Kategoria: Mediasta poimittua

  • Tutkimus: Kotimaista kalaa kannattaa syödä

    Tutkimus: Kotimaista kalaa kannattaa syödä

    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, maa- ja metsätalousministeriö, valtioneuvoston kanslia

    Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa.

    Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. Lisäksi mitattiin D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen pitoisuuksia.

    Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien lainsäädännöllisten enimmäismäärien, ja dioksiinipitoisuuksissa on laskeva trendi. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Niukasti käytetyistä kalalajeista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta perusteltua. Tältä osin tulokset tukevat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Vuosina 2022–23 pyydetyssä Saaristomeren ja Selkämeren silakassa PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät kuitenkin osin ylittyivät.

    Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten viimeisimpiin kansallisiin ruoankäyttö­tutkimuksiin perustuvilla kulutusmäärillä kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Terveyshyötyjä ovat muun muassa kokonaiskuolleisuuden ja tiettyjen syöpien riskin väheneminen kalojen hyötyaineiden saannin lisääntyessä.

    Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Siksi herkimpien kuluttajaryhmien olisi hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.

  • Kalankasvattajaliitto juhli 60-vuotista taivaltaan Turussa

    Kalankasvattajaliitto juhli 60-vuotista taivaltaan Turussa

    Suomen Kalankasvattajaliiton 60-vuotista taivalta juhlistettiin kesäpäivien yhteydessä hotelli Kakolassa 28.8.2024. Juhlassa muistettiin myös jäsenyrityksiä sekä henkilöjäseniä.

    SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO PALKITSI JÄSENYRITYKSIÄÄN

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry antoi 60-vuotisjuhlassaan Turussa huomionosoitukset yli 40-vuotta liiton jäsenenä olleille yrityksille. Kiitos pitkäaikaisesta kumppanuudesta!

    Vastaava palkitseminen tehtiin 50-vuotisjuhlassa myös kymmenen vuotta sitten. 60-v juhlassa palkitut jäsenyritykset ovat:
    Kainuun Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1967)
    Kuhmon Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979)
    Huutokosken Arvo Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979)
    Mannerlohi oy (jäsenenä vuodesta 1980)
    Lohikunta (jäsenenä vuodesta 1981)
    Muuttolan Lohi ky (jäsenenä vuodesta 1981)
    Alltech Fennoaqua (jäsenenä vuodesta 1982)
    Kellosalmen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1983)
    Iijoen Lohiyhtymä ay (jäsenenä vuodesta 1983)
    Lännenpuolen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1984)

    KNUT-OLOF LERCHELLE TUNNUSTUS SUOMALAISEN KALANKASVATUKSEN EDISTÄMISESTÄ

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi Knut-Olof (Olle) Lerchelle tunnustuksen suomalaisen kalankasvatuksen edistämisestä.

    Lerche on tehnyt pitkän uran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut muun muassa 18 vuotta kalakoulun opettajana. Lähes kaikki nykyiset kalankasvattajat ovat saaneet oppia häneltä. Lerche on toiminut myös pitkään kalarehujen kehittämistyössä. Toimialan kehitys on ollut viime vuosina merkittävää.
    Knut-Olof Lerche on työskennellyt myös liiton luottamus- ja edustustehtävissä ja antanut asiantuntemuksensa aina toimialan käyttöön.

    UNTO ESKELISESTÄ SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON KUNNIAJÄSEN

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry nimesi 60-vuotisjuhlassaan Unto Eskelisen liiton kunniajäseneksi. Eskelisellä on monipuolinen työtausta suomalaisen kalatalouden parissa. Hän on toiminut muun muassa alan tutkijana ja kalankasvatuslaitoksen johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt erityistehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista kalasektorin osaamista.

    Kalankasvattajaliitossa Unto Eskelinen on toiminut hallituksen jäsenenä ja hetken toimitusjohtajanakin. Liiton henkilöjäsen hän on ollut 31 vuotta.

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry kiittää Unto Eskelistä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.

    SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO MYÖNSI ANSIOMERKKEJÄ LUOTTAMUTEHTÄVISSÄ TOIMINEILLE

    Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi myös ansiomerkkejä pitkään liiton luottamustehtävissä toimineille. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin liiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg. Hänellä on pitkä perheyritystausta kalankasvatusalalta ja laaja kokemus Kalankasvattajaliiton luottamus- ja edustustehtävistä.

    Hopeisella ansiomerkillä palkittiin hallituksen varapuheenjohtaja Yrjö Lankinen ja Harri Orenius. Molemmilla on vuosien kokemus liiton luottamustehtävistä ja alan työkokemusta. Palkitut ovat olleet myös aktiivisesti kehittämässä kalankasvatusalaa ja antaneet asiantuntemuksensa liiton käyttöön.

    Valtioneuvoston tervehdys juhlivalle liitolle (pääministeri Petteri Orpo)

    ”Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.

    Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja.    ”

    Lue Pääministerin koko puhe täältä: https://kalankasvatus.fi/tiedotteet-alalle/paaministeri-petteri-orpon-puhe-60-vuotiaalle-kalankasvattajaliitolle/

    Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi juhlaan terveiset videon kautta.

    Kaisa Rossi lähetti terveiset juhliville kalankasvattajille:

    ”Ensimmäisiä tehtäviäni liitossa oli myös saattaa loppuun hallituksen entisen puheenjohtajan Kauno Peltoniemen muistelmat Taistelu kirjolohesta. Se kertoi kalanviljelyelinkeinon alkuvuosista ja itse kasvatetun kalan, kirjolohen hyväksymisestä kulutukseen ja oikeaksi loheksi. Taistelua se oli heillä, taistelua oli aikoinaan meillä ja sitä se on varmaan nyt teilläkin. Painopisteet ovat muuttuneet, mutta mukana on pysytty eikä ole luovutettu. Kiitos teille, kun saan edelleen ostaa kasvattamaanne kirjolohta ja muita lajeja!”

    Lue Kaisan terveiset kokonaan täältä:

    Kaisa-Rossin-terveiset-juhlivalle-kalavaelleLataa

    Muistelmia menneiltä ajoilta: Kalankasvatusta 60-vuotta juhlaesitys

    esitys60vLataa

    Kuvia juhlahumusta:

  • KALANKASVATTAJALIITON SANKELO: POHJOISESSA ON HALUA NOSTAA TUOTANTOA

    KALANKASVATTAJALIITON SANKELO: POHJOISESSA ON HALUA NOSTAA TUOTANTOA

    Toimitusjohtaja Janne Sankelo vieraili elokuussa liiton Pohjois-Suomen alueen jäsenyrityksissä. Vierailukohteina olivat Laitakarin Kala Oulussa, kalankasvatus Vääräniemi Taivalkoskella, Varisjoen ja Koillis-Suomen lohi Kuusamossa, Lylyjoen lohi Suomussalmella, Kainuun lohi Sotkamossa ja Kuhmon kala Kuhmossa.

    • Pohjois-Suomi on merkittävää kalankasvatuksen aluetta. Yrityksillä on myös kasvupotentiaalia ja halua lisätä tuotantoa. Tarkoituksenani on koota alueen yrittäjiltä pohjoista näkemystä toimialan edunvalvonnan kehittämistä varten, toteaa Sankelo

    Laitakarin Kalan tuotantopäällikkö Timo Karjalaisella on pitkä kokemus toimialalta ja kilpailusta norjalaisten kanssa.

    • Kirjolohi on oma kalalajinsa, jolla pitäisi olla oma markkinansa suhteessa Norjan loheen, muistuttaa Karjalainen.

    Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtajan Kari Vääräniemen mukaan Pohjois-Suomessa on vahvaa kalanpoikasten, istukaskalojen ja emokalakasvatuksen tuotantoa.

    • Kalaa myös perataan täällä sellaisina ajankohtina, kun kotimaista kalaa on muuten huonosti saatavilla, sanoo Vääräniemi.

    Toimitusjohtaja Janne Sankelon mukaan kalankasvattajilla on kovat odotukset valtiovallan suuntaan toimialan sääntelyn keventämiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa kalankasvatuksen edistämisestä on selkeät kirjaukset. Kalankasvattajaliitto on tehnyt myös omat norminpurkuehdotukset, joihin odotetaan syksyn aikana reagointia.

    • Kestävä kirjolohen tuotanto voidaan Suomessa kolminkertaistaa. Samalla parannetaan ruokaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä suomalaisella maaseudulla. Suomessa kasvatetulla kalalla on myös edellytyksiä vientimarkkinoilla. Yhteydenottoja on tullut Kiinasta asti, päättää Sankelo.

    Tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen)

  • Uutta tietoa harmaahaikaroiden ja merimetsojen suorista vaikutuksista kalataloudelle

    Uutta tietoa harmaahaikaroiden ja merimetsojen suorista vaikutuksista kalataloudelle

    LUKE 1.7.2024

    Suomessa tutkittiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti koko rannikkoalueella harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia suoria vahinkoja kalataloudelle. Harmaahaikaroista voi olla paikoitellen merkittävää haittaa kalankasvatukselle. Sen sijaan merimetsot eivät juurikaan vie kaloja suojatuista kalankasvatusaltaista eivätkä useimmista pyydyksistä, peittämättömiä avorysiä lukuun ottamatta.

    Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimus osoittaa, että merimetsot vievät päivittäin keskimäärin kymmeniä kaloja peittämättömistä avorysistä. Pohjarysissä ja ponttonirysissä merimetsojen aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä. Ainoastaan vajaassa 0,5 % verkoilla ja rysillä pyydetyistä kaloista esiintyy lintujen aiheuttamia haavaumia. Tulos perustuu videoseurantaan, jossa seurattiin lintujen saalistusyrityksiä ja -onnistumisia vesiviljelylaitoksilla ja pyydyksillä sekä koko rannikon kattavaan, melkein 60 000 kalan otantaan, jossa seurattiin lintujen aiheuttamien haavaumien esiintyvyyttä kalansaaliissa.

    Ympäristöministeriön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin luonnonsuojelulailla suojeltujen merimetsojen ja harmaahaikaroiden suoria vaikutuksia kalankasvatukseen ja kaupalliseen kalastukseen. Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan vahinkoja, jotka syntyvät pyydyksissä tai kalankasvatusaltailla, kuten kalan viemistä viljelyaltaasta. Tutkimuksessa ei selvitetty, miten paljon linnut saalistavat kalaa tai saalistuksen vaikutuksia kalastukseen.  

    Vahinkoja voidaan vähentää suojaustoimenpiteillä
    Kalankasvatuslaitoksilla harmaahaikarat olivat paikoin merkittävä rasite yritysten kannattavuudelle. Pahimmillaan ne veivät kasvatusaltaasta yli 230 euron edestä kalaa päivässä. Tutkimustulokset antoivat viitteitä siitä, että oikein valituilla ja ylläpidetyillä suojaustoimenpiteillä vahinkoja pystytään merkittävästi vähentämään. Suojaaminen ja suojausten ylläpito tuottavat kuitenkin kustannuksia ja teettävät ylimääräistä työtä.

    Parhaimman suojan antoi korkealle veden pinnasta kiristetty verkko, jolloin harmaahaikaroille ei syntynyt alustaa, jonka päällä seistä ja kalastaa. Vähiten suojaa antoivat verkot, jotka roikkuivat lähellä vedenpintaa. Ne jopa mahdollistivat saalistusta, sillä haikarat seisoivat niiden päällä ja saalistivat kaloja verkon läpi. Tutkimuksen mukaan harmaahaikara aiheuttaa huomattavasti suurempaa haittaa kalankasvatukselle kuin merimetso. Harmaahaikaran saalistus muodostuu ongelmaksi nimenomaan altaissa, joissa suojaava verkko voi laskeutua lintujen painosta lähelle vedenpintaa.

    Merimetsot vierailivat ja veivät kalaa vain vajaassa puolessa seuratuista kasvatusaltaista, ja verkot suojasivat kaloja merimetson saalistukselta varsin hyvin. Molempien lintulajien vierailut ja niiden poistamien kalojen määrä vaihtelivat suuresti kasvatuslaitosten välillä.

    Merimetsojen syysmuuton ajankohta ja suunta vaihtelee alueittain
    Tutkimuksen yhteydessä 27 merimetsolle kiinnitettiin GPS-paikannin, jolla selvitettiin niiden saalistusalueita ja liikkumista. Keskimäärin merimetsot lensivät saalistamaan hieman yli 7 km päähän pesintäsaaresta tai edellisen yön levähdyspaikasta, mutta pisimmät saalistusmatkat olivat jopa yli 30 km pituisia.

    Tutkimustulokset osoittivat, että syysmuuton ajoitus eroaa Pohjanlahden ja Suomenlahden merimetsojen välillä. Pohjanlahdelta muutto alkoi jo heinäkuun lopulla, kun taas Suomenlahdesta päämuutto alkoi vasta syyskuussa. Pohjanlahden ja Suomenlahden merimetsot suuntaavat syysmuuttonsa osittain myös eri osiin Eurooppaa.

    Hanke tuotti runsaasti uutta määrällistä tietoa lintujen vierailuista ja vahingoista pyydyksillä ja kasvatuslaitoksilla. On kuitenkin vielä paljon, mitä ei tiedetä.

    ”Emme esimerkiksi vieläkään tiedä riittävästi, miten merimetsot ja muut kalaa syövät linnut vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kalastukseen ja missä olosuhteissa vaikutukset ovat suurimmillaan. Emme myöskään tiedä, miksi samalla vesiviljelylaitoksella voi olla suuria ongelmia tiettynä vuotena muttei seuraavana,” toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mats Westerbom.

    ”Lintujen määrä ja esiintyvyys eivät yksinomaan selitä ongelmien laajuutta. Suojauksen onnistuminen ja eri verkkoratkaisut voivat olla tärkeitä selittäviä tekijöitä ongelmien vaihtelun taustalla vesiviljelyssä,” Westerbom jatkaa.

    Tutkimus toteutettiin vuosina 2022–2023, ja siihen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu Novia. Lisäksi hankkeeseen osallistui lukuisia ammattikalastajia ja vesiviljelylaitoksia. Hankkeen tavoitteena oli luoda tutkittua tietoa merimetson aiheuttamista ongelmista päätöksenteon tueksi. Hankkeessa kerättiin mittavaa kuva-aineistoa aina Vironlahdelta Oulun edustalle asti.

    Raportti: Merimetson ja harmaahaikaran suorat kalatalousvahingot: määrän ja laadun arviointi Suomen merialueilla

    Lisätietoa:

    Erikoistutkija Mats Westerbom
    mats.westerbom@luke.fi, p. 0295322747

    Camilla Ekblad
    camilla.ekblad@luke.fi

    Professori Veijo Jormalainen
    Veijo.jormalainen@utu.fi, p. +358 40 7212682

  • Selvitys ehdottaa kalatalousalan AMK-koulutuksen aloittamista uudelleen

    Selvitys ehdottaa kalatalousalan AMK-koulutuksen aloittamista uudelleen

    Kalatalousalan osaajapulan ratkaisemiseksi tehty selvitys ehdottaa useita toimenpiteitä. Merkittävin esitys on kalatalouden ammattikorkeakoulutuksen aloittaminen uudelleen. Koulutuksen lisäksi tulee panostaa TKI-toimintaan, alan vetovoimaan ja yhteistyöhön.

    Kalatalouden koulutuksen kehittämisen yksi suurimmista esteistä on alan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen puuttuminen. Näin todetaan maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvityksessä, joka luovutettiin keskiviikkona 12.6. ministeri Sari Essayahille.

    Selvityshenkilö, MMT Susanna Kumpulaisen tehtävänä oli selvittää kalatalouden koulutuksen nykytila ja valmistella esitys alan koulutuksen kehittämistoimenpiteiksi.

    Selvityksessä ehdotetaan kalatalouden koulutuksen aloittamista osana Turun ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) -koulutusta. Yhteistyökumppanina toimisi Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), johon keskitettäisiin kalatalouden ylempi AMK-koulutus. AMK-tasoinen kalatalousalan koulutus päättyi Suomessa vuonna 2010.

    Koulutuksen ja urapolkujen kehittämisen lisäksi ammattikorkeakoulujen roolina olisi kehittää kalatalousalaa. 

    ”Kalatalouden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen osaamisella. Tähän tulisi kytkeä opetustoiminta ja yritysten kehittämishaasteet”, Kumpulainen sanoo.

    Viiden vuoden sisällä alan eläköitymiset ovat johtamassa siihen, että pelkkä koulutuksen lisääminen ei pysty vastaamaan osaajapulaan ilman ulkomaista työvoimaa. Selvityksen mukaan tähän tulee varautua hyödyntämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPAn) rahoitusmahdollisuudet ja erilaiset koulutusmenetelmät, joita ovat mestari-kisälli, työssäoppiminen ja harjoittelu.

    Kalatalousalan vetovoimaa ja yhteistyötä parannetaan

    Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alan vetovoimaa ja tunnettuutta lisätään kampanjalla ja että vetovoimatyö vakiinnutetaan osaksi alan toimintaa. Viestinnässä tulisi tuoda esille kalatalouden vahvuuksia, joita ovat ympäristöystävällisyys, eettisyys, kala terveellisenä ja suositeltuna ravinnonlähteenä sekä alan merkityksellisyys huoltovarmuuden kannalta.

    Lisäksi raportti esittää kalatalousverkoston toiminnan vahvistamista siten, että tiedon kulku ja yhteistyö paranevat.

    ”Kalatalouden vahvuus on paikallislähtöinen kehittäminen. Kala-aktivaattorien yhteistyötä tulisi tiivistää kalatalousverkostossa niin, että koulutukseen, vetovoimaan sekä TKI-toimintaan liittyvät hankkeet olisivat valtakunnallisesti hyödynnettäviä”, Kumpulainen sanoo.

    ”Selvitys on erittäin tarpeellinen kalatalouden tulevaisuuden kannalta. Koulutusmahdollisuudet ovat kehittämisen ytimessä”, ministeri Sari Essayah sanoo.

    Maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä opetushallinnon kanssa muodostetaan kalatalousalan järjestöistä ja keskeisistä toimijoista verkosto tukemaan raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden edistämistä ja toimien priorisointia.

    Liitteet
    Selvitys: Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet – Kalakoulusta akvaattiseen biotalouteen
    Edellinen tiedote MMM:n tiedote aiheesta
    Kalatalouskoulutusselvitys Hankeikkunassa

    Tavoitteena kalatalouden huomattava kasvu

    Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kalatalouden huomattava kasvu ja kalaomavaraisuuden nostaminen. Kalatalouden yritykset ovat tehneet viime vuosina merkittäviä panostuksia kasvu- ja kehittämistoimiin.

    Yritykset ovat nostaneet yhdeksi keskeiseksi pullonkaulaksi ammattimaisen ja osaavan työvoiman saannin. Myös hallinnossa huoli osaajapulasta on kasvanut tulevien eläköitymisien myötä.

    Kalatalouden koulutus on Suomessa ajettu osittain alas, kun iktyonomin (AMK) koulutusta ei enää järjestetä. Jäljelle jäänyt koulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin kärsii opiskelijapulasta ja heikkenevistä oppimisympäristöistä.

    Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä valmisteltiin kalatalouden koulutuksen kehittämistoimenpiteet, jotta laadukas kalatalouden koulutus ja osaaminen voidaan varmistaa tulevaisuudessa. Työ jatkuu seuraavaksi muodostettavassa verkostossa.

  • Aluehallinto uudistuu – kalatalouden palvelut jatkuvat

    Aluehallinto uudistuu – kalatalouden palvelut jatkuvat

    TEKSTI: TIMO TAKKUNEN, Uutisrysä, ELY-keskus | Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, KALATALOUSYKSIKÖN TIEDOTUSLEHTI 1/ 2024

    Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostetaan uusi valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto sekä uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa palveluja kansalaisille ja yrityksille.

    Elinvoimakeskukset hoitavat jatkossa elinkeinoihin, työllisyyteen, maatalouteen, liikenteeseen, vesitalouteen, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja vesien hyvän tilan edistämiseen sekä kalatalouteen liittyviä tehtäviä alueillaan. Valtakunnallisen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston tehtävänä on ympäristö- ja vesitalouslupien hakemuskäsittely sekä niiden valvonta. Hallitusohjelmaan kirjattiin myös, että edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.

    Kalatalous jatkaa lähes nykyisellään

    Kalatalouden aluehallinnon palveluita ja tehtäviä ELY-keskuksissa on hoidettu juuri erikoistumisen pohjalta vuodesta 2015 alkaen kolmella suuralueella. Toimialuejaon valmistelu etenee siihen suuntaan, että kalatalouden palvelut jatkuvat nykyisenkaltaisena kolmella alueella pienin muutoksin toimialueiden rajoihin. Aluejako perustuu alueellisiin erityispiirteisiin. Järvi-Suomi on keskeistä sisävesialuetta keskittyen sisävesien kalatalouteen, Rannikko-Suomessa korostuu merialue ja EU-asiat, Pohjois-Suomessa erityisesti rajajokiasiat naapurivaltioiden kanssa.

    Alueellinen kalataloushallinto hoitaa pienin resurssein suuren määrän erityyppisiä lakisääteisiä tehtäviä. Erikoistuminen ja tiettyjen tehtävien keskittäminen mahdollistavat hyvän palvelu- ja toimintakyvyn ylläpitämisen alueellisesti. Keskeisimmät ohjaus- ja palvelukokonaisuudet ovat rahoitukset, viranomaispäätökset sekä asiantuntijatyö.

    Vaikka hallinnollisesti toimitaan suuralueilla, on alueellisia toimipisteitä jopa lisätty maanlaajuisesti kolmella aiempaan verrattuna. Alueellinen läsnäolo ja tunnettavuus tukee monilta osin paikallislähtöistä työtä, johon perustuu kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen, kalatalousyritysten rahoituspalvelut sekä erityyppisten verkostojen työskentely kalatalo-uden parissa. Kalavarojen hoidon ja käytön järjestäminen on laajaa verkostoyhteistyötä, johon hallinto osaltaan kuuluu. Yhteistyön tulokset palvelevat välillisesti laajaa joukkoa kalastavia kansalaisia ja alan yrityksiä.

    Alueellinen yhteistyö tärkeää

    Kalavarojen hoidosta ja käytöstä kuuluu suuri vastuu paikalliselle tasolle, jota edustaa vesialueen omistajista sekä alan järjestöistä muodostuvat kalatalousalueet. Kalataloushallinto on kalatalousalueiden tukena monin tavoin. Kalakantojen hoidetaan ensisijaisesti kalastusta säätelemällä, joka lähtee tietoon perustuvasta suunnittelusta ja päätöksenteosta. Kalastuksen säätely alamitoin, solmuvälira-joituksin, rauhoitusaikojen ja -alueiden muodossa esimerkkinä tarvitsee aina hallinnollisen päätöksen, joka kalastuslaissa on määrätty viranomaistehtäväksi. Päättymässä oleva kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen sisälsi lukuisia ehdotuksia kalastuksen säätelyksi, joiden pohjalta tehtiin viranomaispäätöksiä. Kalastonhoitomaksu-varoista myönnetään jatkuvaa avustusta kalatalousalueiden toimintaan, käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanoon, kalatalouden edistäminen sekä mm. kalastuksen valvontaan. ELY-keskuksen asiantuntijoiden laaja-alainen osaaminen on jatkuvasti kalatalousalueiden käytössä.

    Kalatalouden oma puhevalta merkittävä kalatalouden edun kannalta

    Yleisen kalatalousedun valvonta on alusta lähtien kuulunut kalatalouden aluehallinnon tehtäviin: valvotaan, ettei kalakannoille ja kalastukselle kohdistu haittoja sekä pyritään vähentämään niitä. Yleisen kalatalousedun valvonta liittyy kaikkiin tehtävin, mutta näkyvimmin vesilain- ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupahakemuksiin, joissa kalatalousviran-omaisilla on itsenäinen puheoikeus. Nykyisessä monialaisessa ELY-keskuksessa ympäristövastuu-alueelle kuuluva vastaava yleisen edun valvonta siirtyy tulevaan lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon, jossa tehtävä jouduttaneen eriyttämään itse lupakäsittelystä. Elinvoimakeskukseen jäädessään kalatalousviranomaisen itsenäinen edunvalvonta säilyy selkeänä. Itsenäiseen edunvalvontakokonaisuuteen liittyy muitakin tehtäviä kuten ympäristölupiin sisältyvien kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset.

  • NORDIC FISH -KONSERNIN VEIJO HUKKASELLE JA MARI HEIKKILÄLLE KASVURYHMÄN JA VARMAN ROHKEA OMISTAJUUS -YRITYSTUNNUSTUS KALA-ALAN PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ

    NORDIC FISH -KONSERNIN VEIJO HUKKASELLE JA MARI HEIKKILÄLLE KASVURYHMÄN JA VARMAN ROHKEA OMISTAJUUS -YRITYSTUNNUSTUS KALA-ALAN PITKÄJÄNTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ

    Veijo Hukkanen

    Kasvuryhmä | 3 kesäkuuta, 2024

    Kasvuryhmä on myöntänyt Rohkea omistajuus -yritystunnustuksen Nordic Fish Oy:lle. Voittajan valitsi Kasvuryhmän pitkäaikainen pääyhteistyökumppani Varma. Palkinnon kriteereinä olivat omistajien osoittama rohkeus liiketoiminnan kehittämisessä, innovatiivisuus ja luovuus. Lisäksi kriteereissä huomioitiin riskinottokyky, vastuullisuus sekä tulokset.

    Nordic Fish Oy on suomalainen perheyritys, jonka alle kuuluvat muun muassa kalankasvatuskonserni Nordic Trout sekä kalanjalostuskonserni Kalaneuvos. Nordic Trout tuottaa Manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin noin 30 toimipisteessä vuosittain noin 9 miljoonaa kiloa kirjolohta ja on yksi EU:n johtavista kirjolohen mädin tuottajista. Kalaneuvos valmistaa kalatuotteita Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa ja käsittelee vuosittain yli 15 miljoonaa kalakiloa. 

    Kasvuryhmän pääyhteistyökumppani Varma valitsi Rohkea omistajuus-yritystunnustuksen saajaksi Nordic Fishin kala-alan pitkäjänteisen kehittämisen ja rohkean kasvun ansiosta.

    Veijo Hukkanen on Kalaneuvoksen perustaja ja Nordic Fish -konsernin hallituksen puheenjohtaja. Konserni on Hukkasen elämäntyö, ja hän on kasvattanut yritystä sinnikkäästi ja visionäärisesti vuodesta 1975. Vuonna 2017 tasavallan presidentti Niinistö myönsi Veijo Hukkaselle kalatalousneuvos-arvonimen. 

    “Jo nuorena yrittäjänä huomasin, että jos yritys ei kasva, se menee taaksepäin. Kasvun strategia meillä on ollut koko ajan. Olemme kasvaneet sekä orgaanisella kasvulla että hyvillä yritysostoilla. Suosittelen myös muille yrittäjille sitä, että ostaa hyviä yrityksiä ja tekee niistä vielä parempia”, Hukkanen sanoo. 

    Hukkasen tytär Mari Heikkilä toimii Kalaneuvoksen vientipäällikkönä. 

    “Globaalisti kalan kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja näemme tulevaisuudessa kansainvälisiä kasvun mahdollisuuksia. Laadukkaalle suomalaiselle kalalle on kysyntää. Haluamme olla tukemassa terveellistä ja kestävää elämäntyyliä”, Heikkilä sanoo.

    Nordic Fish on kasvanut voimakkaasti sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla.  Viennin osuus Kalaneuvoksen liikevaihdosta oli viime vuonna 12 %. Kalaneuvos ja Veijo Hukkasen perhe on vuosien saatossa perustanut tai ostanut yli 20 yritystä ja kehittänyt koko kala-alaa Suomessa. 

    “Nordic Fish on investoinut jatkuvasti laajentamalla kalankasvatustaan vastatakseen kalan kasvavaan kysyntään sekä Suomessa että ulkomailla”, perustelee Varman suurasiakkuusjohtaja Vesa Pörhölä valintaa. 

    Nordic Fish on investoinut viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista on kohdennettu Sastamalan tehdaslaajennukseen, yritysostoihin, sekä Ahvenanmaan perkaamon laajennukseen ja uudistukseen. Yhtiö valmistaa kaikki Kalaneuvos-tuotteensa ja jalosteensa Suomessa.

    Kalankasvatus on tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia, mutta tällä hetkellä vain 20 prosenttia suomalaisten syömästä kaupallisesta kalasta on kotimaista. Kalankasvatuksellaan Nordic Fish haluaa kasvattaa kotimaisen kalan osuutta ja samalla vahvistaa kalan omavaraisuusastetta ja huoltovarmuutta. Yhtiöllä on tuotannossaan käytössä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukainen jäljitettävyysjärjestelmä, ja Nordic Trout on julkaissut tänä vuonna Suomen ensimmäisen kalankasvatuksen vastuullisuusraportin.

    Lue koko artikkeli täältä:

    https://www.kasvuryhma.fi/ajankohtaista/nordic-fish-konsernin-veijo-hukkaselle-ja-mari-heikkilalle-kasvuryhman-ja-varman-rohkea-omistajuus-yritystunnustus

  • Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja

    Kalatalouden huoltovarmuutta koskevista toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja

    maa- ja metsätalousministeriö 27.5.2024

    Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa selvityksen perusteella toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Toimenpide-ehdotuksista pyydetään lausuntoja 27.6.2024 mennessä.

    Luonnonvarakeskus on selvittänyt kalatalouden huoltovarmuuden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia Suomessa. Selvityksen mukaan kalastus ja kalankasvatus tulisi nähdä osana kriisiaikojen ruokaturvaa, sillä kala on laadukasta ravintoa, jota voidaan tuottaa hajautetusti eri puolilla Suomea.

    Kotimainen kalateollisuus toimii kuitenkin pääosin ulkomaisen kalan varassa. Tuontikalan saatavuus on pystyttävä turvaamaan kriisioloissa, mutta myös kotimaisen kalan tuotannon tulisi kasvaa merkittävästi. Tuotantoa ei pystytä merkittävästi lisäämään äkillisissä poikkeusoloissa, vaan kalatalouden elinvoimaisuutta, kasvua ja kykyä toimia erilaisissa poikkeusolosuhteissa pitää kehittää eri keinoin normaalioloissa. 

    Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut selvityksen perusteella ehdotuksen keskeisistä kalatalouden huoltovarmuutta parantavista toimenpiteistä. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kalatalouden sisällyttämiseen osaksi kansallista huoltovarmuustoimintaa, energian saannin ja kalasatamien toiminnan turvaamiseen, kalanrehun ja muiden keskeisten tarpeiden saatavuuden varmistamiseen, alan yrittäjien kouluttamiseen häiriötilanteita varten sekä alan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kalan saatavuuden turvaamiseen. 

    Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotetuista toimenpiteistä. Luonnonvarakeskuksen taustaselvitys on lausuntopyynnön liitteenä, mutta siitä ei pyydetä lausuntoja. Lausunnot toimenpiteistä pyydetään toimittamaan 27.6.2024 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. 

    Lue lisää täältä >>

  • Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä riistalajeiksi alkaa valmistella työryhmä

    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä riistalajeiksi alkaa valmistella työryhmä

    maa- ja metsätalousministeriö 16.5.2024

    Poikkihallinnolliset työ- ja seurantaryhmät aloittavat työnsä 16.5.2024 alkaen.

    Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut torstaina 16.5.2024 viranhaltijatyöryhmän valmistelemaan toimenpiteitä valkoposkihanhen ja merimetson siirtämisestä riistalajeiksi sekä laajemman seurantaryhmän tukemaan työryhmän työtä.

    Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus metsästyslain ja riistavahinkolain muuttamiseksi siten, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan.

    Hallitusohjelmassa linjataan, että: ”Tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin. Huolehditaan samalla vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Hallitus vaikuttaa siihen, että lajit siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Poikkeusluvalla haltuun otettujen lintujen lihaa on voitava hyödyntää”.

    Nykyisin valkoposkihanhi ja merimetso ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Lajeja ei saa metsästää myöskään EU:n lintudirektiivin mukaan. Valkoposkihanhi ja merimetso ovat molemmat elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalastajille. 

    Tällä hetkellä poikkeusluvat valkoposkihanhien ja merimetsojen häirintään ja ampumiseen myöntää ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluva Varsinais-Suomen ELY-keskus, mutta viime vuosina se ei ole myöntänyt lupia valkoposkihanhien ampumiseen. Työryhmän työnä on toteuttaa lajien siirto ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. 
     
    Keväisin etenkin valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä, mutta lajin siirtäminen riistalajiksi ei lintudirektiivin tulkinnasta johtuen välttämättä takaisi ampumalupia valkoposkihanhille. Tästä syystä työryhmän tehtävänä on myös antaa tarvittaessa asiantuntijatukea ympäristöministeriölle kyseisten lajien lisäämiseksi EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle. Lakimuutosten edistämisessä otetaan huomioon EU:n lintudirektiivin liitemuutostarpeet sekä niiden eteneminen, jotta metsästysrajoitukset voidaan tosiasiallisesti poistaa.

    Keväällä karkotustoimia rajoittavat hallinto-oikeuden ratkaisut, joilla pyritään suojelemaan muiden lintujen pesimärauhaa. Syksyisin ELY-keskus on jo nykyisellään myöntänyt poikkeuslupia häirintään paukkupatruunoilla valkoposkihanhien viljelmille aiheutuvien vakavien vahinkojen estämiseksi. 

    Valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin ja molempien lajien vahinkojen ennaltaehkäisyyn voi saada tukea rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain perusteella. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettiin ELY-keskusten tiedotteen mukaan vuonna 2023 korvauksia noin 3,37 miljoonaa euroa Suomessa. Suurin osa korvauksista kohdistui nimenomaan itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn (hanhipaimenet, karkotinlaitteet) käytettiin noin 500 000 €. Lajien siirron myötä myös vahinkojen korvaaminen siirtyy ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Siirto ei hallitusohjelmakirjauksen mukaan saa vaarantaa vahinkojen oikeudenmukaista korvaamista elinkeinonharjoittajille.

    Työryhmän ja seurantaryhmän toimikaudet päättyvät 15.11.2024.
     
    Lisätiedot
    Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi
    Erätalousneuvos Vesa Ruusila, työryhmän puheenjohtaja, p. +358 295 162 051, etunimi.sukunimi@gov.fi 
    Liitteet

    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen riistalajeiksi -työryhmän asettamispäätös

    Asettamispaatos_Valkoposkihanhen-ja-merimetson-siirtaminen-riistalajeiksi-tyoryhmaLataa


    Valkoposkihanhen ja merimetson siirtäminen riistalajeiksi -seurantaryhmän asettamispäätös

    Asettamiskirje-Valkoposkihanhen-ja-merimetson-siirtaminen-riistalajeiksi-seurantaryhmaLataa
  • Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen

    Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen

    30.04.2024

    Kansallinen kalatalousverkosto kokoaa kalatalousalan toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan kalatalouselinkeinoille tärkeistä asioista. Tavoitteena on alan yhteistyön lisääminen, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen sekä osaamisen kehittäminen.

    Kansallinen kalatalousverkosto on käynnistetty Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman viestinnän tueksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Kalaleader-ryhmät vastaavat maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta verkoston toiminnasta. Kalatalousverkoston toiminta on kaikille avointa.

    Rekisteröidy käyttäjäksi ja aloita verkostoituminen

    Helpoin tapa osallistua verkoston toimintaan on rekisteröityä käyttäjäksi kalatalousverkosto.fi-alustalle. Rekisteröitymisen jälkeen voit osallistua keskusteluun eri teemaryhmissä, verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja esimerkiksi lisätä tapahtumakalenteriin oman toimialueesi tapahtumia. Aktiivisia teemaryhmiä tällä hetkellä ovat Koulutus ja rekrytointi, Älykkäät kumppanuudet, Neuvonta ja kasvua tukevat toimet, Tiedonvälitys ja vaikuttavuus sekä Kansainvälisyys.

    Tiedonvälitys ja vaikuttavuus -teemaryhmän vetäjä, Kuha-Suomen Kalaleaderin aktivaattori Johanna Möttönen näkee kalatalousverkoston ennen kaikkea kohtaamispaikkana. ”Täällä kohtaavat tieto ja ihmiset! Palvelulupauksemme on, että kalatalousalan asiantuntijat, vastaukset ajankohtaisiin tietotarpeisiin ja vaikkapa hakusessa olevat yhteistyökumppanit ovat löydettävissä Kansallisen kalatalousverkoston kautta”.

    Kansallinen kalatalousverkosto on maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan Unionin osarahoittama.

    Tule mukaan: www.kalatalousverkosto.fi