Millaisia kalankasvatusmenetelmiä Suomessa käytetään?

Suomessa on käytössä kolme pääasiallista kasvatusmenetelmää:

• Verkkoallaskasvatus merialueilla, jossa kaloja kasvatetaan 2-3 vuotta
• Sisävesikasvatus maauoma-altaissa, luonnonravintolammikoissa tai verkkoaltaissa järvissä ja joissa. Kalanpoikasia kasvatetaan myös muovisissa altaissa ulkona sekä sisähalleissa.
• Kiertovesikasvatus, jossa vettä kierrätetään tehokkaasti ja kasvatusolosuhteet ovat optimaaliset ympäri vuoden
• Suomessa ruuaksi päätyvän kalan kasvattamisessa emot, mäti ja poikaset tuotetaan pääosin sisävesilaitoksissa, minkä jälkeen kala jatkokasvatetaan merialueen verkkoaltaissa ja sisävesien maapohjaisissa altaissa, verkkoaltaissa tai sisätiloissa kiertovesilaitoksissa (RAS-laitokset). Luonnonvesiin kasvatettavat poikaset, ns. istukkaat, tuotetaan sisävesilaitoksissa.

Miten kalojen hyvinvoinnista huolehditaan suomalaisessa kalankasvatuksessa?

Suomalaiset kalankasvattajat panostavat kalojen hyvinvointiin:

• Kalakuolleisuus on Suomessa huomattavan alhainen verrattuna muihin kalankasvattajamaihin, mikä kertoo hyvistä kasvatusolosuhteista ja osaavasta hoidosta
• Suomalaisissa kasvatusaltaissa pidetään puolet vähemmän kalaa kuin esimerkiksi Norjassa, mikä tarjoaa kaloille enemmän tilaa liikkua ja vähentää stressiä
• Kasvattajat tuntevat kalansa ja niiden käyttäytymisen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin, jos hyvinvoinnissa ilmenee muutoksia
• Kalojen terveyttä seurataan säännöllisesti ja suositaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä
• Puhdas vesi ja laadukas ravinto ovat avainasemassa kalojen hyvinvoinnin turvaamisessa

Miksi kotimainen kalankasvatus on tärkeää?

Kalankasvatus vahvistaa Suomen ruokaturvaa tuottamalla kotimaista kalaa. Yli 90 % suomalaisista syö kalaa ja 80 % haluaisi syödä sitä enemmän. Ala työllistää erityisesti maaseudulla ja rannikkoalueilla, ja se vähentää riippuvuuttamme tuontikalasta.

Miten kalankasvatus tukee luonnonkalakantojen säilymistä?

Ruokakalan kasvatuksen lisäksi kalankasvatuksella on tärkeä rooli luonnonkalakantojen vahvistamisessa. Vuosittain kasvatetaan ja istutetaan noin 60 miljoonaa kalanpoikasta luonnonvesiin, mukaan lukien uhanalaisia lajeja kuten lohta ja taimenta.

Miten ympäristöstä huolehditaan kalankasvatuksessa?

Suomalainen kalankasvatus on tarkasti säädeltyä toimintaa. Keskeisiä käytäntöjä ovat:

• Säännöllinen ympäristövaikutusten seuranta
• Kasvatuspaikkojen huolellinen suunnittelu
• Rehun optimointi ja Itämerirehun käyttö
• Tiukat ympäristöluvat ja valvonta
• Tehokas vedenpuhdistus

Mitä haasteita alalla on?

Suurimpia haasteita ovat:

• Tiukat ympäristölupaprosessit
• Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamat vahingot
• Globaalit markkinapaineet ja kustannusten nousu
• Kasvavaan kysyntään vastaaminen

Mikä on Suomen Kalankasvattajaliiton rooli?

Suomen Kalankasvattajaliitto on kotimaisten kalankasvattajien etujärjestö. Se edistää kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä ja tukee alan kestävää kasvua osana suomalaista kalatalouskenttää.

Miten kalankasvatus on kehittynyt Suomessa?

Suomalaisen kalankasvatuksen juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin. Alkuun perustettiin kalanviljelylaitoksia lohijokien varrelle tukemaan heikentyneitä kalakantoja. 1960-luvulla alkoi teollinen kirjolohen kasvatus, jota vauhdittivat uudet kasvatustekniikat ja kuivarehun kehittäminen. Tuotanto oli huipussaan 1980-luvulla, minkä jälkeen ympäristösäädökset ovat tiukentuneet. Nykyään ala keskittyy vahvasti kestäviin käytäntöihin ja ympäristövastuuseen.

Miltä kalankasvatuksen tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat. Tavoitteena on:

• Kaksinkertaistaa kotimainen tuotanto
• Sujuvoittaa lupaprosesseja
• Kehittää ympäristöystävällisiä kasvatusmenetelmiä
• Laajentaa vientimarkkinoille
• Parantaa alan kannattavuutta

Suomen puhtaat vedet ja vahva osaaminen luovat hyvän pohjan alan kehittymiselle. Kalankasvatus on tärkeä osa tulevaisuuden kestävää ruoantuotantoa.

Euroopan Unioni tukee kalankasvatuksen tuotannon kestävää kasvua jäsenmaissa