Tekijä: admin

  • Hyvä kiertää kolmikantayhteistyössä – tavoitteena ennustettavuus kotimaisille kalankasvattajille ja tasaisempi hinta kalan ostajille

    Hyvä kiertää kolmikantayhteistyössä – tavoitteena ennustettavuus kotimaisille kalankasvattajille ja tasaisempi hinta kalan ostajille

    Kalavapriikki Oy 2.4.2024

    Kalaruokatalo Kalavapriikki Oy, tuottaja Kalankasvatus Vääräniemi Oy sekä rehutehdas Alltech Fennoaqua sopivat kolmikantayhteistyöstä 15.11.2023 allekirjoitetussa sitoumuksessa. Sen tavoitteena on kohottaa kotimaisen kala-alan arvostusta, kannattavuutta ja jatkuvuutta sekä saada kotimaisen kalan hinta tasaisemmaksi ympäri vuoden.

    Sitoumuksen ydinajatuksena on kehittää elinkeinoa ja koko kalaketjua sopimuksellisuuden kautta ennakoitavuuteen. Tällä hetkellä alalla on paljon nopeita muuttujia, jotka tekevät muun muassa kalan hinnoittelusta poukkoilevaa. Yhteistyösitoumuksen piirissä kokeillaan ensimmäistä kertaa tuotantoketjun sopimuksellisuutta ja pidempiaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

    Nyt sovitussa yhteistyömallissa kalan tuottaja ja rehutehdas ovat sopineet 300 tonnin kalamäärän kasvattamiselle kiinteän rehun hinnan kasvatuskaudelle 2024. Samanaikaisesti tuottaja on tehnyt kiinteähintaisen kalojen myyntisopimuksen Kalavapriikki Oy:n kanssa. Kaloista suurin osa tullaan perkaamaan ja toimittamaan Kalavapriikille vuoden 2025 alkupuoliskolla.

    Tällainen malli tarkoittaa tuottajan sitoutumista tarvittavaan rehumäärään, jota vastaan rehutehdas on ostanut valtaosan tarvittavista raaka-aineista. Molemmat osapuolet hyväksyvät malliin liittyvät mahdolliset hintariskit. Vaikka raaka-aineiden markkinahinta muuttuisi, ei rehun hinta muutu tuottajalle. 


    Koko kalaelinkeino kiittää

    Suomessa vielä uniikilla yhteistyömallilla haetaan ennen kaikkea koko tuotantoketjun pitkäaikaista sitoutumista toisiinsa ja siten ennustettavuutta, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. 

    Kun rehutehtaalla on pitkäaikaisesti sitoutuneita ostajia, tietää se raaka-ainetarpeensa tarkemmin ja voi ajoittaa ostot hinnan puolesta oikeaan hetkeen. Kalan tuottaja pystyy ennustamaan paremmin tuotantokustannuksensa ja hinnoittelemaan kalan tasaisemmin. Lisäksi kalan tuottaja tietää jo tuotannon alkaessa kenelle kala tuotetaan ja mihin hintaan. Kalavapriikki taas pystyy takaamaan kaupoille kalan varman saannin ja tasaisemman hinnan. Loppujen lopuksi voittaja on koko kalaelinkeino.  

    Kaupalle ja kuluttajille yhteistyömalli tuo tasaisuutta kotimaisen kalan, erityisesti kirjolohen, hinnoitteluun. Se ei välttämättä poista esimerkiksi norjalaisen lohen päiväkohtaisen alihinnoittelun houkuttelevuutta. Yhteistyömallin osapuolet kuitenkin uskovat, että jatkuvasti tasaisella hinnalla on vaikutusta kauppojen sitoutumiseen ostaa myyntiin enemmän kotimaista kalaa.


    Hyvän kehä muodostuu Benella-yhteisön ympärille

    Kolmikantayhteistyö nostaa kotimaisen kalan arvoa koko toimitusketjussa. Sitoumuksen kolmea osapuolta yhdistää halu kehittää elinkeinoa sekä Benella-tuotemerkki, joka siirtyi rehutalo Alltech Fennoaqualta kalaruokatalo Kalavapriikille vuoden 2023 lopussa. Kauppojen myötä yhteistyö jatkuu, ja Kalavapriikki solmii uudet tuottajasopimukset kalankasvattamoiden kanssa. Kalankasvatus Vääräniemi Oy oli ensimmäinen Kalavapriikin hallinnoiman tuottajasopimuksen allekirjoittaja.

    Benella on kotimaista, pyrstöstä päähän kestävästi tuotettua laatukalaa, jonka kuluttajat tunnistavat kaupassa Benella-merkistä. Sen tuottamiseen on kehitetty kasvatuskonsepti, joka varmistaa kalan huippulaadun ja myös terveellisyyden. Kalan rasvahapot saadaan sydänterveelliselle tasolle Benella-kalan tuottamiseen kehitetyn ruokintakonseptin avulla. Tämä tekee kalasta Benella-kalan.

    Pitkäjänteinen suunnitelmiin perustuva tuottajayhteistyö, kalan laatu ja terveellisyys sekä ympäristöystävällisyyden ja kiertotalouden merkitys muodostavat hyvän kokonaisuuden, joka on poikkeuksellinen kalamarkkinoilla. 

    – Tässä näkyy Benella-yhteisön voima, kiteyttää Kalavapriikin toimitusjohtaja Jari Korhonen.

    – Yhdessä saamme nostettua kotimaisen kasvatetun kalan suosiota niin, että koko Suomi syö kotimaista, terveellistä ja maukasta kalaa. 

    Kuva: Kalavapriikki

    Lisätietoja antaa:

    Jari Korhonen
    Kalavapriikki Oy:n toimitusjohtaja
    +358 50 543 8163
    jari.korhonen@kalavapriikki.fi

  • Suomalainen kalankasvattaja lanseeraa hyljekarkotinjärjestelmiä

    Suomalainen kalankasvattaja lanseeraa hyljekarkotinjärjestelmiä

    Laitakarin Kalalla on kaksi kalankasvatuslaitosta Perämerellä.

    Haaste

    Laitakarin Kala menetti huonoimpana vuonna jopa 20 tonnia kalaa tuotannostaan hylkeiden saalistuksen vuoksi. Laitakarin Kala etsi helppokäyttöistä ratkaisua, joka pitäisi kalat turvassa hylkeiltä.

    Ratkaisu

    Ace Aquatec asensi kahdeksan A-ASR® (Acoustic Startle Response) US3 -laitetta Laitakarin Kalan Vatungin tuotantopaikalle, mikä osoittautui tehokkaaksi hylkeiden saalistuksen torjunnassa. Keskitaajuinen A-ASR®-laite käyttää laukaisumekanismia tuottamaan hiljaista ääntä, joka aiheuttaa säikähdysreaktion hylkeissä.
    Koska äänikuviot luodaan satunnaisesti tietokoneella, yksitaajuisten järjestelmien kuuloriskit ja riski siitä, että hylkeet tottuisivat ääneen, torjutaan. Keskitaajuiset äänet eivät aiheuta vammoja tai häiriöitä hylkeille, koska toistettavat äänet ovat hyväksyttävien kynnysarvojen alapuolella.

    Tulokset ja hyödyt

    A-ASR®-laitteet oli helppo ottaa käyttöön, mikä oli tärkeää Laitakarin Kalalle, koska sen oli pystyttävä asentamaan ja poistamaan järjestelmiä kasvukauden ja talven alkamisajankohdan mukaan. Kaikki järjestelmät yhdistettiin ASR-portaaliin, jonka avulla voidaan valvoa ja ohjata laitteita etänä. A-ASR® US3 -laitteiden asennuksen jälkeen Laitakarin Kala ei menettänyt kaloja saalistukselle.  Hylkeet kyllä tulivat edelleen allasalueelle, mutta ne eivät hyökänneet altaisiin.

    Toukokuussa 2024 Ace Aquatec auttaa laitteiden asentamisessa kahdeksaan altaaseen Vatungissa. Lisäksi kuusi laitetta asennetaan Laitakarin Kalan Martinniemen laitokselle, jossa kokeiltiin kahta A-ASR®-laitetta vuonna 2023.

    “Viime vuoden jälkeen olemme varmoja, että A-ASR®-laitteet toimivat: vaikka hylkeet lähestyvät edelleen laajempaa aluetta, ne eivät hyökkää altaisiin. Laitteet on erittäin helppo asentaa, mikä on tärkeää, koska kasvatuskausi on meillä lyhyt, ja talveksi meidän on otettava ne pois vedestä, ja laitettava ne sitten takaisin keväällä.” – Timo Karjalainen, TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ, Laitakarin Kala

    MIten voimme auttaa sinua? Ota yhteyttä meihin osoitteessa aceaquatec.com

  • Keskustan Kallio ja Kalmari: Kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi

    Keskustan Kallio ja Kalmari: Kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi

    5.4.2024

    Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on antanut vastauksensa keskustan kansanedustajien Vesa Kallion ja Anne Kalmarin tekemään kirjalliseen kysymykseen koskien kalatalouden edistämistä ja kotimaisen kalan käytön lisäämistä. Keskustan kansanedustajat peräsivät kysymyksessään Orpon hallitukselta konkreettisia tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi. Ministeri Mykkäsen vastauksessa nämä teot ja niiden toteuttamisaikataulu jäivät valitettavasti avoimiksi.

    • Positiivista saamassamme vastauksessa on, että niin sanotun yhden luukun periaatteen luvataan yleisesti luvituksen osalta etenevän. Eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia pitää voida käsitellä ja ratkaista yhdellä päätöksellä. Sen sijaan varsinaiseen kysymykseen kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämisestä ministeri Mykkänen tarjoaa vastaukseksi vain tukun hankkeita ja työryhmiä. Voi vain kysyä uudemman kerran, mikä estää edistämästä hallitusohjelman hyviä kalatalouden kirjauksia? Vaalikautta on kulunut jo neljännes. Näin verkkaisella tahdilla kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi, toteaa Kallio.
    • Ministeri Mykkänen vetoaa vastauksessaan arviointien, selvitysten ja sidosryhmien kuulemisen tarpeeseen. On pakko huomauttaa, että meillähän on viime kaudella valmistunut muun muassa vesiviljelystrategia, jossa nimenomaan käsitellään vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksiä. Käytännön toimenpiteiden tueksi on tarjolla esimerkiksi Suomen Kalankasvattajaliiton ansiokkaasti laatima lista uudistuksista, joita alan toimijat pitävät kaikkein tärkeimpinä investointien ja kasvun kannalta. Kotimaisessa kalankasvatuksessa on merkittävä kasvupotentiaali, joka uhkaa jäädä täysin hyödyntämättä, jos alan tarpeita ei haluta kuulla, eikä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia toteuttaa. Jos akkutehtaan rikkipäästöjä katsotaan Suomessa läpi sormien, miksi kalankasvatuksen huomattavasti pienemmät päästöt estävät luvitusta, kysyy Kalmari.

    Kansanedustajat Kallio ja Kalmari huomauttavat, että toisin kuin usein luullaan, kotimainen kalankasvatus ja sen tavoiteltu kasvu eivät muodosta vesistöjen ja Itämeren hyvinvoinnille merkittävää riskitekijää. Kalankasvatuksen osuus ravinnekuormituksesta on vain noin 1 %. Alan kasvun esteenä puolestaan nähdään lähinnä lupien saanti ja hallinnon byrokratia, jonka keventämisestä hyötyisivät sekä yritykset, että hallinnon toimijat itse. Tällä hetkellä lupahakemuksesta tuotannon aloittamiseen menee 5–10 vuotta, mikä on kestämättömän pitkä aika. Ympäristöluvan kokonaishinnan on kerrottu olevan samaa tasoa ydinvoimaloiden kanssa.

    Lisätiedot:

    Vesa Kallio, kansanedustaja (kesk), P. 050 537 4456

    Anne Kalmari, kansanedustaja (kesk), P. 050 512 2084

    Linkki vastaukseen: KKV_99+2024.pdf (eduskunta.fi)

  • Kolme suomalaistuotetta pääsi kansainvälisen Seafood Expon tuotekilpailun finaaliin

    Kolme suomalaistuotetta pääsi kansainvälisen Seafood Expon tuotekilpailun finaaliin

    Pro Kala ry 03.04.2024

    Kolmen suomalaisen yrityksen kalatuotteet ovat päässeet finaaliin Seafood Excellence Global Awards -tuotekilpailussa. Maailman suurimman kala-alan tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kisassa finalistien joukkoon pääsivät Suomesta Finnforel, Hätälä ja Kalaneuvos.

    Huhtikuun lopulla Barcelonassa järjestettävä Seafood Expo Global on kala-alan suurin ja tarjonnaltaan monipuolisin tapahtuma. Sen yhteydessä toteutetaan vuosittain Seafood Excellence Global Awards -kilpailu uutuustuotteille.

    Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 85 tuotetta, joista finaaliin valittiin 40. Tuotteista kahdeksan on suunnattu horeca-sektorille ja 32 vähittäiskauppaan. Kilpailun finalistit edustavat 15 eri maata ympäri maailmaa, ja mukana on kolme suomalaista tuotetta.

    Kaikki suomalaistuotteet ovat mukana vähittäiskauppa-sarjassa. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia.

    Kalaneuvos sai finaalipaikan kerma-hunajamarinoiduilla kirjolohisuikaleilla. Ne ovat monelle suomalaiselle tuttu tuote, joka muuntuu moneen ja valmistuu nopeasti. Vastuullisesti tuotetut kalasuikaleet valmistetaan yrityksen kasvattamista kirjolohista.

    Hätälän tuotteista finaaliin puolestaan pääsi loimulohi. Se tunnetaan Euroopassa usein joulunajan herkkuna, mutta Hätälä haluaa laajentaa tuotteen sesonkia ja saada sen sopimaan myös grillikauteen. Niinpä kansainvälisille markkinoille loimulohesta on tarjolla myös Texas BBQ-maustettu tuote.

    Finnforelin finaalituote on aidolla leppäpurulla savustettu ja vastuullisesti kiertovesikasvatettu suomalainen annoskokoinen kirjolohifilee Varkaudesta.
    – Tuote vastaa erittäin hyvin brändilupaustamme low in waste – high in taste, kertoo Kimmo Jokinen, Finnforel Oy:n myyntijohtaja.

    Kaikki finaaliin päässeet suomalaisyritykset kertovat olevansa onnellisia finaalipaikastaan.

    – Tämä kilpailu on loistava mahdollisuus saada suomalaisille tuotteille kansainvälistä huomiota ja jalansijaa globaaleilla markkinoilla! Olemme todella ylpeitä siitä, että Hätälän tuotteet ovat kilpailun finaalissa jo kolmatta kertaa peräkkäin, kertoo Hätälä Oy:n vientipäällikkö Chad Simonson.
    – Finaalipaikka on merkki siitä, että tuotteemme tunnetaan niiden tuoreudesta, mausta ja laadusta, ja ne kiinnostavat asiakkaita ympäri maailmaa.

    Samoilla linjoilla on Kalaneuvoksen myynti- ja tuotekehityspäällikkö Kai Rasi. Hän toivoo kisan tuovan uusia päänavauksia yrityksen tuotteille viennin suhteen. Lisäksi finaalipaikka tuo sekä Kalaneuvokselle että sen tuotteille huomattavaa näkyvyyttä Seafood Expo Global messuilla.

    Lisänäkyvyyttä sekä tuotteelle että brändille odottaa myös Kimmo Jokinen.

    – Odotamme tietysti menestystä paitsi kisasta, mutta toivomme myös, että se avaisi meille uusia vientimahdollisuuksia. Haluamme voimakkaasti viestiä tuotantotapamme vastuullisuudesta sekä tuotteemme ainutlaatuisuudesta ja viedä sitä viestiä koko maailmalle, sanoo Jokinen.

    Seafood Excellence Global Awards -kilpailussa palkitaan paras vähittäiskaupan tuote ja paras horeca-tuote, lisäksi jaetaan neljä erikoispalkintoa, muun muassa parhaasta innovaatiosta ja vähittäispakkauksista. Voittajat julkistetaan tiistaina 23. huhtikuuta.

    Kaikki kilpailuun ilmoitetut tuotteet ovat esillä koko kolmipäiväisen tapahtuman aikana Seafood Excellence Global -osastolla.

    23.–25. huhtikuuta Barcelonassa järjestettävä Seafood Expo Global kokoaa kymmenet tuhannet ostajat, tavarantoimittajat ja kala-alan ammattilaiset eri puolilta maailmaa kolmipäiväiseen messutapahtumaan.

    Tapahtumassa on myös Pro Kalan koordinoima Suomen maaosasto, jossa on näytteilleasettajina kuusi suomalaisyritystä. Kilpailufinalistien lisäksi osastolla ovat mukana Disas Caviar Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy. 

    Seafood Excellence Global Awards -finaaliin
    päässeet suomalaistuotteet:

    Finnforel Oy: LOHI ASC Alder Smoked Rainbow Trout Fillet
    (LOHI Leppäsavustettu ASC kirjolohifilee)

    Hätälä Oy: Flamed Salmon, Texas BBQ
    (Loimulohi, Texas BBQ)

    Kalaneuvos Oy: Kalaneuvos Trout Strips in Cream-Honey Marinade
    (Kalaneuvoksen kerma-hunajamarinoidut kirjolohisuikaleet)

  • Suomalaiset arvostavat kotimaista kalaa ja ammattikalastusta

    Suomalaiset arvostavat kotimaista kalaa ja ammattikalastusta

    Pro Kala ry 02.04.2024

    Tuoreen Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan kotimaisen kalan arvostus on korkealla. Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024 -tutkimus osoittaa, että noin 80 prosenttia vastaajista liittää erityisesti kotimaiseen pyydettyyn kalaan erittäin positiivisia tai positiivisia mielikuvia. Seuraavina positiivisten mielikuvien listalla tulevat ammattikalastus elinkeinona ja kotimainen kasvatettu kirjolohi.

    Kotimaisen kalan, niin pyydetyn kuin kasvatetun kalan arvostus on korkealla ympäri Suomen ja kaikissa ikäryhmissä. Kaikkein positiivisimpia kalatuotteisiin ja kalatoimialaan liitetyt mielikuvat ovat kuitenkin vanhemmissa ikäluokissa.

    -Tutkimus vahvistaa, että kotimaisen kalan arvostus liittyy samoihin kriteereihin kuin kalan arvostus yleisestikin, makuun ja tuoreuteen, kertoo tutkimuspäällikkö Jukka Aro tutkimuksen tehneestä Innolink-yrityksestä.

    Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös kalatuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. Parhaiten kuluttajien laatumielikuvia vastasivat ravintoarvo, maku ja tuoreus. Ravintoarvoltaan ja maultaan kalatuotteet täyttivät kuluttajien odotukset hyvin tai erittäin hyvin yli 80 prosentin mielestä. Vastaajista 79 prosenttia koki, että hänen ostamiensa kalatuotteiden tuoreus vastasi odotuksia joko hyvin tai erittäin hyvin.

    Suomalaisten kalan syönti on pysynyt tutkimuksen mukaan melko samanlaisena huolimatta yleisestä taloustilanteesta ja siitä, että vastaajista suuri osa ilmoitti suurimmaksi esteeksi kalan kulutuksensa lisäämiselle hinnan. Ainoastaan kolme prosenttia kuluttajista ei syö lainkaan kalaa. Suurin osa, noin puolet vastaajista syö kalaa kerran viikossa ja vain 20 prosenttia ilmoittaa syövänsä kalaa suositusten mukaisesti, vähintään kaksi kertaa viikossa.

    Kalaa syödään useimmiten kotona. Vastaajista 69 prosenttia ilmoittaa syövänsä kalaa useimmiten kotona ja 16 prosenttia syö kalaa yhtä usein kotona ja kodin ulkopuolella. Kalaruokaan liittyy paljon positiivisia määreitä: sitä pidetään terveysruokana, herkkuruokana ja samana aikaan toisaalta perinneruokana ja myös tulevaisuuden ruokana. 

    Pro Kalan teettämä Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024 -tutkimus keräsi tietoa suomalaisten kulutustottumuksista ja mielikuvista kalatuotteiden käyttöön liittyen. Innolinkin tekemä tutkimus toteutettiin tammikuussa 2024 ja se perustuu 1 003 vastaukseen. Tutkimus on seurantatutkimus vuonna 2022 toteutetulle tutkimukselle ja tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemman tutkimuksen tuloksiin.

    Erämiehen muikkupata

    500 g perattuja muikkuja
    150 g pekonia
    1–2 sipulia lohkoina tai silputtuna
    vähän suolaa
    tilliä
    mustapippuria
    2 dl kalalientä tai valkoviiniä

    Paista paloitellut pekonit kevyesti padassa. Lisää peratut muikut kerroksittain pekonin, sipulin ja mausteiden kanssa pataan. Lisää lopuksi kalaliemi tai valkoviini. Kypsennä miedolla lämmöllä tai uunissa 1–1½ tuntia, kunnes muikun ruodot ovat ihan pehmeitä. Jos valmistat ruoan annosvuoissa, kypsymisajaksi riittää tunti.

    Lisätiedot:
    Katriina Partanen
    Pro Kala ry
    +358 40 0827 277
    katriina.partanen@prokala.fi

  • Hyljekarkottimilla voidaan vähentää hylkeiden kalataloudelle aiheuttamia taloudellisia tappioita

    Hyljekarkottimilla voidaan vähentää hylkeiden kalataloudelle aiheuttamia taloudellisia tappioita

    Luonnonvarakeskus 25.03.2024

    Hyljekarkottimilla voidaan pitää hylkeitä loitolla kalanpyydysten ja kasvatusaltaiden lähettyviltä. Näin saadaan vähennettyä sekä kalataloudelle aiheutuvia tappioita että estettyä hylkeiden joutuminen pyydyksiin. Uusi vedenalaisia ääniä hyödyntävä menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi etenkin lyhytaikaisessa käytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan karkottimien käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta niiden ympäristölle ja eliöstölle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä.

    Hyljekarkotin on tutkimusten perusteella hyödyllinen lyhytaikaisessa käytössä, kuten esimerkiksi lohirysien suojaamisessa. Luken ja kaupallisten kalastajien yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa lohisaalis oli keskimäärin 64 prosenttia suurempi rysissä, joissa oli karkotin. Laitteiden avulla on myös kokeiltu sulkea hylkeiltä laajoja alueita. ”Näistä kokeiluista on saatu alustavan positiivisia tuloksia, ja kalastusta on voitu jatkaa ilman hylkeitä. Edelleen tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, jotta menetelmä voisi tulla rutiinikäyttöön”, asiantuntija Esa Lehtonen Lukesta kertoo.

    Myös kalanviljelylaitoksilla on laitteita käytössä. Niiltä kertyneet kokemukset vaihtelevat. Karkottimien lyhyehkö vaikutusalue ei riitä kattamaan kokonaista laitosta, ja suojaamiseen tarvitaan monta kallista laitetta. Yhtenä ratkaisuna on esitetty Luken ja Aalto-yliopiston yhteistyössä kehittämää liikkuvaa hyljekarkotinta.

    Vaikutukset ympäristöön ja eliöstöön on otettava huomioon

    Karkottimien mahdollisista haittavaikutuksista meren eliöstöön tehtiin kirjallisuusselvitys. Ääntä tuottavat laitteet vaikuttavat ympäristöön, ja vaikutus tulee aina arvioida alueellisesti.

    Hyljekarkottimien ei ole havaittu vaikuttavan kalojen käyttäytymiseen, vaikka jotkut kalalajit reagoivat ääneen herkästi. Sukeltavat merilinnut ja nisäkkäät sen sijaan voivat joissain tapauksissa karkottua, ja etenkin pyöriäinen tulee aina ottaa huomioon hyljekarkottimen käyttöä suunnitellessa. ”Erityisesti jatkuva altistus voi aiheuttaa hylkeelle tai muille lajeille kuulovaurioita, jos eläin on lähellä karkotinta, missä äänenpaine on suuri. Tätä pyritään vähentämään esimerkiksi siten, että laite lähettää ääntä vain lyhyissä pulsseissa ja aluksi hiljaisemmalla voimakkuudella, mikä antaa hylkeelle mahdollisuuden poistua ennen vaurion syntymistä”, Esa Lehtonen kertoo.

    Karkottimien käytöstä kaivataan lisätietoa – yhteiset pelisäännöt tarvitaan

    Tutkimuksessa selvitettiin eri intressiryhmien näkemyksiä hyljekarkottimien käytettävyydestä. Esimerkiksi kalataloussektorilla toimivien keskuudessa karkottimien käyttö on melko laajasti hyväksytty keino hyljevahinkojen vähentämisessä, mutta niiden tehokkuudesta ja käytettävyydestä halutaan vielä lisävarmistuksia. Haastatteluissa esiin nousseet huolet sen sijaan liittyvät ympäristövaikutuksiin, kuten vedenalaiseen meluun. Erityisesti toivottiin haittavaikutusten tarkkaa selvittämistä sekä nostettiin esiin mahdollista karkottimien luvanvaraisuutta.

    Sidosryhmähaastattelun lisäksi tehtiin myös kohdennettu vapaa-ajankalastajien haastattelu alueella, jossa Luke on tehnyt hyljekarkotinkokeiluja jo useamman vuoden ajan. ”Paikalliset vapaa-ajan kalastajat ovat pääosin ottaneet karkottimet vastaan myönteisesti, mutta niiden sijoittaminen ja maisemointi ovat tärkeitä, jotta ne eivät haittaa etenkään rannalta kalastusta tai maisemaa”, Luken erityisasiantuntija Juhani Hopkins tiivistää.

    Hyljekarkottimien käyttöön liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Selvityksessä luotiin tiekartta tulevaisuuden kehitysaskeleita varten. Petri Suuronen International Seafood Consulting Group Oy:stä kertoo, että karkottimille saattaa olla tarpeen luoda esimerkiksi alueellisia tai ajallisia käyttörajoituksia, jotta vedenalaista melua ei lisätä sellaisilla alueilla ja sellaisina aikoina, jolloin melusta voi olla merkittävää haittaa muulle eliöstölle. ”Tutkimusta ja kehitystyötä tarvitaan edelleen, ja tiekartan avulla voidaan edistää sekä laitteiden saattamista käyttöön että minimoida niiden haittavaikutukset”, Suuronen sanoo.

    Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin hyljekarkottimien käyttöä ja niiden ympäristövaikutuksia. Tutkimusta rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö.

    Lisätietoja: Asiantuntija Esa Lehtonen, +358295327226, esa.lehtonen@luke.fi

    Linkki raporttiin: Hyljekarkottimet kalastuksessa: mahdollisuudet ja soveltuvuus hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen torjunnassa

  • TUNNETUT KALAKOKIT OPASTAVAT KOTIMAISEN KALARUUAN ÄÄREEN

    TUNNETUT KALAKOKIT OPASTAVAT KOTIMAISEN KALARUUAN ÄÄREEN

    Kotimainen kala ja kalaruoka kiinnostaisi yhä useampaa herkullisena raaka-aineena ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Silti suomalaisten ruokapöydässä pääroolissa on ulkomainen kala. Uudet sukupolvet eivät juuri osaa valmistaa kalaa ja tietokin on varsin hajallaan. Uusi Kalaruoka.fi-media edistää kahden tunnetun kalakokin kera kalaruokakulttuuria ja kotimaisten kalojen käyttöä hauesta hailiin ja siiasta särkeen. Tavoitteena on edistää koko kotimaista kalatalousalaa. 

    Suomen pääosin erinomaiset kalakannat mahdollistaisivat ravintosuositusten mukaisen kahden kala-aterian viikkotahdin monessa perheessä. Valitettavasti lautasille valikoituu liian harvoin kalaa ja silloinkin pääosa on tuontitavaraa – norjanlohta, purkkitonnikalaa ja pakastekalapuikkoja. Suomalainen kala – viljelty tai villi – olisi vastuullisempi valinta monesta näkökulmasta tuontikalaan verrattuna ja arvoketjun tuotto jäisi Suomeen. Tutkimustenkin mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän juuri kotimaista kalaa, mutta jokin estää.

    DIGIMEDIA HOUKUTTELEE KALARUOAN PARIIN

    Median toimittajat eivät ainoastaan rakenna uusia kalaruokareseptejä, vaan tarjoavat niksejä kalankäsittelyyn ja -valmistukseen niin videoilla, artikkeleissa kuin somessa. He kirjoittavat ajankohtaisista kalaan ja kalaruokaan liittyvistä aiheista: Pyynnistä kalatukkuihin ja kalanjalostukseen, kalaravintoloista kalatalousviranomaisiin. Toimittajat tekevät mm. livelähetyksiä kokkailuistaan ja kalankäsittelystä, sekä tarjoavat paljon vinkkejä myös välineistä.  Kysyntää tiedolle on, sillä nykyisellään kotimaisten kalojen käsittely-, valmistus- ja ravintotietous on varsin hajallaan. Kalaruoka.fi:ssä on jo ennen varsinaista lanseerausta käynyt toistasataatuhatta kävijää 

    Kalaruoka.fi:n tuore päätoimittaja Roy Norro toteaa: ”Suomalainen kala ja kalaruoka tarvitsee puolestapuhujansa ja Kalaruoka.fi tarjoaa sille alustan. Haluamme yhä useamman valitsevan kotimaisen vaihtoehdon ulkomaisen tilalle; särkeä tonnikalan, kirjolohta lohen ja haukea sein sijaan.“

    TUNNETUT KALASTAVAT KOKIT NÄYTTÄVÄT SUUNTAA

    Kalaruoka.fi:n päätoimittajana on aloittanut helmikuussa keittiömestari Roy Norro. Hän on vapaa-ajankalastaja, neljän lapsen isä sekä intohimoinen kotimaisen kalan ja kalaruuan puolestapuhuja ja tullut tutuksi yleisölle Suomalainen Menestysresepti -ohjelmasta. Royn rinnalle Kalaruoka.fi on saanut toimittajaksi myös televisiosta tutun kalastavan kotikokin, Master Chef Suomi 2023 -voittaja Kristiina Ponsimon.

    kalaruoka.fi on monelle jo tutun Kalastajan Kanavan sisarmedia ja siellä hyviksi todetut toimintamallit otetaan käyttöön myös uudessa mediassa.

  • Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

    Annetaan kotimaisen kalan uida lautaselle – hallituksen on purettava kalankasvatuksen esteet

    Vesa Kallio ja Anne Kalmari, Keskusta

    Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio ja Anne Kalmari ovat jättäneet maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien hallituksen tekoja kalatalouden edistämiseksi ja kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Kansanedustajat kysyvät, mitä lainsäädäntömuutoksia hallitus valmistelee kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämiseksi ja millä aikataululla lakiesityksiä ollaan tuomassa eduskuntaan käsiteltäväksi. Kallio ja Kalmari muistuttavat, että Petteri Orpon hallitus on sitoutunut edistämään kotimaista kalataloutta. Hallitusohjelmassa todetaan keskeisenä keinona kalankasvatuksen lisäämiseksi Suomessa olevan nimenomaan kalankasvatukseen liittyvän luvituksen ja sääntelyn keventäminen.

    Kun kirjaukset ovat selvät ja tilannekuva tässä asiassa yhteinen, niin voisi kuvitella, että esityksiä kalankasvatusta koskevien normien purkamiseksi tipahtelisi eduskuntaan liukuhihnalta. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Ylipäätään positiiviset luonnonvarataloutta koskevat esitykset ovat loistaneet eduskunnassa poissaolollaan. Näin on kalankasvatuksenkin osalta. Ihmettelen tätä suuresti. Kyseessähän on kannattava koko Suomessa ihmisiä työllistävä ala, jonka menestyksen ja kasvun esteenä on lähinnä lupaprosesseihin liittyvä kankeus ja joustamattomuus. Annetaan kotimaisen kalan uida entistä useammin lautaselle, vaatii Kallio.
     

    Saimme viime kaudella eduskunnassa valmiiksi sekä kotimaisen kalan edistämisohjelman, että vuoteen 2030 ulottuvan vesiviljelystrategian. Näiden ohjelmien viitoittamalla tiellä kykenisimme kolminkertaistamaan kotimaisen kalan vuosituotannon. Tavoitteen toteutuessa Suomen kalaomavaraisuus, kauppatase ja elinkeinokalatalouden työllistävyys paranisivat huomattavasti. Kotimainen kala on terveellinen valinta ja ympäristökin kiittää. Tässä on riittävästi perusteita päivittää lainsäädäntö kuntoon. Odotamme eduskuntaan konkreettisia esityksiä, jotka koskevat esimerkiksi lupien pituutta ja lupakynnyksen nostoa, sekä lupamenettelyjen ja määräysten keventämistä, listaa Kalmari.
     

    Vuonna 2022 ruokakalaa tuotettiin Suomessa myyntiin 16,3 miljoonaa kiloa ja tuotannon arvo oli yhteensä 102 miljoonaa euroa. Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kolminkertaistaa tuotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Samalla kotimaisen kalan kulutuksen tavoitellaan kaksinkertaistuvan nykyisestä tasostaan siten, että vuonna 2035 kotimaisen kalan osuus suomalaisten syömästä kalasta olisi 43 %.

    Lisätiedot:

    • Vesa Kallio,
    • kansanedustaja (kesk)
    • P. 050 537 4456
    • Anne Kalmari,
    • kansanedustaja (kesk)
    • P. 050 512 2084

    Lue Kirjallinen kysymys täältä: KK 99/2024 vp (eduskunta.fi)

    Lue myös Suomenmaan kirjoittama juttu aiheesta täältä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustan-kalmari-ja-kallio-patistavat-hallitusta-purkamaan-esteita-suomalaiselta-kalankasvatukselta-kauppatase-paranisi/

  • Kalalla on vahva asema suomalaisten ruokapöydässä – kalaa syödään useimmiten kotona

    Kalalla on vahva asema suomalaisten ruokapöydässä – kalaa syödään useimmiten kotona

    Pro Kala ry 14.3.2024

    Kala on pitänyt pintansa suomalaisten ruokapöydissä yleisestä ruuan kallistumisesta huolimatta. Kalan syöminen on samalla tasolla kuin aiemminkin, kertoo tuore kuluttajatutkimus Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024.

    Tutkimuksen mukaan suomalaisista valtaosa, noin 70 prosenttia syö kalaa vähintään kerran viikossa. Kala ja kalatuotteet koetaan terveellisiksi ja maukkaiksi ja laadukkaan kalan määristelmässä korostuu tuoreus. Erityisesti suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista pyydettyä kalaa ja ammattikalastusta.

    Suurin osa vastaajista syö kalaa yhtä lailla arkisin ja viikonloppuisin. Kala tuntuu sopivan lähes yhtä hyvin juhla- ja arkiruuaksi, päivälliselle ja lounaalle. Suuri osa vastaajista suosii paistovalmiita kalatuotteita, jotka voi laittaa suoraan pannulle tai uuniin. Toisaalta kokonaisten kalojen ostaminen on kasvanut.

    Kalaan liittyy paljon positiivisia määreitä: sitä pidetään terveysruokana, herkkuruokana ja samana aikaan toisaalta perinneruokana, toisaalta tulevaisuuden ruokana. Vähiten kalaan liitetään määreet inhokkiruoka ja roskaruoka.

    Kuluttajien tämänhetkiset taloudelliset haasteet näkyvät tutkimuksessa, ja kalan hinta vaikuttaa jonkin verran sen käyttöön. Kalatuotteiden syömistottumukset ovatkin viime aikoina kääntyneet jonkin verran siihen, että kuluttajat suosivat edullisempia tuotteita. Lisäksi kalaruokia valmistetaan enemmän kotona.

    Kaikkien tottumuksiin hinta ei silti ole vaikuttanut lainkaan. Lisäksi lähes yhtä suuri osa vastaajista oli sekä vähentänyt että lisännyt kalan ostamista. Trendi on kuitenkin se, että yleisimmin vastaajat sanoivat, että söisivät enemmän kalaa, jos se olisi edullisempaa.

    Pro Kalan teettämä Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024 -tutkimus keräsi tietoa suomalaisten kulutustottumuksista ja mielikuvista kalatuotteiden käyttöön liittyen. Innolinkin tekemä tutkimus toteutettiin tammikuussa 2024 ja se perustuu 1 003 vastaukseen. Tutkimus on seurantatutkimus vuonna 2022 toteutetulle tutkimukselle ja tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemman tutkimuksen tuloksiin.

  • Lokikalojen IHN-taudin selättäminen edennyt Ahvenanmaalla

    Lokikalojen IHN-taudin selättäminen edennyt Ahvenanmaalla

    Ruokavirasto 13.3.2024

    Muutaman vuoden takaisen lohikalojen IHN-tautiepidemian hoitaminen on edennyt miltei päätökseensä Ahvenanmaalla. Ruokavirasto on purkanut Ahvenanmaan Föglöstä rajoitusvyöhykkeen, joka perustettiin kesällä ja syksyllä 2021 ilmenneiden taudinpurkausten vuoksi. Läntisellä Ahvenanmaalla jatkuu yhä IHN:n tehostettu seuranta rajoitusvyöhykkeellä, joka perustettiin Eckeröstä vuotta myöhemmin, kesällä 2022 löytyneen tartunnan vuoksi.

    IHN-tauti on viruksen aiheuttama vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti (infectious haematopoietic necrosis), joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti, joka ei tartu ihmisiin. Ahvenanmaalle IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui tanskalaisesta kalanviljelylaitoksesta keväällä 2021 tuotujen kirjolohen poikasten mukana. Tartunta levisi lähialueen merikasseihin, mutta epidemia saatiin rajatuksi kaakkoisella Ahvenenmaalla säteeltään noin 20 km:n vyöhykkeelle.

    Kaikki tartunnan saaneet viisi pitopaikkaa tyhjennettiin kaloista, pestiin, desinfiointiin ja pidettiin tyhjänä kaloista useita viikkoja. Yhteensä lopetettiin tai teurastettiin noin 1,6 miljoonaa kiloa kirjolohta. Ainoastaan oireettomia kirjolohia teurastettiin elintarvikkeeksi. Kirjolohen kasvatus pääsi käynnistymään tartunnan saaneissa pitopaikoissa uudelleen keväällä 2022.

    Hyvä yhteistyö kalankasvatuslaitosten, eläintautiviranomaisten ja muiden toimijoiden kesken mahdollisti taudin hävittämisen sujuvan etenemisen. Kaloja seurattiin Föglön vyöhykkeellä tehostetusti kunnaneläinlääkärin tarkastuksin ja näytteenotoin IHN:n varalta kahden vuoden ajan. Kun IHN-virusta ei enää löytynyt, rajoitusvyöhyke sekä kaikki epidemiaan liittyneet rajoitukset voitiin purkaa ja alueen vapaus IHN-taudista saatiin palautettua.

    Läntiselle Ahvenanmaalle jää vielä kesän 2022 tapauksen ympärille perustettu vyöhyke, jossa on meneillään tehostettu seuranta IHN-taudista vapaan aseman palauttamiseksi. Eckeröstä kiertovesilaitoksesta löytynyt IHN-tartunta oli samaa virustyyppiä, jota löytyi vuotta aiemmin kaakkoiselta Ahvenanmaalta sekä Tanskan kalanviljelylaitoksista.

    Ahvenanmaan IHN-tapaukset eivät liity Perämerellä ja sisävesialueilla vuosina 2017–2018 todettuihin IHN-tartuntoihin. Tanskasta Ahvenanmaalle kulkeutunut virus oli eri tyyppiä kuin Manner-Suomen epidemiassa levinnyt virus. Iissä, Tervossa, Kaavilla ja Nurmeksessa sijainneet neljä aluetta saivat tautivapaan aseman IHN-taudin osalta syksyllä 2021.

    Lisätietoja:
    Erityisasiantuntija Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507 (eläintautien valvonta)
    Erikoistutkija Anna Maria Eriksson-Kallio, p. 029 520 4170 (kalojen virustaudit)

    Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

    Eläinlääkäri Laura Ölander, Ahvenanmaan maakuntahallitus, p. +358 18 25 461, etunimi.sukunimi@regeringen.ax (alueelliset toimet)