Kalankasvatus elinkeinona

Kotimaista laatukalaa

Suomalainen kala täyttää korkeat laatukriteerit. Meillä kala kasvaa puhtaissa vesissä ja on lyhyiden etäisyyksien sekä nopean ja tehokkaan kylmäketjun ansiosta ruokapöydässä tuoreena. Säännöllisen ja luotettavan toiminnan ansiosta kalatiskeillä on sitä mitä luvataan. Kuluttajille kasvatettu kala on terveellinen ja turvallinen elintarvikekala, jota on kaupassa jatkuvasti tarjolla.

Kalankasvattajat tuottavat vuosittain myyntiin noin 17 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Ruokakalatuotannon arvo on yli 100 miljoonaa euroa.

  • Kirjolohta tuotetaan elintarvikkeeksi noin 16 miljoonaa kiloa, toiseksi eniten kasvatettaan siikaa, noin 0,8 miljoonaa kiloa ja muita lajeja noin 0,2 miljoonaa kiloa.
  • Ruokakalasta noin 43 prosenttia kasvatetaan Ahvenanmaalla. Manner-Suomessa ruokakalaa tuotettiin merivedessä noin kuusi miljoonaa kiloa ja sisävesialueella reilut kolme miljoonaa kiloa.
  • Kiertovesilaitoksilla tuotetaan noin 2 miljoonaa kiloa ruokakalaa.

Ruokakalatuotannon lisäksi kalanviljelyllä ylläpidetään uhanalaisia kalakantoja ja vahvistetaan niitä poikasistutuksilla. Suomessa istutetaan vuosittain 60 miljoonaa erikokoista kalanpoikasta. Istukkaiksi kasvatetaan mm. lohta, taimenta, nieriää, siikaa, kuhaa ja harjusta.

Suomessa on erinomaiset edellytykset omavaraisuuteen kalantuotannossa, sillä meillä on pitkä rannikko, jokia ja paljon järviä. Suomessa kalankasvatuksella on suurempi merkitys kalatalouden elinkeinona kuin Euroopan maissa keskimäärin. Kalankasvatus luo työpaikkoja ja tarjoaa toimeentuloa erityisesti saaristossa ja muilla kaupunkikeskustoista kaukana olevilla paikkakunnilla.

Suomalaiset kalankasvattajat ovat innovatiivisia oman alansa erikoisosaajia. Myös suomalainen kalatalouden tutkimus on Euroopan huippua. Kalankasvatuksessa tarvitaan monipuolista osaamista ja jatkuvaa kehittämistyötä. Kasvatusmenetelmissä kiinnitetään erityistä huomiota kalojen hyvinvointiin ja ympäristöön, jotta kala kasvaisi mahdollisimman hyvin.

Kalankasvatus on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta ja erityisesti syrjäisten seutujen työllisyyden ja palveluiden säilymisen kannalta merkittävä elinkeino.

Kalojen hyvinvointi on kasvatuksen tärkein asia!

Vain hyvinvoivasta kalasta saadaan laadukasta ravintoa. Kalankasvattajat panostavat kalojen hyvinvointiin. Kasvatettu kala kuoriutuu ja kasvaa puhtaassa vedessä ja saa tarkkaan tutkittua ravintoa. Hyvät kasvuolosuhteet luovat perustan kalojen hyvinvoinnille, ja kalankasvattajien vankka ammattitaito takaa viljeltävän kalan korkean laadun.

Kokeneet kalankasvattajat osaavat tulkita kalojen vointia ja pystyvät tarvittaessa säätämään kasvatusprosessia. Kalankasvattamoilla tehdäänkin töitä viikon jokaisena päivänä. Kalankasvattajien huippuosaaminen ja rakkaus omaan työhönsä näkyvät kuluttajille lähikaupan kalatiskin korkealaatuisena kalatarjontana.

Suomessa kasvatettavat kalat voivat hyvin. Kalakannoissa ei ole ihmiselle haitallisia tauteja. Kasvattamoilla huolehditaan myös siitä, että kasvatuskalat eivät karkaa luontoon. Kalatauteja torjutaan kalanviljelylaitoksilla ennaltaehkäisevästi panostamalla hyviin kasvatuskäytäntöihin.

Kalanrehun tärkeimmät raaka-aineet ovat kalajauho ja kalaöljy. Tuoretta, merestä peräisin olevaa kalaa ei saa käyttää kalanrehuna. Kalajauhon ja kalaöljyn lisäksi kalanrehu voi sisältää kasviöljyjä, soijapohjaisia tuotteita, vehnä- ja maissigluteenia, hernekasveja ja auringonkukkarouhetta. Rehuun lisätään myös vitamiineja ja hivenaineita.

Kalankasvatus ja ympäristö

Suomessa kalanviljely on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Valvonnan tavoitteena on turvata ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvointi. Kalankasvattamot tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalanviljelyyn, ja lisäksi vesilaki edellyttää lupia vesialueille rakentamiseen. Myös perkaamon tai muun kalastustuotteita käsittelevän laitoksen toiminta on luvanvaraista. Luvat säätelevät hyvin tarkkaan kalankasvatuksessa käytettäviä alueita sekä tuotantotapoja ja -määriä. Lisäksi kalankasvatuksen bioturvallisuus edellyttää kaiken toiminnan tarkkaa suunnittelua ja kirjaamista.

Kalankasvatuksessa ympäristövaikutus syntyy kalojenruokinnan ravinnepäästöistä, eli fosforista ja typestä. Kalankasvatuksen osuus Suomen kokonaisravinnekuormituksesta on ainoastaan 1–2 prosenttia. Kattavassa velvoitetarkkailussa seurataan säännöllisesti laitoksen lähiympäristön tilaa ja arvioidaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön.

Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” on vain noin kuudesosa naudanlihantuotannon hiilijalanjäljestä. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on myös tuotua kasvatettua lohta pienempi. Suomessa kasvatettu kirjolohi ja siika ovat WWF:n suosittelemia, valinnan perusteena on ollut vastuullisuus ja ekologisuus.

Kalankasvatuksen tulevaisuus

Yleisen elinkeinopolitiikan ja kuluttajien toiveiden lisäksi myös huoltovarmuusnäkökohdat puhuvat kotimaisen kalanviljelytuotannon lisäämisen puolesta. Vaikka Suomessa on erinomaiset edellytykset omavaraisuuteen kalanviljelyssä, suomalaisten kuluttamasta kalasta tuontikalan osuus on kuitenkin yli 80 prosenttia samalla kun kalankasvatuksen kauppatase on 350 miljoonaa euroa negatiivisen ympäristösääntelyn vuoksi.

Kalanviljely on tärkeä osa ruoantuotantoa ja rannikon sekä sisävesialueiden kulttuuria ja identiteettiä. Kalanviljely tuo työtä ja toimeentuloa alueille, missä uusien työpaikkojen syntyminen muille aloille on haastavaa. Työllisyysvaikutukset ulottuvat kalanviljely-yritysten lisäksi perkaamoihin, kalanjalostukseen, tukkuihin, kalarehutuotantoon ja vähittäismyyntijakeluun. Kestävällä kalanviljelytuotannolla ja siihen liittyvällä osaamisella ja teknologialla on merkittävä kasvupotentiaali niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoilla. Kasvavalla kalanviljelyllä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia myös rakennusalalle.

Suomen kalankasvattajaliiton tavoitteena on kilpailukykyinen ja kannustava vesiviljelyala sekä elinkeinopolitiikan nostaminen ympäristöpolitiikan rinnalle

  • Kotimaisen kalan edistämisohjelma: vesiviljelyn kolminkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä
  • Vesiviljelystrategia: Manner-Suomen vesiviljelyn kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä