tutustumaan vuonna 2021 hyväksyttyyn kotimaisen kalan kehittämisohjelmaan sekä osallistumaan ja vaikuttamaan ohjelman tavoitteiden mukaisesti kalatalouttamme edistävään päätöksentekoon.

    Kalatalouden Keskusliitto listaa kolme tärkeää aihetta, joista tulevien meppien tulisi muistaa pitää huolta kotimaisen kalan ja kalastuksen sekä Suomen huoltovarmuuden varmistamiseksi.

    1. Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentäminen

    Toivomme mepeiltämme aktiivista otetta rannikkokalastuksemme suurimman ongelman, hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Hyljekantojen säätelyn yksi suurimpia esteitä on hyljetuotteilla käytävän kaupan kielto perustuen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1007/2009. Pidämme asetuksen kumoamista tai kansallisen poikkeuksen saamista välttämättömänä rannikkokalastuksemme tulevaisuuden kannalta.

    2. Seuraavan kalatalouden rakennetukikauden suunnittelu

    Mepit tulevat osallistumaan myös vuodesta 2028 alkavan seuraavan kalatalouden rakennetukikauden suunnitteluun. Kalatalouden rakennetukea koskevia säädöksiä uudistettaessa tulee ottaa huomioon kansalliset erityispiirteemme, kuten talvinen jäältä tapahtuva kalastus sekä sisävesikalastus.

    3. Kalankasvatuksen edellytysten parantaminen

    Suomessa syötävän kalan kotimaisuusasteen nostoon ja samalla huoltovarmuuden kasvattamiseen nopein tapa olisi korvata norjalaista kasvatettua lohta Suomessa kasvatetulla kirjolohella. Keskusliitto antaa mepeille haasteen parantaa EU:n oman kalankasvatuksen edellytyksiä, jotta EU:n kalankasvatus voisi kilpailla tasapuolisesti norjalaisen kasvatetun lohen kanssa.

    Lisätietoja kalastuksesta ja EU-vaaleista:

    Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen
    Kalatalouden Keskusliitto
    puh. 050 3850 875

  • KALANKASVATUS TÄRKEÄNÄ OSANA HUOLTOVARMUUTTAMME

    KALANKASVATUS TÄRKEÄNÄ OSANA HUOLTOVARMUUTTAMME

    Anders Norrback, kansanedustaja (RKP), maanviljelijä, pienyrittäjä ja viiden lapsen isä Närpiöstä

    Kun Venäjä reilut kaksi vuotta sitten aloitti armottoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, nousi Suomen, ja monen muun maan, huoltovarmuus keskustelun aiheeksi. Ukrainaan kutsutaan Euroopan vilja-aitaksi, koska se on yksi Euroopan suurimmista viljanvienti maista. Sodan myötä vienti ja tuotanto on laskenut. Tämä vaje pitää korjata jotenkin, ja näen itse, että tässä nousee suomalaisen kalatuotannon tärkeys esille. Merikalastuksen ja kalankasvatuksen tulisi täydentää toisiaan tavalla, jolla voimme turvata suomalaisen ruuantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden.

    Kotimaisesti kasvatetun kalan tuotanto on Suomessa kasvussa, ja tätä meidän tulisi kannustaa. Tiedostan että yksi kalankasvatuksen suurista haasteista tällä hetkellä on tiukka lupamenettely ja byrokratia. Hallitusohjelmassa on hyvä kirjaus, jossa todetaan että ”Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä.” Nämä ovat kuitenkin sanoja paperilla siihen saakka, kunnes me, poliitikot, tartumme asiaan ja teemme jotakin asian eteen. Lähden kuitenkin siitä, että kaikki hallitusohjelman kirjaukset tulevat toteutumaan tämän vaalikauden aikana, niin myös tämä.

    Kun puhutaan kalankasvatuksesta, keskustelussa nousee usein esille ympäristövaikutukset. Tietämykseni mukaan yhä useampi kalankasvattaja on siirtynyt käyttämään itämerirehua. Jos itämerirehua käytetään ravintona kalankasvatuksessa, on se minun silmissäni miltei kiertoravinne. Myös pistekuormitukset ovat vähäisiä. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan paljon enemmän kasvatettua kalaa kuin mitä itse tuotamme. Ympäristövaikutukset laajemmalla mittakaavalla olisivat paljon pienemmät, jos pystyisimme lisäämään omaa tuotantoa ja samalla vähentämään tuontia. Samalla kun tämä lisäisi omavaraisuuttamme, olisi tällä myös positiiviset taloudelliset vaikutukset Suomen kannalta. Me suomalaiset olemme kuluttajatietoisia kansalaisia, ja yhä useampi meistä valitseekin jo kasvatetun norjalaisen lohen sijasta kotimaisen kirjolohen ruokapöydälle. Tätä kehitystä, ja tietoisuutta, meidän tulee kaikin tavoin edistää ja kannustaa.

    Anders Norrback

  • Kalankasvattajaliitto ministerin juttusilla

    Kalankasvattajaliitto ministerin juttusilla

    Suomen kalankasvattajaliiton edustajat kävivät tapaamassa ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkästä. Liitto antoi ministerille tietoiskun toimialasta ja sen tunnusluvuista. Pääpaino tapaamisessa oli kuitenkin liiton 11 kohdan norminpurkuehdotuksilla, joilla Kalankasvattajaliitto haluaa ojentaa ”auttavan kätensä” maan hallitukselle, joka pohtii tällä hetkellä kuumeisesti, miten soveltaa käytäntöön hallitusohjelman hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta.

    Keskustelu liiton ehdotusten ympärillä oli ministerin kanssa rakentavaa ja tässä vaiheessa luottamuksellista. Palaamme asiaan myöhemmin uutiskirjeissämme, kun jotain konkreettista asian ympärillä on kerrottavissa.

  • Brändö Lax juhli 40-vuotistaivaltaan

    Brändö Lax juhli 40-vuotistaivaltaan

    Brändö Lax on kasvattanut kalaa Ahvenanmaalla vuodesta 1984 alkaen. Yhtiö toimittaa tuoretta kirjolohta, siikaa sekä mätiä kalatukkuliikkeille ja kalanjalostajille. Yhtiön arvokkaassa 40-vuotisjuhlassa Brändössä 23.3.2024 kokoontui yhteen yhtiön perustajia, omistajia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Juhlapuheissa käytiin läpi yrityksen perustamisen vaiheita ja merkitystä aluetaloudelle.

    Monesta suusta kuultiin myös, että yhtiön tärkein valttikortti on aina ollut panostaminen korkeaan laatuun. Perinteisiinsä vahvasti nojaava Brändö Lax haluaa toiminnalleen tulevaisuudessa pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.
    Brändö Laxin myyntipäällikkö Ella Hellströmin mukaan maailma on kymmenen vuoden päästä varmasti erilainen, mutta kotimaista kalaa tarvitaan edelleen:

    • Kasvatamme kalaa jatkossakin. Kuluttajan tarve turvalliseen, kotimaiseen kalaan ei tule häviämään jatkossa mihinkään. Brändö Lax jatkaa työtään valitsemallaan linjalla, totesi Hellström.
  • Keskustan Kalmari ja Kallio vaativat hallitusta purkamaan esteitä suomalaiselta kalankasvatukselta

    Keskustan Kalmari ja Kallio vaativat hallitusta purkamaan esteitä suomalaiselta kalankasvatukselta

    Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari tekivät eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kalankasvatuksesta asianomaisen ministerin vastattavaksi koskien hallituksen tekoja kalatalouden edistämiseksi ja kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Kansanedustajat kysyivät, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi ja millä aikataululla lakiesityksiä ollaan tuomassa eduskuntaan käsiteltäväksi.

    Tiedotteessaan Kallio ja Kalmari muistuttivat, että Orpon hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista kalataloutta. Hallitusohjelmassa todetaan, että keskeisen keino kalankasvatuksen lisäämiseksi Suomessa on kalankasvatukseen liittyvän luvituksen ja sääntelyn keventäminen.

    Kalmari on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kallio kuuluu muun muassa eduskunnan ympäristövaliokuntaan.

    Lue kirjallisesta kysymyksestä täältä >>

    Lue ministerin vastauksesta täältä >>

    Keskustan Hannu Hoskonen, Anne Kalmari, Vesa Kallio, Tuomas Kettunen ja Valtteri Pekonen kävivät Kalankasvattajaliiton juttusilla 5.3.2024.