Kategoria: Uncategorized

Kalankasvattajat tuottivat vuonna 2025 lähes 18 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin. Tuotanto kasvoi yli miljoonalla kilolla edellisvuodesta, ja tuotannon arvo nousi yhdeksällä miljoonalla eurolla 102 miljoonaa euroon. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamasta vesiviljelytilastosta.

Kasvatetusta ruokakalasta oli kirjolohta 95 prosenttia (17 miljoonaa kiloa), siikaa neljä prosenttia ja loput nieriää sekä taimenta. Mätiä tuotettiin 0,5 miljoonaa kiloa, 11,6 miljoonan euron arvosta.

Kuva infogrammina

Ruokakalasta tuotettiin 75 prosenttia merialueen kassikasvatuksessa

Ruokakalasta kolme neljäsosaa kasvatettiin merialueella. Ahvenanmaalla tuotettiin 6,5 miljoonaa kiloa, mikä vastasi puolta koko merialueen tuotannosta. Manner-Suomen rannikolla tuotanto keskittyi Saaristomerelle ja Selkämeren eteläosaan.

Sisämaassa ruokakalaa kasvatettiin maa- ja keinoaltaissa sekä kiertovesilaitoksissa runsaat 4,6 miljoonaa kiloa. Kasvatus painottui Pohjois-Savoon. Tuotanto kasvoi sekä merellä että sisävesillä.

Kalanpoikasia luonnonravintolammikoissa ja altaissa sisävesillä

Pääasiassa sisävesillä tapahtuva kalanpoikasten kasvatus on keskeinen osa vesiviljelyä. Poikasia kasvatetaan sekä ruokakalatuotantoa varten että istutettavaksi luonnonvesiin vahvistamaan kalakantoja ja tukemaan kalastusta. Vuonna 2025 kalankasvattajat tuottivat luonnonravintolammikoissa ja muissa poikastuotantolaitoksissa 47 miljoonaa kalanpoikasta. Niistä toimitettiin vesistöihin istutettavaksi lähes 26 miljoonaa poikasta. Istutuksiin tuotettujen poikasten arvo oli runsaat 14 miljoonaa euroa.

Kalanpoikasista siirrettiin jatkoviljelyyn 21 miljoonaa kalanpoikasta. Näistä pääasiassa ruokakalantuotannon tarpeisiin kasvatetuista kalanpoikasista oli kirjolohenpoikasia runsaat 17 miljoonaa ja siianpoikasia vajaat 3 miljoonaa. Jatkoviljelyyn siirrettyjen kalanpoikasten arvo oli noin 20 miljoonaa euroa.

Kalanpoikasten tuotanto oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä kasvatettiin noin 95 miljoonaa vuodessa. Sittemmin tuotanto on vakiintunut noin 50 miljoonan poikasen tasolle. Taustalla ovat muun muassa istutusten väheneminen, istutuskäytäntöjen muutokset, poikaskasvattajien väheneminen sekä joidenkin lajien, esimerkiksi kuhan, luonnonkalakantojen vahvistuminen.

Kalaa kasvattavien yritysten määrä vähenee, mutta tuotanto kasvaa

Vuonna 2025 toiminnassa oli 190 kalaa kasvattavaa yritystä. Kalaa kasvattavien yritysten määrä on vähentynyt kolmanneksella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Luonnonravintolammikkoviljelijöiden määrä on vähentynyt eniten, noin 40 prosenttia.

Ruokakalaa kasvattavia yrityksiä oli 58, kalanpoikasia kasvattavia 49 ja luonnonravintolammikkoviljelijöitä 111. Sama yritys saattoi toimia useammassa tuotantosuunnassa.

Yritysten lukumäärän vähenemisestä huolimatta tuotetun ruokakalan määrän kehityssuuta on ollut kasvava viidentoista vuoden ajan.

Vesiviljelytilasto julkaistaan vuosittain ja se perustuu kalanviljelylaitoksille alkuvuodesta lähetettyyn kyselyyn.

Tilastojulkistus

Katso uutiseen liittyvä tilastodata vesiviljely 2025 -tilastojulkistuksesta.

Lisätietoja:
yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti, Luke, +358295327246, pirkko.soderkultalahti@luke.fi

Uutinen luke.fi-sivulla

Turun ammattikorkeakoulu käynnistää syyskuussa 2026 täydennyskoulutuksen kalanjalostuksen elintarvikeosaamisen kasvattamiseksi. AMK-tasoinen koulutus on suunnattu kalantalouden ammattilaisille, kuten jalostuslaitosten työnjohdolle, itsenäisille kalatalouden yrittäjille tai kalataloudesta kiinnostuneille alanvaihtajille. Koulutuksen ensimmäinen osa, Kalanjalostuksen prosessit, hygienia ja laadunhallinta alkaa 15.9.2026. Toinen osa on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2027 nimellä Kalanjalostuksen tuotekehitys, innovaatiot ja prosessien kehitys. Yhteensä 10 opintopisteen koulutus toteutetaan avoimen AMK:n opintoina ja pääosin verkko-opintoina. Ilmoittautuminen on avattu.

Katso lisätietoa ja ilmoittaudu kurssille.
https://www.turkuamk.fi/koulutukset/kalanjalostuksen-prosessit-hygienia-ja-laadunhallinta/

Maailman suurin kala-alan tapahtuma, Seafood Expo Global on parhaillaan käynnissä Barcelonassa. Tapahtuma kokoaa yhteen yli 2 000 yritystä eri puolilta maailmaa. Suomesta mukana on kuusi yritystä yhteisellä maaosastolla.

Suomalaisille kala-alan yrityksille Seafood Expo Global -messut ovat vuoden tärkein kansainvälinen tapahtuma, ja ne tarjoavat yrityksille kolme intensiivistä päivää asiakkaiden tapaamiseen ja uusien kontaktien luomiseen.

Messuilla vierailee kolmen päivän aikana yli 30 000 kala-alan toimijaa. Pro Kala koordinoi Suomen maaosastoa, jossa kuusi suomalaista yritystä esittelee tuotteitaan kansainvälisille ostajille ja yhteistyökumppaneille. Maaosasto toteutetaan osana EU:n osarahoittamaa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla ovat mukana Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.

Suomen maaosastolla tuotteita myös maistatetaan. Kolmen päivän aikana tarjotaan arviolta 2 500 annosta vierailijoille.

Kohtaamiset ratkaisevat viennissä

– Messujen ensimmäinen päivä oli meille superpäivä, iloitsee Finnforelin myyntipäällikkö Kimmo Jokinen. Barcelonassa kohtaamme niin nykyisiä asiakkaita kuin tavoitamme myös uusia. Messut ovat myös tärkeä alusta kertoa kalankasvatusmallistamme eli kiertovesikasvatuksesta, joka on maailmalla vielä melko pienimuotoinen tuotantomenetelmä.

– Suomen yhteinen maaosasto on meille tärkeä, ja Barcelonan messut ovat meille ylivoimaisesti suurin vientiponnistus, sanoo Disas Caviar Oy:n myyntijohtaja Juha Alanen. Barcelonassa rakennamme asiakassuhteita – sekä nykyisiä että uusia. Päätuotteemme viennissä ovat mädit, mutta viemme myös lohijalosteita.

– Tämä on kala-alan suurin tapahtuma. Täällä on oltava, jos haluaa olla mukana kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Troolari Olympos Oy:n toimitusjohtaja Mauno Leppik. Myös Suomen naapurimaat panostavat suuriin yhteisiin maaosastoihin. Troolari Olympos Oy:n kalasta 65 prosenttia menee vientiin.

Länsi-Rannikon Kala Oy:n toimitusjohtaja Arne Paesalu on samoilla linjoilla. – Barcelonassa kohtaamme kansainväliset asiakkaamme kerran vuodessa – kaikki kolmen päivän aikana. Muuten hoidamme asiat nykyään pitkälti etäyhteyksin, mutta täällä pääsemme juttelemaan ja hoitamaan asioita kasvokkain. Se on meille tärkeää.

Tavoitteena viennin kasvu

Suomen hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä noin 2,3 miljardista eurosta yli 4 miljardiin euroon. Kala-ala on keskeisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kalatuotteet ovat elintarvikeviennissä kolmanneksi suurin tuoteryhmä.

– Viennin kasvu syntyy ennen kaikkea yritysten omasta pitkäjänteisestä työstä. Suomen maaosasto tarjoaa yrityksille yhteisen alustan näkyvyyden kasvattamiseen ja kansainvälisten ostajien tavoittamiseen, kertoo Katriina Partanen Pro Kalasta, joka on pitkään koordinoinut Suomen maaosastoa Seafood Expo Global -messuilla. On tärkeää, että olemme paikalla vuosittain. Kuten yritykset toteavat, täällä on oltava ja näkyä jos vientiin haluaa panostaa, summaa Partanen.

Kolme suomalaista kalatuotteita Seafood Excellence Global -finaalissa

Messuilla järjestetään vuosittain myös uutuustuotteille tarkoitettu Seafood Excellence Global -kilpailu. Tänä vuonna kilpailun finaalissa oli mukana kolme suomalaistuotetta: Hätälä Oy:n lämminsavulohirouhe, Hätälä Oy:n kalakasvisnugetti ja Kalaneuvos Oy:n Rapea fileeleike kirjolohesta.

Vaikka voittoa ei tänä vuonna tullut, kolmen tuotteen pääsy finaaliin on jo itsessään hieno osoitus suomalaisesta kalaosaamisesta. Kilpailussa oli mukana 38 finalistia 17 eri maasta.

Pro Kala ry
Malin Lönnroth, toiminnanjohtaja
puh. 040 669 2694

Suomalainen vesiviljelyteknologiaa kehittävä ja laitetoimittaja Paras Aqua Oy on nimittänyt Sondre Høidalenin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi.

Yhtiön mukaan Høidalenilla on laaja kansainvälinen kokemus maalla sijaitsevien vesiviljelylaitosten suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän on aiemmin toiminut kolmen merkittävän alan toimijan, VAQ:n, Billund Aquaculture Norwayn ja Krüger Kaldnes AS:n, toimitusjohtajana. Näissä tehtävissä hän johti useiden laajamittaisten ja teknisesti vaativien kiertovesiviljelyjärjestelmien (RAS) kehittämistä ja rakentamista, erityisesti Norjassa.

”Paras Aquan lähestymistapa sisältää monia elementtejä, joita olen etsinyt tältä toimialalta jo pitkään. Modulaarisuus ja korkea esivalmistusaste tuovat projekteihin merkittävää tehokkuutta ja ennustettavuutta”, Høidalen sanoi.

Nopea rakentamisaikataulu

Høidalen korosti Paras Aquan hybridi-läpivirtausratkaisujen poikkeuksellisen nopeita rakennusaikatauluja ja resurssitehokkuutta.

”Olen ollut aidosti yllättynyt siitä, kuinka nopeasti nämä tilat voidaan rakentaa. Samaan aikaan vedenkulutus on erittäin alhainen, vaikka järjestelmässä ei käytetä bioreaktoreita – tämä on merkittävä yhdistelmä”, Høidalen sanoi.

Paras Aqua Oy:n järjestelmät perustuvat korkeaan esivalmistusasteeseen, jonka yritys sanoo mahdollistavan nopean käyttöönoton, tasaisen laadun ja kustannustehokkuuden. Yrityksen mukaan sen teknologia tarjoaa vaihtoehdon perinteisille RAS-ratkaisuille, keskittyen yksinkertaisuuteen, energiatehokkuuteen ja minimaaliseen vedenkulutukseen.

”Paras Aqualla on ainutlaatuinen tilaisuus edistää alaa merkittävästi”, Høidalen sanoi. ”Yhdistämällä yksinkertaisemman teknologian teollistettuun valmistukseen voimme skaalata tuotantoa tavalla, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista.”

Kuva: Mika Nuorva; Paras Aqua

Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut elinvoimakeskuksia tuen enimmäismääristä liittyen investointeihin, joilla vesiviljely-yritykset sopeutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviin investointeihin on tarpeen voida myöntää enintään 50 % tukea.

Lämpimät säät ja kuivuus ovat viime vuosina vaikeuttaneet erityisesti sisävesien kalankasvatusta. Sisävesillä tuotetaan poikaset sekä ruokakalan kasvatukseen että luonnonvesien kalanistutuksiin, minkä vuoksi sisävesien kalankasvatuksen vaikeudet heijastuvat laajasti koko kalatalousketjuun aina merialueen kalankasvatuksesta jalostukseen sekä uhanalaisten kalakantojen säilytystoimiin ja istutuksiin.

Ilmastonmuutoksen sopeutuminen edellyttää investointeja, joilla voidaan suojata kaloja korkeilta lämpötiloilta ja kuivuuden aiheuttamilta vaikutuksilta. Tarvittavat investoinnit ovat kuitenkin kalliita, ja monien yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt ilmastonmuutoksen seurauksena. Tarvittavat investoinnit ovat kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeitä ja edellyttävät korkeampaa tukitasoa. Korotetulla tukitasolla pyritään varmistamaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti, jotta kotimaisen kalankasvatuksen jatkuvuus ja kalaraaka-aineen saatavuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tehtäviksi investoinneiksi voidaan katsoa seuraavat toimet:

• veden lämpötilan alentamisen mahdollistavat investoinnit,
• syvänneputkien rakentaminen,
• veden riittävyyden turvaaminen esim. kierrättämällä, patoamalla tai uudelleen johtamalla,
• hapetusjärjestelmien rakentaminen ja
• merikasvatuksessa tuotannon siirtäminen viileämmille alueille.

Lähde: merijakalatalous.fi

Seafood tarkoittaa vedestä peräisin olevaa ruokaa, mutta sanalle ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Pro Kala järjestää nyt kilpailun sopivan sanan löytämiseksi.

Seafood-sanalle ei ole suomen kielessä yhtä, laajalti vakiintunutta sanaa, vaan käytössä on useita eri variaatioita. Pro Kala järjestääkin nyt kilpailun, jossa halutaan löytää seafood-sanalle toimiva suomenkielinen vastine. Toiveena on, että uusi sana pääsisi jatkossa laajaan käyttöön – ja myös sanakirjaan.

–Olisi hienoa saada tämän kilpailun kautta käyttöön uusi sana, joten toivon, että ihmiset innostuvat lähettämään meille paljon ehdotuksia, sanoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen. Hän luotsaa Pro Kalan asiantuntijoista koostuva raatia, joka arvioi ehdotuksia ja valitsee niistä parhaan. Osallistuminen kannattaa, sillä ehdotuksensa jättäneiden osallistujien kesken arvotaan kolme sadan euron lahjakorttia.

Mitä seafood-sanaan sisältyy?

Seafood tarkoittaa kaikenlaisia vedessä eläviä olentoja, joita ihmiset käyttävät ravinnokseen. Niihin kuuluvat erityisesti kalat ja äyriäiset. Äyriäisiin luetaan useita nilviäislajeja (esimerkiksi simpukat kuten osterit, sinisimpukat ja kampasimpukat sekä pääjalkaiset kuten mustekalat ja kalmarit), äyriäiset (kuten katkaravut, ravut ja hummerit) sekä piikkinahkaiset (kuten merimakkarat ja merisiilit).

Pro Kalan toiveena on löytää seafood-sanalle vastine, joka sisällyttäisi termiin mukaan sekä merien että makeiden vesien lajit, kaikki kalat, äyriäiset ja nilviäiset.

Tavoitteena saada uusi sana sanakirjaan

Kotimaisten kielten keskus eli tuttavallisemmin Kotus on suomalaisten oma kielivirasto, joka tarjoaa myös kielineuvontaa. Se selvitti Pro Kalan pyynnöstä, millaisia erilaisia termiehdotuksia seafood-sanan käännökseksi on vuosien mittaan annettu. Niitä on paljon: merenelävät, meren antimet, meren hedelmät, meren vilja, meren anti, vedenelävät sekä ruokaresepteissä käytetty termi kala-, simpukka- ja äyriäisruoat.

Voiko kilpailun kautta löytynyt uusi sana sitten päästä suomen yleiskieltä kuvaavaan sanakirjaan eli Kielitoimiston sanakirjaan? Kyllä vain, jos se vakiintuu yleiseen kielenkäyttöön, vastaa Kotuksen kielineuvonta.

Kotuksen sanakirjatoimittajat etsivät jatkuvasti uusia sanoja muun muassa eri julkaisuista. Lisäksi he merkitsevät ylös uusia sanoja, joiden vakiintumista seurataan. Sanakirjaan voi myös ehdottaa sanoja. Jos kieleen ilmestyy uusi sana, jonka käyttö vakiintuu, silloin se pääsee myös sanakirjaan. Tällainen lopputulos on Pro Kalan järjestämän kilpailun tavoitteena.

Pro Kalan järjestämä kilpailu, jossa etsitään suomenkielistä vastinetta seafood-sanalle on avoinna 21.11.2025 asti Pro Kalan nettisivuilla: https://prokala.fi/
Suora linkki kilpailuun: https://www.lyyti.fi/p/seafoodsuomeksi

Muista myös ajankohtainen resepti: Halloweenin simpukka-rapupasta

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa saatiin käyttöön neljä uutta tukimuotoa, kun valtioneuvosto hyväksyi niin sanottuja setelimalleja koskevan asetusmuutoksen. Jatkossa tukea voi hakea kertakorvauksena pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin, kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen sekä pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin.

EMKVR:ssä on 13.10.2025 alkaen käytettävissä neljä uutta tukimuotoa: tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin, tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen, tuki kalastuksen yritystoiminnan käynnistämiseen sekä tuki pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin. Taustalla on EMKVR:ää koskevan valtioneuvoston asetuksen (757/2022) muutos.

Tuki myönnetään kertakorvauksena

Kaikki neljä tukimuotoa on tarkoitettu pienille hankkeille ja ne myönnetään kertakorvauksina. Hakija toimittaa hakemuksen yhteydessä hankesuunnitelman, jossa on arvioitu mahdollisimman tarkasti hankkeessa tehtävät toimenpiteet ja kustannukset sekä hankkeen tulos. Tuki maksetaan tuloksen saavuttamisen perusteella, ei toteutuneiden kustannusten. Tämän vuoksi uusia tukimuotoja kutsutaan myös lyhyesti setelimalleiksi – tukipäätöksessä määritellään hankkeessa tavoiteltava tulos, ja tuen saaja saa kustannusarvion perusteella ”setelin”, eli summan, jolla tulos tulee saavuttaa. Maksatusvaiheessa ei siis tarvitse toimittaa kuitteja, vaan osoittaa saavutettu tulos tukipäätöksessä määritellyllä tavalla, esimerkiksi loppuraportilla.

Tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin

Tuki pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin eli innovaatioseteli on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille kalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen hankkeisiin. Tavoitteena on tukea yritysten innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittämistä. Yritykset voivat ostaa tuella innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita tai vuokrata innovaatiotoimintaan liittyviä tiloja, laitteita tai koneita. Lisäksi tukea voi saada yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen hankkimiseen.

Tuen enimmäismäärä on 7 500 euroa ja se voi kattaa enintään 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Yritykselle voidaan myöntää korkeintaan yksi innovaatioseteli vuodessa.

Tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen

Aloittavien kalastajien tukemiseksi käyttöön tulee kaksi uutta tukimuotoa: tuki kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja tuki kalastuksen yritystoiminnan käynnistämiseen. Tavoitteena on tukea uusien kalastajien aloittamista pienimuotoisessa rannikko- ja sisävesikalastuksessa.

Kokeiluseteli on tarkoitettu hakijoille, jotka haluavat kokeilla kaupallista kalastusta tekemättä vielä suuria investointeja. Kokeilun kesto voi olla enintään vuoden, ja tuen määrä on enintään 5 000 euroa ja enintään 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tukea voi käyttää esimerkiksi toimitilojen, kalastusaluksen ja pyydysten vuokraamiseen ja osaamisen hankkimiseen.

Käynnistysseteli on tarkoitettu hakijoille, joilla ei ole ollut aiemmin kalastuksen yritystoimintaa ja jotka ovat päättäneet aloittaa kaupallisen kalastuksen. Aiemmin myönnetty kokeiluseteli tai aiempi satunnainen ja pienimuotoinen kalastuksesta saatu tulo eivät olisi esteitä käynnistyssetelin myöntämiselle. Myös kalastuksen käynnistysseteliä voi käyttää esimerkiksi tilojen, alusten ja pyydysten vuokriin, osaamisen hankkimiseen sekä pienhankintoihin. Tuen määrä on enintään 10 000 euroa ja 75 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Aloittavien kalastajien käytössä ovat edelleen myös normaalit EMKVR:n investointituet suurempiin ja pitkäaikaisempiin hankintoihin.

Tuki pieniin kalataloudellisiin kunnostuksiin

Tuki pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin eli kunnostusseteli voidaan myöntää pieniin, yleishyödyllisiin kunnostushankkeisiin, joilla on kalataloudellista merkitystä. Tukea voi käyttää kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen, kunnostuksiin liittyvien palveluiden hankintaan sekä tarvittavien materiaalien ja tarvikkeiden ostoon. Tukea voi saada samaan kohteeseen ja käyttötarkoitukseen vain kerran.

Tuen määrä on enintään 10 000 euroa ja enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

LÄHDE: https://merijakalatalous.fi/ajankohtaista/innovaatiosetelit-aloittavan-kalastajan-setelit-ja-kunnostussetelit-nyt-haettavissa/

Euroopan sisävesikalastuksen ja vesiviljelyn neuvoa-antava toimikunta (EIFAAC) on päivittänyt suunnitelman kesäkuun 2025 kuulemistilaisuudessa ja sen jälkeen saadun palautteen pohjalta. Lopullinen suunnitelma toimitetaan Euroopan toimielinten käsiteltäväksi, ja se perustuu kuulemisten aikana koottuun yhteiseen panokseen ja tieteelliseen näyttöön.

Hallintasuunnitelman päätavoitteeksi on kirjattu: ”Oikeudenmukaisen tasapainon saavuttaminen merimetson Euroopan laajuisen suojelun sekä vesiluonnon monimuotoisuuden, kalakantojen, kalastuksen ja vesiviljelyn kestävän käytön ja suojelun välillä, ottaen huomioon myös kalastuksesta ja vesiviljelystä riippuvaisten yhteisöjen sosioekonominen hyvinvointi.”

Suunnitelma löytyy täältä>>

Konferenssi merimetsojen saalistuksen vaikutusten vähentämiseksi järjestettiin Brysselissä, Belgiassa, 3. kesäkuuta 2025. Konferenssia isännöi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa Puola ja sen järjesti Euroopan sisävesikalastus- ja vesiviljelyneuvonta (EIFAAC). Konferenssiin osallistui 230 henkilöä 31 maasta; viranomaisia, Euroopan komissio, Euroopan parlamentin edustajia sekä laaja joukko sidosryhmiä kalastuksesta, vesiviljelystä, lintujen ja kalojen suojelusta sekä neuvoa-antavista organisaatioista.

Konferenssin tavoitteena oli päivittää tietoa merimetsojen saalistuksen ekologisista ja taloudellisista vaikutuksista, esitellä luonnos merimetson eurooppalaiselle hoitosuunnitelmalle ja edistää vuoropuhelua mahdollisista hoitoratkaisuista.

Avauspuheenvuoroissa korostettiin merimetsojen vaikutusten rajat ylittävää luonnetta ja pitkäaikaisia ​​vaatimuksia koordinoiduista eurooppalaisista toimista. Puheenjohtajamaa Puola, Euroopan komissio ja FAO korostivat kansainvälisen yhteistyön, tieteellisen pohjan ja yhdenmukaisuuden tarvetta EU:n nykyisten oikeudellisten kehysten kanssa. Keskusteluissa korostettiin laajaa yksimielisyyttä merimetsojen eurooppalaisesta hoitosuunnitelmasta sekä tarvetta käytännöllisille ja koordinoiduille ratkaisuille merimetsojen saalistuksen hillitsemiseksi, samalla varmistaen ekologinen tasapaino ja EU:n lainsäädännön noudattaminen.

Keskeisiä suosituksia olivat: lintudirektiivin mukaisten poikkeusmenettelyjen virtaviivaistaminen; merimetso- ja kalakantojen kestävien viitearvojen ja kynnysarvojen asettaminen; rajat ylittävän tiedonkeruun ja seurannan tehostaminen; sekä yhdenmukaisten korvausjärjestelmien perustaminen kalastukselle ja vesiviljelylle aiheutuneiden vahinkojen varalta.

Sidosryhmät korostivat saalistuspaineisiin puuttumisen kiireellisyyttä, sillä nykyiset toimenpiteet ovat usein osoittautuneet hajanaisiksi tai tehottomiksi. Kehotettiin nopeampia toimia välittömien haasteiden edessä olevien kalastajien ja kalankasvattajien tukemiseksi.

Vesiviljelyala korosti oikeuttaan ja vastuutaan suojella kalojen terveyttä ja hyvinvointia ja kannatti yksinkertaistettuja, pidemmän aikavälin poikkeuksia ja korvauksia, jotka rahoitettaisiin maaseudun kehittämis- tai ympäristörahastoista vesiviljelyn kehittämisrahastojen sijaan.

Euroopan maiden osallistujat totesivat, että on tärkeää integroida hoitotoimet kansallisiin oikeusjärjestelmiin, ja että poikkeuksille on standardoitu perusteluja.

EIFAAC:n asiantuntijoiden esittelemä luonnoskehyssuunnitelma rakentuu viiden mukautuvan vaiheen ympärille: järjestelmän arviointi; hoitotoimenpiteiden kehittäminen ja valinta; politiikan laatiminen ja koordinointi; täytäntöönpano ja seuranta; sekä arviointi ja mukauttaminen.

Suunnitelman tavoitteena on tasapainottaa merimetsojen suojelua kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn kanssa, edistää sidosryhmien vuoropuhelua sekä tukea EU:n luonnon monimuotoisuuden ja vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita.

FAO. 2025. Proceedings of the conference on management advice to reduce cormorant predation impacts, Brussels, Belgium, 3 June 2025. EIFAAC Occasional Paper No. 59. Rome. https://doi.org/10.4060/cd6718en

Arvostetun Seafood Excellence Global -kilpailun voittajaksi on valittu Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Tuote nappasi kilpailun pääpalkinnon voittamalla horeca-sarjan. Voitto on historiallinen, sillä suomalaiset tuotteet eivät ole koskaan ennen saaneet kisassa voittoa.

Maailman parhaita kala- ja äyriäistuotteita esittelevässä Seafood Excellence Global -kilpailussa jyräsi tänä vuonna suomalainen kalatuote, Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Kilpailussa jaettiin kaksi pääpalkintoa: paras vähittäismyyntituote ja paras horeca-tuote, ja Kirjolohipekoni voitti kisan horeca-sarjan. Voittajat palkittiin tiistai-iltana 6. toukokuuta Barcelonassa.

–Tämä tuote sopii kaikille, jotka tykkäävät pekonista! Lisäksi tämä on terveellistä ja vastuullisesti tuotettua, iloitsee Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

Seafood Excellence Global -kilpailu järjestetään vuosittain Barcelonassa osana Seafood Expo Globalia, maailman suurinta kala-alan tapahtumaa, joka kokoaa yhteen kymmeniä tuhansia ostajia, toimittajia ja alan asiantuntijoita yli 150 maasta. Kilpailussa oli tällä mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman.

Vaikka kisa oli kova, Järvinen uskoi tuotteen mahdollisuuksiin vahvasti jo etukäteen. Osviittaa menestyksestä antoi se, että kirjolohipekoni palkittiin Suomessa maaliskuussa Fastfood, Café & Restaurant Expo -messuilla sekä yleisön suosikkina että tulevaisuuden ruokatuotteena.

–Asenne ”pessimisti ei pety” saattaa toimia joskus, mutta tässä tapauksessa tuotteessa on kaikki niin kohdallaan, että uskalsin uskoa sen menestyvän! Toki se oli silti uskomaton yllätys, kun lavalta kuulutettiin, että ”Kalaneuvos Trout Bacon” ja pääsimme pokkaamaan pääpalkinnon, Järvinen kertoo.

Hän sanoo, että palkitsemisen jälkeen tuomaristo tuli kehumaan tuotetta ainutlaatuiseksi.

Upea asia koko kala-alalle

Suomalaistuote ei ole koskaan ennen voittanut Seafood Excellence Global -kilpailua, joten voitto ilahduttaa suuresti Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partasta.

–Tämä palkinto on upea asia koko suomalaiselle kala-alalle ja tuo näkyvyyttä suomalaiselle osaamiselle! Suomalaistuotteita on ollut finaalissa mukana vuodesta 2018 alkaen joka vuosi, ja nyt onnisti, iloitsee Partanen.

Samoin Järvinen kokee, että palkinto tuli koko Suomelle, ei vain Kalaneuvokselle.

–Tällaiset tuotteet ja palkinnot ovat tärkeässä roolissa siinä, että saamme nostettua kalaa esiin proteiininlähteenä. Lisäksi markkinoille tarvitaan juuri tällaisia kalatuotteita, jotka sopivat moniin käyttötarkoituksiin, eivät vain juhliin ja viikonloppuihin. Kirjolohipekoni sopii esimerkiksi pitsaan, burgeriin ja vaikka aamupalalle, sanoo Järvinen.

Tuote tukee Kalaneuvoksen tavoitetta tehdä kalan syömisestä helpompaa ja houkuttelevampaa yhä useammalle.

– Pääteemoja, joita haluamme korostaa, ovat vastuullisesti avovesissä kasvatettu kirjolohi, kalan monipuolisen käytön edistäminen sekä uusien käyttötilanteiden luominen.

Suomalainen kala-ala esittäytyy Barcelonassa

Seafood Expo Global -tapahtumassa on esillä myös Suomen maaosasto, jonka koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa Pro Kala osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla kalatuotteitaan kansainvälisille ostajille esittelee kuusi suomalaisyritystä.

Myös kaikki Seafood Excellence Global -tuotekilpailun osallistuvat tuotteet ovat nähtävillä kolmen päivän ajan omalla osastollaan. Kilpailun finalistien joukossa oli myös kaksi muuta suomalaistuotetta, sillä Hätälä oli mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Lohinyhtö Tex-Mex sekä kuluttajasarjassa tuotteella Loimulohi arktisilla marjoilla.

Kaikki kilpailuun osallistuneet tuotteet:
www.seafoodexpo.com/global/seafood-excellence-global-awards-product-showcase

www.seafoodexpo.com/global

Lisätiedot:
Kalaneuvos
Juho Järvinen
Tuote- ja markkinointijohtaja
+358 44 769 9761
juho.jarvinen@kalaneuvos.fi

Lähde: Pro Kala
Kuva: Pro Kala

Kuvassa Kalaneuvoksen Kai Rasi ja Juho Järvinen vastaanottamassa Seafood Excellence Global -kisan pääpalkintoa Barcelonassa. 

Suomen Kalankasvattajaliitto esitteli reilu vuosi sitten norminpurkuehdotuksensa nykyisten hallitusohjelmakirjausten toteuttamiseksi. Vuoden aikana liitto on käynyt aktiivista keskustelua viranomaisten ja poliitikkojen suuntaan ehdotusten edistämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat pohtineet kirjausten toteuttamista. Vesiviljelyn yhteistyöryhmän kokouksessa Turussa esiteltiin viime viikolla kaavailtuja muutoksia lupaprosesseihin ja sääntelyyn.

Kuormituksen osalta ympäristönluvan hakija voi jatkossa hakea typpi- ja fosforipäästöjen valvontaa ja seurantaa kolmen vuoden liukuvan keskiarvon perusteella. Vuosikohtainen enimmäispoikkeus voi olla enintään 20 prosenttia. Vuosien välistä joustoa tarvitaan tuotannossa tapahtuvien muutosten tasaamiseksi. Jousto helpottaa tuotannon suunnittelua ja toteutusta vuosittain vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Ympäristölupien määräaikaisuuksista ei kokonaan ministeriöiden mukaan luovuttaisi, mutta keston osalta on päädytty malliin, jossa uudet määräaikaiset ympäristöluvat merikasvatuksessa myönnettäisiin 12 vuodeksi. Tällöin toiminnan ylösajamiseen ja investointien kuoletukseen jäisi riittävästi aikaa. Hakija voi ennakkoneuvottelussa pohtia lupaviranomaisen kanssa hakeeko määräaikaista vai toistaiseksi voimassa olevaa lupaa.

Lupakynnyksen madaltamiseksi harkitaan esimerkiksi 50 kilon fosforipäästöä vuodessa, joka esimerkiksi verkkoallaslaitoksessa vastaisi 15 000 kilon vuotuista lisäkasvua. Muutoksella halutaan vauhdittaa uusien vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa. Samalla se mahdollistaisi paremmin merialueella vesitalousluvan perusteella talvisäilytyksen verkkoaltaissa. Talvisäilytyksen aikana kaloja ruokitaan vain vähän tai ei ollenkaan, joten kuormitus pysyy pienenä. Talvisäilytyspaikkoja tarvitaan lisää, jos tuotantoon liittyvät kunnianhimoiset tavoitteet halutaan toteuttaa. Liitto on pyytänyt samalla huomioimaan myös luonnonravintolammikot siten, että ympäristölupaa tulee edellyttää jatkossa vain sellaisilta luonnonravintolammikoilta tai lammikkoryhmiltä, jotka ovat kooltaan suurempia kuin 50 hehtaaria. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan kalavesien hoitoa varten huomattava määrä siian, kuhan ja harjuksen poikasia. Näistä jatketaan keskustelua ministeriöiden kesken.

Ministeriöt selvittävät parhaillaan myös sitä, voitaisiinko kiertovesiviljelyyn, jonka vedet puhdistetaan ympäristöluvan omaavassa laitoksessa, soveltaa ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä. Tämä vaatii vielä ministeriöiden keskinäisiä neuvotteluja.