Tekijä: Mari Virtanen

  • Finnforel on nimittänyt Mikko karellin  toimitusjohtajakseen

    Finnforel on nimittänyt Mikko karellin  toimitusjohtajakseen

    Finnforel Oy on nimittänyt Mikko Karellin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään välittömästi.

    Karell siirtyy Finnforelin toimitusjohtajaksi yli 25 vuoden kokemuksella kansainvälisestä elintarvike- ja kuluttajaliiketoiminnasta. Hän on uransa aikana johtanut kasvuyrityksiä, toteuttanut vaativia liiketoimintojen uudistuksia, rakentanut kansainvälisiä brändejä sekä vienyt markkinoille useita uusia elintarvikekonsepteja. Hänen vahvuuksiaan ovat strateginen liiketoiminnan kehittäminen, kaupallistaminen, kansainvälinen kasvu sekä vastuullisen ruokaliiketoiminnan rakentaminen. 

    Nimitys ajoittuu Finnforelin kehityksen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen. 

    Viime vuosien aikana yhtiö on rakentanut ainutlaatuisen ja integroidun arvoketjun, jonka perustan muodostavat Hatsinan poikastuotanto ja Varkauden kiertovesiteknologiaan perustuva kalan kasvatus sekä laadukas, vastuullinen kuluttajatuote sekä vahvat suhteet jälleenmyyjiin ja keskusliikkeisiin. Tuotannon laatu, biologinen suorituskyky ja toimintavarmuus ovat kehittyneet merkittävästi, ja yhtiö on valmis siirtymään seuraavaan kasvuvaiheeseen. 

    Finnforelin strateginen tavoite on olla vastuullisen eläinproteiinin suunnannäyttäjä. 

    Maailmanlaajuiset megatrendit tukevat tätä tavoitetta vahvemmin kuin koskaan. Kuluttajat, vähittäiskauppa ja ruokapalvelut etsivät vastuullisesti tuotettua korkealaatuista proteiinia. Samalla ruokaturvan, huoltovarmuuden ja paikallisen tuotannon merkitys kasvaa kaikkialla maailmassa. 

    Yhtiön seuraava kehitysvaihe painottuu kaupallisen kasvun vauhdittamiseen, kansainvälisten markkinoiden rakentamiseen sekä Finnforelin tuotanto- ja tehdaskonseptin monistamiseen uusille markkinoille. 

    Hallituksen puheenjohtaja Kalle Ruuskanen:
    ”Finnforel tarvitsee tässä vaiheessa johtajan, joka ymmärtää samanaikaisesti kuluttajaa, vähittäiskauppaa, kansainvälistä liiketoimintaa, elintarviketeollisuutta sekä kasvuyrityksen rakentamista. Mikko yhdistää nämä ominaisuudet poikkeuksellisella tavalla. 

    Hän on uransa aikana osoittanut kykynsä rakentaa kasvua, uudistaa liiketoimintoja ja luoda uusia kaupallisia menestystarinoita vastuullisen ruokateollisuuden ympärille. Olemme vakuuttuneita siitä, että hänen osaamisensa tukee erinomaisesti Finnforelin seuraavaa kehitysvaihetta.

    Viime vuodet ovat olleet yhtiölle rakentamisen aikaa. Olemme vahvistaneet biologista osaamistamme, vakauttaneet tuotantoamme ja rakentaneet perustan tulevaisuuden kasvulle. Nyt siirrymme vaiheeseen, jossa kaupallistaminen, kansainvälinen kasvu ja strategiset kumppanuudet nousevat entistä vahvempaan rooliin.”

    Toimitusjohtaja Mikko Karell: 
    ”Finnforel on yksi kiinnostavimmista vastuullisen ruokajärjestelmän yrityksistä Euroopassa. Yhtiöllä on ainutlaatuinen teknologia, vahva osaaminen ja kunnianhimoinen visio. Uskon vahvasti, että vastuullisesti tuotettu korkealaatuinen eläinproteiini tulee olemaan yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kasvumarkkinoista. Finnforelilla on erinomaiset edellytykset olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

    Seuraava vaihe on rakentaa entistä vahvempi asiakas- ja markkinalähtöinen kasvu. Keskitymme tunnistamaan ne markkinat ja asiakassegmentit, joissa Finnforelin tarjoama tuottaa suurimman arvon. Samalla rakennamme pohjaa kansainväliselle kasvulle sekä suomalaisen kiertovesiosaamisen viemiselle uusille markkinoille.”

    Finnforelin tavoitteena on yhdistää vastuullinen kalanviljely, korkealaatuinen tuotanto, vahva asiakasymmärrys sekä kansainvälinen liiketoiminta tavalla, joka luo uutta kasvua sekä yhtiölle että koko vastuullisen ruokatuotannon toimialalle.

    Mikko Karell Finnforelin Varkauden kiertovesilaitoksella © FInnforel Oy

  • Ruokakalan tuotanto kasvoi lähes 18 miljoonaan kiloon vuonna 2025

    Ruokakalan tuotanto kasvoi lähes 18 miljoonaan kiloon vuonna 2025

    Kalankasvattajat tuottivat vuonna 2025 lähes 18 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin. Tuotanto kasvoi yli miljoonalla kilolla edellisvuodesta, ja tuotannon arvo nousi yhdeksällä miljoonalla eurolla 102 miljoonaa euroon. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamasta vesiviljelytilastosta.

    Kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta 95 prosenttia (17 miljoonaa kiloa), siikaa neljä prosenttia ja loput nieriää sekä taimenta. Mätiä tuotettiin 0,5 miljoonaa kiloa, 11,6 miljoonan euron arvosta.

    Ruokakalankasvatus Suomessa 1980-2025

    Kuva infogrammina

    Ruokakalasta tuotettiin 75 prosenttia merialueen kassikasvatuksessa

    Ruokakalasta kolme neljäsosaa kasvatettiin merialueella. Ahvenanmaalla tuotettiin 6,5 miljoonaa kiloa, mikä vastasi puolta koko merialueen tuotannosta. Manner-Suomen rannikolla tuotanto keskittyi Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosaan.

    Sisämaassa ruokakalaa kasvatettiin maa- ja keinoaltaissa sekä kiertovesilaitoksissa runsaat 4,6 miljoonaa kiloa. Kasvatus painottui Pohjois-Savoon. Tuotanto kasvoi sekä merellä että sisävesillä.

    Kalanpoikasia luonnonravintolammikoissa ja altaissa sisävesillä

    Pääasiassa sisävesillä tapahtuva kalanpoikasten kasvatus on keskeinen osa vesiviljelyä. Poikasia kasvatetaan sekä ruokakalatuotantoa varten että istutettavaksi luonnonvesiin vahvistamaan kalakantoja ja tukemaan kalastusta. Vuonna 2025 kalankasvattajat tuottivat luonnonravintolammikoissa ja muissa poikastuotantolaitoksissa 47 miljoonaa kalanpoikasta. Niistä toimitettiin vesistöihin istutettavaksi lähes 26 miljoonaa poikasta. Istutuksiin tuotettujen poikasten arvo oli runsaat 14 miljoonaa euroa.

    Kalanpoikasista siirrettiin jatkoviljelyyn 21 miljoonaa kalanpoikasta. Näistä pääasiassa ruokakalantuotannon tarpeisiin kasvatetuista kalanpoikasista oli kirjolohenpoikasia runsaat 17 miljoonaa ja siianpoikasia vajaat 3 miljoonaa. Jatkoviljelyyn siirrettyjen kalanpoikasten arvo oli noin 20 miljoonaa euroa.

    Kalanpoikasten tuotanto oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä kasvatettiin noin 95 miljoonaa vuodessa. Sittemmin tuotanto on vakiintunut noin 50 miljoonan poikasen tasolle. Taustalla ovat muun muassa istutusten väheneminen, istutuskäytäntöjen muutokset, poikaskasvattajien väheneminen sekä joidenkin lajien, esimerkiksi kuhan, luonnonkalakantojen vahvistuminen.

    Kalaa kasvattavien yritysten määrä vähenee, mutta tuotanto kasvaa

    Vuonna 2025 toiminnassa oli 190 kalaa kasvattavaa yritystä. Kalaa kasvattavien yritysten määrä on vähentynyt kolmanneksella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Luonnonravintolammikkoviljelijöiden määrä on vähentynyt eniten, noin 40 prosenttia.

    Ruokakalaa kasvattavia yrityksiä oli 58, kalanpoikasia kasvattavia 49 ja luonnonravintolammikkoviljelijöitä 111. Sama yritys saattoi toimia useammassa tuotantosuunnassa.

    Yritysten lukumäärän vähenemisestä huolimatta tuotetun ruokakalan määrän kehityssuuta on ollut kasvava viidentoista vuoden ajan.

    Istutuksiin tuotettiin 25,6 miljoonaa poikasta 2025

    Vesiviljelytilasto julkaistaan vuosittain ja se perustuu kalanviljelylaitoksille alkuvuodesta lähetettyyn kyselyyn.

    Tilastojulkistus

    Katso uutiseen liittyvä tilastodata vesiviljely 2025 -tilastojulkistuksesta.

    Lisätietoja:
    yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti, Luke, +358295327246, pirkko.soderkultalahti@luke.fi

    Uutinen luke.fi-sivulla

  • Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä sekä kehityspäällikköä

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä sekä kehityspäällikköä

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy on suomalainen kalankasvatusyritys, joka toimii kalanpoikasten ja elintarvikekalan tuotannon parissa. Yritys on kasvanut viime vuosina määrätietoisesti ja investoi jatkuvasti tuotannon, laadunhallinnan sekä henkilöstön kehittämiseen.

    Laatupäällikkö

    Toimintamme perustuu vastuulliseen kalankasvatukseen, korkeaan laatuun ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kasvun myötä myös viranomaisvaatimukset, omavalvonnan merkitys sekä raportointivelvoitteet ovat lisääntyneet.

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä vastaamaan yrityksen laadunhallinnasta, raportoinnista, viranomaisyhteistyöstä sekä toiminnan kehittämisestä.

    Etsimme henkilöä, joka näkee laadun kilpailuetuna, ymmärtää tiedolla johtamisen merkityksen ja haluaa olla mukana rakentamassa suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

    Tehtävässä työskentelet tiiviisti yrityksen johdon, laitospäälliköiden ja henkilöstön kanssa varmistaen, että toimintamme täyttää niin asiakkaiden, viranomaisten kuin omat korkeat laatuvaatimuksemme.

    Tässä tehtävässä vaikutat koko yrityksen toimintaan

    Laatupäällikkönä toimit keskeisessä roolissa yrityksen laadun, vastuullisuuden ja toiminnan kehittämisessä.

    Työsi näkyy tuotannossa, asiakastyytyväisyydessä, viranomaisyhteistyössä sekä yrityksen kyvyssä kehittyä ja kasvaa hallitusti.

    Mitä pääset tekemään?

    Laatupäällikkönä vastaat muun muassa:

    • yrityksen laadunhallinnan kehittämisestä ja ylläpidosta
    • tuotelaadun seurannasta ja kehittämisestä
    • reklamaatioiden käsittelystä sekä juurisyiden selvittämisestä
    • viranomaisraportoinneista ja muista lakisääteisistä velvoitteista
    • viranomaistarkastusten koordinoinnista ja valmisteluista
    • laatujärjestelmien, toimintatapojen ja dokumentoinnin kehittämisestä
    • sisäisten auditointien suunnittelusta ja toteutuksesta
    • tuotannon tunnuslukujen analysoinnista ja raportoinnista
    • johdon päätöksenteon tukemisesta tiedolla ja analytiikalla
    • vastuullisuus- ja ympäristöasioiden seurannasta ja raportoinnista

    Ketä etsimme?

    Etsimme henkilöä, joka yhdistää analyyttisen ajattelun, järjestelmällisyyden ja käytännönläheisen työotteen.

    Sinulla on kyky tarkastella kokonaisuuksia, tunnistaa kehityskohteita ja viedä parannuksia käytäntöön yhteistyössä henkilöstön kanssa.

    Toivomme, että olet:

    • oma-aloitteinen ja vastuullinen
    • tarkka ja järjestelmällinen
    • ratkaisukeskeinen ja kehitysmyönteinen
    • yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä
    • kiinnostunut tuotannosta ja sen kehittämisestä
    • motivoitunut rakentamaan pitkäjänteisesti yrityksen toimintaa

    Arvostamme erityisesti

    • kokemusta laadunhallinnan tehtävistä
    • kokemusta elintarvike-, tuotanto-, kalatalous- tai luonnonvara-alalta
    • kokemusta raportoinnista ja viranomaisyhteistyöstä
    • ymmärrystä laatujärjestelmistä, auditoinneista ja dokumentoinnista
    • kokemusta tiedon analysoinnista ja raportoinnista
    • kykyä tulkita tuotannon tunnuslukuja ja tunnistaa kehitystarpeita
    • kokemusta reklamaatioiden käsittelystä ja juurisyyanalyysistä
    • soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa

    Myös kalankasvatusalan tuntemus katsotaan merkittäväksi eduksi.

    Hakijoiden arviointi

    Valinnassa painotamme tehtävään soveltuvaa koulutusta, aikaisempaa kokemusta laadunhallinnan, raportoinnin, viranomaisyhteistyön tai tuotannon kehittämisen tehtävistä sekä hakijan soveltuvuutta tehtävään.

    Arvioimme hakijoita kokonaisuutena osaamisen, kokemuksen, motivaation ja yhteistyötaitojen perusteella.

    Tehtävä täytetään ensisijaisesti osaamisen ja soveltuvuuden perusteella.

    Mitä tarjoamme sinulle?

    Tarjoamme mahdollisuuden päästä kehittämään laadunhallintaa yrityksessä, joka toimii suomalaisen kalankasvatuksen ytimessä.

    Saat tehtävän, jossa työsi vaikutukset näkyvät konkreettisesti yrityksen menestyksessä, asiakastyytyväisyydessä ja toiminnan jatkuvassa kehittymisessä.

    Tarjoamme:
    ✓ vastuullisen ja merkityksellisen avainroolin
    ✓ mahdollisuuden vaikuttaa koko yrityksen toimintatapojen kehittämiseen
    ✓ monipuolisen tehtäväkentän laadun, tuotannon ja kehityksen parissa
    ✓ mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yrityksen johdon kanssa
    ✓ vakaan työpaikan kasvavalla toimialalla
    ✓ kilpailukykyisen palkkauksen ja tehtävän vaativuutta vastaavat edut

    Miksi Kalankasvatus Vääräniemi?

    Me uskomme, että vastuullinen kasvu syntyy jatkuvasta kehittämisestä.

    Laatupäällikkönä olet keskeisessä roolissa varmistamassa, että yrityksemme pystyy vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja jatkamaan kasvuaan vastuullisesti.

    Jos haluat olla rakentamassa laadukkaampaa, tehokkaampaa ja vastuullisempaa suomalaista kalankasvatusta, saatat olla etsimämme henkilö.

    Työsuhdetiedot

    Tehtävänimike: Laatupäällikkö
    Työsuhde: Vakituinen, kokoaikainen
    Työn aloitus: Sopimuksen mukaan (tavoite 1.8.2026)
    Sijainti: Taivalkoski ja yrityksen toimipaikat
    Työkieli: Suomi

    Kielitaitovaatimus:

    • Erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito
    • Englannin kielen osaaminen katsotaan eduksi

    Palkka: Tehtävän vaativuuden ja hakijan kokemuksen mukaisesti. Pyydämme ilmoittamaan palkkatoiveen hakemuksen yhteydessä.

    Hakuaika päättyy: 15.7.2026 klo 12.00

    Kehityspäällikkö

    Toimintamme perustuu vastuulliseen kalankasvatukseen, korkeaan laatuun ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kasvun myötä tuotannon tehokkuuden, osaamisen kehittämisen sekä eri toimipaikkojen välisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee kehityspäällikköä vastaamaan tuotannon, toimintatapojen ja kehityshankkeiden kehittämisestä.

    Etsimme henkilöä, joka ymmärtää käytännön tuotannon merkityksen ja haluaa olla mukana kehittämässä suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

    Tehtävässä työskentelet tiiviisti yrityksen johdon, laitospäälliköiden ja henkilöstön kanssa varmistaen, että kehitystyö näkyy käytännön tuloksina.

    Tässä tehtävässä vaikutat koko yrityksen toimintaan

    Kehityspäällikkönä toimit keskeisessä roolissa yrityksen kasvun, tuotannon kehittämisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen tukena.

    Työsi näkyy tuotannon tehokkuudessa, henkilöstön onnistumisissa sekä yrityksen kyvyssä kehittyä ja kasvaa hallitusti.

    Mitä pääset tekemään?

    Kehityspäällikkönä vastaat muun muassa:

    • tuotannon kehittämisestä yhteistyössä laitospäälliköiden kanssa
    • tuotantoprosessien ja toimintatapojen kehittämisestä
    • kehitysprojektien suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta
    • investointien ja kehityshankkeiden valmistelusta
    • tuotannon tehokkuuden, laadun ja kannattavuuden parantamisesta
    • turvallisuus-, laatu- ja vastuullisuuskulttuurin kehittämisestä
    • eri toimipaikkojen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen kehittämisestä
    • henkilöstön tukemisesta muutosten läpiviennissä
    • toiminnan kehittämiseen liittyvästä seurannasta, raportoinnista ja johdon päätöksenteon tukemisesta

    Ketä etsimme?

    Etsimme henkilöä, joka yhdistää kehittämisosaamisen, käytännönläheisen työotteen ja hyvät yhteistyötaidot.

    Sinulla on kyky tarkastella kokonaisuuksia, tunnistaa kehitystarpeita ja viedä parannuksia käytäntöön yhteistyössä henkilöstön kanssa.

    Toivomme, että olet:

    • oma-aloitteinen ja vastuullinen
    • ratkaisukeskeinen ja kehitysmyönteinen
    • yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä
    • kiinnostunut tuotannosta ja sen kehittämisestä
    • valmis työskentelemään aktiivisesti eri toimipaikoissa
    • motivoitunut rakentamaan pitkäjänteisesti yrityksen toimintaa

    Arvostamme erityisesti

    • kokemusta kalankasvatusalalta
    • kokemusta kalanviljelyn tuotannosta tai tuotannon johtamisesta
    • kokemusta kehitys-, projekti- tai esihenkilötehtävistä
    • kokemusta investointi- ja kehityshankkeista
    • kykyä johtaa muutoksia ja kehittää toimintaa käytännössä
    • kokemusta henkilöstön kanssa työskentelystä ja yhteistyön kehittämisestä
    • kiinnostusta vastuulliseen ruoantuotantoon ja alan kehittämiseen
    • soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa

    Myös kalankasvatusalan tuntemus katsotaan merkittäväksi eduksi.

    Hakijoiden arviointi

    Valinnassa painotamme tehtävään soveltuvaa koulutusta, aikaisempaa kokemusta tuotannon kehittämisestä, projektien johtamisesta, esihenkilötyöstä tai kalankasvatusalan tehtävistä sekä hakijan soveltuvuutta tehtävään.

    Arvioimme hakijoita kokonaisuutena osaamisen, kokemuksen, motivaation ja yhteistyötaitojen perusteella.

    Tehtävä täytetään ensisijaisesti osaamisen ja soveltuvuuden perusteella.

    Mitä tarjoamme sinulle?

    Tarjoamme mahdollisuuden päästä kehittämään toimintaa yrityksessä, joka toimii suomalaisen kalankasvatuksen ytimessä.

    Saat tehtävän, jossa työsi vaikutukset näkyvät konkreettisesti yrityksen menestyksessä, tuotannon tuloksissa ja toiminnan jatkuvassa kehittymisessä.

    Tarjoamme:
    ✓ vastuullisen ja merkityksellisen avainroolin
    ✓ mahdollisuuden vaikuttaa koko yrityksen toimintatapojen kehittämiseen
    ✓ monipuolisen tehtäväkentän tuotannon ja kehityksen parissa
    ✓ mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yrityksen johdon kanssa
    ✓ vakaan työpaikan kasvavalla toimialalla
    ✓ kilpailukykyisen palkkauksen ja tehtävän vaativuutta vastaavat edut

    Miksi Kalankasvatus Vääräniemi?

    Me uskomme, että vastuullinen kasvu syntyy jatkuvasta kehittämisestä.

    Kehityspäällikkönä olet keskeisessä roolissa varmistamassa, että yrityksemme pystyy vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja jatkamaan kasvuaan vastuullisesti.

    Jos haluat olla rakentamassa tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää suomalaista kalankasvatusta, saatat olla etsimämme henkilö.

    Työsuhdetiedot

    Tehtävänimike: Kehityspäällikkö
    Työsuhde: Vakituinen, kokoaikainen
    Työn aloitus: Sopimuksen mukaan (tavoite 1.8.2026)
    Sijainti: Taivalkoski ja yrityksen toimipaikat
    Työkieli: Suomi

    Kielitaitovaatimus:

    • Erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito
    • Englannin kielen osaaminen katsotaan eduksi

    Palkka: Tehtävän vaativuuden ja hakijan kokemuksen mukaisesti. Pyydämme ilmoittamaan palkkatoiveen hakemuksen yhteydessä.

    Hakuaika päättyy: 15.7.2026 klo 12.00

    Hae mukaan rakentamaan tulevaisuuden kalankasvatusta

    Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä palkkatoiveesi osoitteeseen:
    kari@vaaraniemi.net
    tiina.tauriainen@vaaraniemi.net

    Lisätietoja tehtävistä antaa:
    Kari Vääräniemi
    Puhelin: +358 (0)40 720 9392
    Sovithan puhelinajan sähköpostitse ennakkoon.
    Sähköposti: kari@vaaraniemi.net
    Kalankasvatus Vääräniemi Oy

    Laatua. Vastuullisuutta. Kehitystä.
    Yhdessä kohti suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

  • Turun AMK käynnistää kalanjalostuksen täydennyskoulutuksen syksyllä 2026

    Turun AMK käynnistää kalanjalostuksen täydennyskoulutuksen syksyllä 2026

    Turun ammattikorkeakoulu käynnistää syyskuussa 2026 täydennyskoulutuksen kalanjalostuksen elintarvikeosaamisen kasvattamiseksi. AMK-tasoinen koulutus on suunnattu kalantalouden ammattilaisille, kuten jalostuslaitosten työnjohdolle, itsenäisille kalatalouden yrittäjille tai kalataloudesta kiinnostuneille alanvaihtajille. Koulutuksen ensimmäinen osa, Kalanjalostuksen prosessit, hygienia ja laadunhallinta alkaa 15.9.2026. Toinen osa on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2027 nimellä Kalanjalostuksen tuotekehitys, innovaatiot ja prosessien kehitys. Yhteensä 10 opintopisteen koulutus toteutetaan avoimen AMK:n opintoina ja pääosin verkko-opintoina. Ilmoittautuminen on avattu.


    Katso lisätietoa ja ilmoittaudu kurssille.
    https://www.turkuamk.fi/koulutukset/kalanjalostuksen-prosessit-hygienia-ja-laadunhallinta/

    Kalaverkko-AMK_opintojaksot_Jäsentiedote_liiteLataa
  • Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.

    Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?

    Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.

    Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.

    Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.

    Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.

    Kirjoittaja: Janne Sankelo

  • DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.

    Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.

    Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola.
    Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.

    Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.

    Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.
    Jussi Kosomaa ja Sami Suominen kertoivat vieraille Suomalaisesta kalankasvatuksesta.
    Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset

  • EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.

    Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi

    Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.

    Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.

    Suomi esimerkkinä muille

    Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.

    Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:

    • Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
    • Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
    • Veden laadun valvonta
    • Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
    • Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
    • Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä

    Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa

    Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.

    Tarve yhtenäisemmille käytännöille

    Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.

    Lisätietoja:
    Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)

    Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.

    SuomiUseimmat muut maat
    LainsäädäntöYksityiskohtainen ja sitovaYleinen tai puutteellinen
    Vaikutus käytäntöönKonkreettinenEpäselvä
    Hyvinvoinnin valvonta      Kehittymässä systemaattiseksiUsein toissijainen
    Hyvinvoinnin asemaKorostettu   Rajallista

  • Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Pro Kala ry

    Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.

    Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.

    – Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

    Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta

    Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.

    – Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.

    Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.

    – Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.

    Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi

    Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.

    – Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.

    Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.

    – Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.

    Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.

    – Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.

    Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa

    Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.

    – Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.

    Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.

    Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.

    Kala uusissa käyttötilanteissa

    Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.

    Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.

    – Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.

    Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.

    – Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.

    Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.

    – Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.

    Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?

    – Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.

    Kuvat: Pro Kala ry

    Hätälä tuotanto;
    Photo: Studio Timo Heikkala Oy / TIMO HEIKKALA
    Kalaneuvos koekeittiöllä
  • Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Marttojen ja Saimaan Tuoreen Suuren Kalakyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset haluaisivat syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta erityisesti nuoret kokevat kalan valmistamisen vaivalloiseksi. Helppojen ruokaohjeiden, edullisten vaihtoehtojen ja käyttövalmiiden tuotteiden uskotaan lisäävän kalan käyttöä arjessa.

    Kirjolohi karviaischutneylla
    Kirjolohta karviaischutneylla, resepti www.martat.fi/reseptit/kirjolohi-ja-karviaischutney/

    Martat ja Saimaan Tuore toteuttivat maaliskuussa 2026 Suuren Kalakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kalan käyttöä, asenteita, arjen esteitä ja keinoja kalan käytön lisäämiseksi.

    Kyselyyn vastasi 8804 suomalaista ympäri Suomen. Tuloksissa korostuu, että kiinnostusta kalan käytön lisäämiseen on paljon, vaikka vain 18 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa

    Kyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä kalan käyttöä arjessaan. Kalaa söi viikoittain 47 prosenttia vastaajista, mutta vain 18 prosenttia kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    – Moni haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta arjessa vastaan tulevat esimerkiksi hinta, kiire ja epävarmuus kalan valmistamisesta. Saimaan Tuoreen yksi tarkoitus on tarjota kuluttajille käyttövalmiita kirjolohituotteita, joiden avulla on helppo lisätä kalaa useammin lautaselle, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi toteaa.

    Kirjolohi on suomalaisten suosikki

    Kirjolohi nousi kyselyssä suosituimmaksi kalalajiksi. Yhdeksän kymmenestä oli syönyt kirjolohta viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaavasti norjanlohta oli syönyt joka toinen. Kotimaista kirjolohta pidettiin helposti saatavana, monikäyttöisenä ja tuttuna vaihtoehtona arkeen.

    Puolen vuoden tarkastelujaksolla suosituimmat kalavalinnat olivat kirjolohi, tonnikala ja norjanlohi. Kirjolohta lukuun ottamatta muut kotimaiset kalat olivat selvästi harvemmalla käytössä.

    Kotimaisuutta piti tärkeänä valintakriteerinä 78 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista kuitenkin vain joka viides oli valmis maksamaan kotimaisesta vaihtoehdosta ulkomaista enemmän, kun yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli joka kolmas.

    – Kotimaisuus on vahva arvo, mutta nuorille se ei riitä ilman kilpailukykyistä hintaa ja arjen helppoutta, Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander arvioi.

    Nuoret kaipaavat helppoutta kalan käyttöön

    Kyselyn mukaan nuoret syövät kalaa vanhempia ikäryhmiä harvemmin ja suosivat arjessa käyttövalmiita kalatuotteita, kuten pakasteita ja säilykkeitä. Nuoremmat vastaajat korostivat vastauksissaan helppoutta sekä nopeaa valmistusta.

    Nuorissa korostuivat myös kokemukset siitä, että kalan valmistus koetaan työlääksi ja omat kalankäsittelytaidot epävarmoiksi muita ikäryhmiä useammin.

    Kysyttäessä, mikä auttaisi lisäämään kalan käyttöä arjessa, 31 prosenttia vastaajista nosti esiin helpot ideat arkiruokiin.

    – Helppous on avainasemassa. Tulokset kertovat siitä, että kalan käyttöä voidaan lisätä tarjoamalla helppoja ja arkeen sopivia ruokaohjeita, Niina Silander toteaa.

    Kala koetaan kalliiksi

    Yli puolet vastaajista piti hintaa suurimpana esteenä kalan syömiselle. Alle 30-vuotiailla osuus nousi jopa 77 prosenttiin.

    Samalla kysely osoitti, että moni vastaaja ei osannut arvioida kalan hintaa lainkaan tai arvioi sen todellista korkeammaksi.

    – Osalle jo pelkkä korkea hintamielikuva voi muodostaa esteen kalan käytölle. Arjessa valitaan usein tuotteita, joiden hintataso on tuttu eikä sitä tarvitse jäädä miettimään joka kauppareissulla. Samaa haluamme tuoda kalaan, Saimaan Tuoreelta muistutetaan.

    Kysely osoittaa, että halukkuutta syödä kalaa useammin löytyy paljon ja kirjolohi tunnetaan hyvin. Muutos ei vaadi asennemuutosta, vaan käytännön ratkaisuja.

    Martat ja Saimaan Tuore hyödyntävät kyselyn tuloksia tulevassa viestinnässä ja ruokakasvatuksessa tavoitteenaan lisätä ymmärrystä kotimaisesta kalasta, madaltaa kalan käytön kynnystä ja kannustaa suomalaisia vastuullisiin kalavalintoihin.

    Lisätietoja:

    Niina Silander; Johtava asiantuntija, Martat
    Puh:050 435 3203, niina.silander(at)martat.fi
    Antti Hannuniemi; Markkinointipäällikkö, Saimaan Tuore
    Puh:050 3133771, antti.hannuniemi(at)finnforel.com

  • Suomalaiset kalayritykset vauhdittavat vientiä Barcelonan kalamessuilla 21.–23.4.2026

    Suomalaiset kalayritykset vauhdittavat vientiä Barcelonan kalamessuilla 21.–23.4.2026

    Maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global on parhaillaan käynnissä Barcelonassa. Tapahtuma kokoaa yhteen yli 2 000 yritystä eri puolilta maailmaa. Suomesta mukana on kuusi yritystä yhteisellä maaosastolla.

    Suomalaisille kala-alan yrityksille Seafood Expo Global -messut ovat vuoden tärkein kansainvälinen tapahtuma, ja ne tarjoavat yrityksille kolme intensiivistä päivää asiakkaiden tapaamiseen ja uusien kontaktien luomiseen.

    Messuilla vierailee kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa. Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista yritystä esittelee tuotteitaan kansainvälisille ostajille ja yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutetaan osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla ovat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.

    Suomen maaosastolla tuotteita myös maistatetaan. Kolmen päivän aikana tarjotaan arviolta 2 500 annosta vierailijoille.

    Kohtaamiset ratkaisevat viennissä

    – Messujen ensimmäinen päivä oli meille superpäivä, iloitsee Finnforelin myyntipäällikkö Kimmo Jokinen. Barcelonassa kohtaamme niin nykyisiä asiakkaita kuin tavoitamme myös uusia. Messut ovat myös tärkeä alusta kertoa kalankasvatusmallistamme eli kiertovesikasvatuksesta, joka on maailmalla vielä melko pienimuotoinen tuotantomenetelmä.

    – Suomen yhteinen maaosasto on meille tärkeä, ja Barcelonan messut ovat meille ylivoimaisesti suurin vientiponnistus, sanoo Disas Caviar Oy:n myyntijohtaja Juha Alanen. Barcelonassa rakennamme asiakassuhteita – sekä nykyisiä että uusia. Päätuotteemme viennissä ovat mädit, mutta viemme myös lohijalosteita.

    – Tämä on kala-alan suurin tapahtuma. Täällä on oltava, jos haluaa olla mukana kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Troolari Olympos Oy:n toimitusjohtaja Mauno Leppik. Myös Suomen naapurimaat panostavat suuriin yhteisiin maaosastoihin. Troolari Olympos Oy:n kalasta 65 prosenttia menee vientiin.

    Länsi-Rannikon Kala Oy:n toimitusjohtaja Arne Paesalu on samoilla linjoilla. – Barcelonassa kohtaamme kansainväliset asiakkaamme kerran vuodessa – kaikki kolmen päivän aikana. Muuten hoidamme asiat nykyään pitkälti etäyhteyksin, mutta täällä pääsemme juttelemaan ja hoitamaan asioita kasvokkain. Se on meille tärkeää.

    Tavoitteena viennin kasvu

    Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä.

    – Viennin kasvu syntyy ennen kaikkea yritysten omasta pitkäjänteisestä työstä. Suomen maaosasto tarjoaa yrityksille yhteisen alustan näkyvyyden kasvattamiseen ja kansainvälisten ostajien tavoittamiseen, kertoo Katriina Partanen Pro Kalasta, joka on pitkään koordinoinut Suomen maaosastoa Seafood Expo Global -messuilla. On tärkeää, että olemme paikalla vuosittain. Kuten yritykset toteavat, täällä on oltava ja näkyä jos vientiin haluaa panostaa, summaa Partanen.

    Kolme suomalaista kalatuotteita Seafood Excellence Global -finaalissa

    Messuilla järjestetään vuosittain myös uutuustuotteille tarkoitettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun finaalissa oli mukana kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe, Hätälä Oy:n kalakasvisnugetti ja Kalaneuvos Oy:n Rapea fileeleike kirjolohesta.

    Vaikka voittoa ei tänä vuonna tullut, kolmen tuotteen pääsy finaaliin on jo itsessään hieno osoitus suomalaisesta kalaosaamisesta. Kilpailussa oli mukana 38 finalistia 17 eri maasta.

    Pro Kala ry
    Malin Lönnroth, toiminnanjohtaja
    puh. 040 669 2694