AQUAPHOENIX-hankkeen lietteenkeruupilotti jatkui kesällä 2026 Ahvenanmaalla Brändössä. Ensimmäisissä kokeissa vuonna 2025 selvitettiin, miten lietteenkeruuteknologia soveltuu Itämeren olosuhteisiin. Tänä kesänä pilotointi eteni kohti laajempaa käytännön mittakaavaa.
Pilotissa verkkokassin pohjalta kerättiin pumppu- ja putkistojärjestelmän avulla lietepitoista vettä, joka johdettiin lautalle käsiteltäväksi. Uutena osana mukana oli suodatusjärjestelmä, jonka avulla lietettä voitiin tiivistää jatkoanalyysejä varten. Samalla seurattiin kalojen kasvua, ympäristöolosuhteita sekä järjestelmän toimintaa normaaleissa tuotanto-olosuhteissa.
Kesän kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Laitteisto toimi luotettavasti koko pilotointijakson ajan, kalat voivat hyvin ja lietettä saatiin kerättyä talteen osana päivittäistä toimintaa. Syyskuussa toteutettiin vielä tehostettu näytteenottojakso, jonka avulla selvitetään tarkemmin talteen kerätyn lietteen määrää, ravinnesisältöä ja järjestelmän puhdistustehokkuutta. Lisäksi arvioidaan ratkaisun kustannuksia suhteessa saavutettuun ravinteiden talteenottoon ja ympäristöhyötyihin.
AQUAPHOENIX on EU:n Horizon Europe -ohjelman rahoittama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja ravinteiden talteenottoon ja kiertotalouteen vesiviljelyssä. Ahvenanmaan pilotit tuottavat tärkeää käytännön tietoa siitä, miten kalankasvatuksen lietettä voitaisiin tulevaisuudessa kerätä ja hyödyntää tehokkaasti Itämeren olosuhteissa.
Teksti ja kuvat: Pia Lindberg, Luonnonvarakeskus (Luke)
Katso tästä esitys AQUAPHOENIX-hankkeesta kalankasvatuksen kesäpäivillä:
Liiton elokuun jäsenyrityskierros suuntautui tänä vuonna Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Kierrokselta tuli selkeä viesti siitä, että tämän kesän olosuhteet ovat olleet kalankasvatukselle suotuisat. Odotamme siis mielenkiinnolla vuoden 2026 tuotantolukuja. Viime vuonna ruokakalan tuotanto nousi Suomessa tämän vuosituhannen ennätyslukemiin, 18 miljoonaan kiloon.
Porissa ja Luvialla toimivan KalaValtasen juuret ovat alueella vahvat. Nyt vetovuorossa olevien Jan ja Rosa Valtasen mukaan polku ulottuu jopa seitsemän sukupolven taakse. Luvian Lampoori ja Kankaanpään laitos toimivat yrityksen kalankasvatuksen tukikohtina. Porin Honkaluodon uusi tehdas tarjoaa puolestaan energiatehokkaat ajanmukaiset tilat monipuoliselle tuotevalikoimalle.
Mannerlohi on vuonna 1978 perustettu kalankasvatuslaitos ja perheyritys, joka toimii toisessa polvessa. Yritys välikasvattaa Juha Pirilän johdossa yksivuotiskierrolla kirjolohta yhteistyökumppanille Pyhämaassa.
Kustavissa kävimme tapaamassa Kalankasvattajaliiton edellistä hallituksen puheenjohtajaa Irja-Skyten Suomista.Lännenpuolen Lohi on Kustavissa toimiva kalankasvatusyritys, jossa sukupolvenvaihdosta on tehty vuonna 2019 kun Sami Suominen otti vetovastuun. Skyten-Suominen arvioi keskusteluissamme kalankasvatuksen tulevaisuuden mahdollisuudet hyviksi.
Jannen Lohi sijaitsee Kustavin toisella puolella. Perheyrityksen ruorissa on Matias Juslin. Hän toimii myös liiton hallituksen jäsenenä. Juslinin katse oli edunvalvonnan osalta jo seuraavalle vaalikaudelle. Hän ilmoitti, että liiton hallitusohjelmatavoitteet tullaan julkistamaan lokakuussa.
Kuopiolainen kalaruokatalo Kalavapriikki Oy ja sen tytäryhtiö Kalankasvatus Vääräniemi Oy olivat mukana tukemassa vaelluskalakantojen palauttamista Tengeliönjokeen Ylitorniolla. Portimokosken kalatien vihkiäisten yhteydessä vesistöön istutettiin meritaimenen emokaloja ja merilohen poikasia.
Portimokosken kalatie on osa laajaa TRIWA LIFE -hanketta, jossa ennallistetaan ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Kalateiden myötä vaelluskaloille avautuu noin 970 kilometriä vapaata virtavettä Tengeliönjoen vesistössä.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vihki Portimokosken kalatien virallisesti käyttöön yhdessä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa torstaina 27.8.2026.
Kalatien avausta seuraa pitkäjänteinen työ
Portimokosken kalatie on syntynyt usean toimijan yhteistyönä. Mukana on julkisia toimijoita, kuntia, energiayhtiöitä, kalatalouden asiantuntijoita ja yrityksiä, joilla jokaisella on oma roolinsa vaellusyhteyksien avaamisessa ja kalakantojen palauttamista tukevissa toimissa.
Kalankasvatus Vääräniemi vastasi istutuskalojen toimituksesta ja logistiikasta. Taivalkosken kalanviljelylaitokselta tulevat kalat olivat noin kahden kilon painoisia emokaloja, joita toimitettiin tapahtumaan kymmenen naarasta ja kymmenen urosta. Lisäksi yritys toi istutettavaksi 2 820 toisen kesän Tornionjoen kantaa olevaa merilohen poikasta omana vapaaehtoisena panoksenaan.
– Kun meiltä kysyttiin mahdollisuutta osallistua istutuksiin, halusimme lähteä mukaan myös talkoomielellä. Meillä on Tornionjoen kantaa olevia merilohen poikasia kasvatuksessa, joten tässä oli meille konkreettinen tapa olla edistämässä vaelluskalakantojen palautumista, Kalankasvatus Vääräniemen Kari Vääräniemi kertoo.
– Olemme tehneet yhteistyötä Kalankasvatus Vääräniemen kanssa jo yli kuuden vuoden ajan. Nytkin tarvittavien istutuskalojen järjestäminen onnistui nopeasti pitkäaikaisen yhteistyön pohjalta, kertoo Tornionlaakson Sähkön edustaja Mika Huttu.
Luonnonvarakeskus merkkaa istutettavat kalat. Seurannan avulla saadaan tulevina vuosina tietoa kalojen liikkumisesta vesistössä ja vaelluskalakantojen palautumisen onnistumisesta.
Luonnon monimuotoisuus koskettaa meitä kaikkia
Kalavapriikille osallistuminen Portimokosken kokonaisuuteen ooli osa vastuullisuustyötä, jossa yhtiö haluaa oman toimintansa ja osaamisensa kautta tukea vesiluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisia kalakantoja.
– Kala-alan toimijana meille on luontevaa olla mukana tekemässä konkreettisia tekoja kalakantojen ja vesistöjen hyväksi. Tässä yhdistyvät pitkä kalankasvatusosaaminen, hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä halu ja mahdollisuus tukea luonnon monimuotoisuutta käytännössä, Vääräniemi sanoo.
Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.
Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?
Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.
Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.
Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.
Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.
Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.
Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.
Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola. Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.
Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.
Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.Jussi Kosomaa ja Sami Suominen kertoivat vieraille Suomalaisesta kalankasvatuksesta.Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset
Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.
Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi
Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.
Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.
Suomi esimerkkinä muille
Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.
Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:
Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
Veden laadun valvonta
Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä
Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa
Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Tarve yhtenäisemmille käytännöille
Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.
Lisätietoja: Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)
Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.
Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.
Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.
– Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.
Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta
Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.
– Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.
Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.
– Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.
Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi
Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.
– Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.
Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.
– Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.
Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.
– Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.
Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa
Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.
– Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.
Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.
Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.
Kala uusissa käyttötilanteissa
Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.
Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.
– Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.
Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.
– Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.
Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.
– Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.
Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?
– Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.
Kuvat: Pro Kala ry
Hätälä tuotanto; Photo: Studio Timo Heikkala Oy / TIMO HEIKKALAKalaneuvos koekeittiöllä
Marttojen ja Saimaan Tuoreen Suuren Kalakyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset haluaisivat syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta erityisesti nuoret kokevat kalan valmistamisen vaivalloiseksi. Helppojen ruokaohjeiden, edullisten vaihtoehtojen ja käyttövalmiiden tuotteiden uskotaan lisäävän kalan käyttöä arjessa.
Martat ja Saimaan Tuore toteuttivat maaliskuussa 2026 Suuren Kalakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kalan käyttöä, asenteita, arjen esteitä ja keinoja kalan käytön lisäämiseksi.
Kyselyyn vastasi 8804 suomalaista ympäri Suomen. Tuloksissa korostuu, että kiinnostusta kalan käytön lisäämiseen on paljon, vaikka vain 18 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa
Kyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä kalan käyttöä arjessaan. Kalaa söi viikoittain 47 prosenttia vastaajista, mutta vain 18 prosenttia kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.
– Moni haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta arjessa vastaan tulevat esimerkiksi hinta, kiire ja epävarmuus kalan valmistamisesta. Saimaan Tuoreen yksi tarkoitus on tarjota kuluttajille käyttövalmiita kirjolohituotteita, joiden avulla on helppo lisätä kalaa useammin lautaselle, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi toteaa.
Kirjolohi on suomalaisten suosikki
Kirjolohi nousi kyselyssä suosituimmaksi kalalajiksi. Yhdeksän kymmenestä oli syönyt kirjolohta viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaavasti norjanlohta oli syönyt joka toinen. Kotimaista kirjolohta pidettiin helposti saatavana, monikäyttöisenä ja tuttuna vaihtoehtona arkeen.
Puolen vuoden tarkastelujaksolla suosituimmat kalavalinnat olivat kirjolohi, tonnikala ja norjanlohi. Kirjolohta lukuun ottamatta muut kotimaiset kalat olivat selvästi harvemmalla käytössä.
Kotimaisuutta piti tärkeänä valintakriteerinä 78 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista kuitenkin vain joka viides oli valmis maksamaan kotimaisesta vaihtoehdosta ulkomaista enemmän, kun yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli joka kolmas.
– Kotimaisuus on vahva arvo, mutta nuorille se ei riitä ilman kilpailukykyistä hintaa ja arjen helppoutta, Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander arvioi.
Nuoret kaipaavat helppoutta kalan käyttöön
Kyselyn mukaan nuoret syövät kalaa vanhempia ikäryhmiä harvemmin ja suosivat arjessa käyttövalmiita kalatuotteita, kuten pakasteita ja säilykkeitä. Nuoremmat vastaajat korostivat vastauksissaan helppoutta sekä nopeaa valmistusta.
Nuorissa korostuivat myös kokemukset siitä, että kalan valmistus koetaan työlääksi ja omat kalankäsittelytaidot epävarmoiksi muita ikäryhmiä useammin.
Kysyttäessä, mikä auttaisi lisäämään kalan käyttöä arjessa, 31 prosenttia vastaajista nosti esiin helpot ideat arkiruokiin.
– Helppous on avainasemassa. Tulokset kertovat siitä, että kalan käyttöä voidaan lisätä tarjoamalla helppoja ja arkeen sopivia ruokaohjeita, Niina Silander toteaa.
Kala koetaan kalliiksi
Yli puolet vastaajista piti hintaa suurimpana esteenä kalan syömiselle. Alle 30-vuotiailla osuus nousi jopa 77 prosenttiin.
Samalla kysely osoitti, että moni vastaaja ei osannut arvioida kalan hintaa lainkaan tai arvioi sen todellista korkeammaksi.
– Osalle jo pelkkä korkea hintamielikuva voi muodostaa esteen kalan käytölle. Arjessa valitaan usein tuotteita, joiden hintataso on tuttu eikä sitä tarvitse jäädä miettimään joka kauppareissulla. Samaa haluamme tuoda kalaan, Saimaan Tuoreelta muistutetaan.
Kysely osoittaa, että halukkuutta syödä kalaa useammin löytyy paljon ja kirjolohi tunnetaan hyvin. Muutos ei vaadi asennemuutosta, vaan käytännön ratkaisuja.
Martat ja Saimaan Tuore hyödyntävät kyselyn tuloksia tulevassa viestinnässä ja ruokakasvatuksessa tavoitteenaan lisätä ymmärrystä kotimaisesta kalasta, madaltaa kalan käytön kynnystä ja kannustaa suomalaisia vastuullisiin kalavalintoihin.
Lisätietoja:
Niina Silander; Johtava asiantuntija, Martat Puh:050 435 3203, niina.silander(at)martat.fi Antti Hannuniemi; Markkinointipäällikkö, Saimaan Tuore Puh:050 3133771, antti.hannuniemi(at)finnforel.com
Kansanedustaja Arto Satonen (Kok) käytti puheenvuoron Tampereen Kalapäivien toisen päivän avauksen yhteydessä. Satonen kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että kasvatetun kalan tuotantomäärät on saatu viime vuosien aikana lievään nousuun.
”Toimiala työllistää erityisesti alueilla, joissa tarvitaan uusi työpaikkoja. Tuotannon nousua tulee edistää purkamalla byrokratiaa ja nostamalla kala vahvemmin mukaan ruokakeskusteluun”, linjasi aikaisemmin työministerinä toiminut Satonen.
Arto Satonen kiitteli toimialaa selkeistä norminpurkuehdotuksista, joista osaa on voitu myös nykyisen hallituksen toimesta edistää.
”Eduskunnan päässä toimialan ja Kalankasvattajaliiton toiminta on huomioitu. Olemmekin kohdentaneet tärkeän työnne edistämiseen kohdennettua määrärahaa jo muutaman vuoden ajan. Menestystä toimialalle myös jatkossa”, toivotti Arto Satonen.
Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisille tuttuja ruokakaloja, mutta niiden välinen ero jää monelle epäselväksi. Nimestään huolimatta kirjolohi ei ole lohen alalaji, vaan täysin eri kalalaji.
Kirjolohi ja lohi muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttötarkoituksiltaan, mutta ovat biologisesti eri kaloja.
– Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kuluttajia lohen ja kirjolohen nimien samanlaisuus saattaa hämmentää, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Asiaa sekoittaa vielä se, että lohta myydään myös nimillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä kaikki kolme markkinointinimeä tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa, kasvatettua lohta.
– Kuluttajalle voi helposti syntyä mielikuva villistä kalasta, mutta käytännössä kaupassa myytävä lohi on kasvatettua kalaa, joka tulee ulkomailta, Sankelo sanoo.
Luonnonvaraisen suomalaisen lohen pyynti painottuu kesäkuukausiin. Kalastus on tarkasti kiintiöity ja kalastuskausi rajoitettu. Tämän vuoksi luonnonvaraista suomalaista lohta ei ole kovin usein tarjolla kaupan kalatiskillä.
Kasvatettu kotimainen kirjolohi työllistää
Kirjolohi on kotimaisen kalankasvatuksen tärkein laji, ja Suomessa kasvatetusta kalasta yli 90 prosenttia on kirjolohta. Se on myös suomalaisten eniten syömä kotimainen kalalaji.
Sankelo muistuttaa, ettäSuomessa kasvatettu kirjolohi työllistää kotimaassa ja tukee ruokaturvaa.
– Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat myös maaseutuelinkeinoa ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista, Sankelo sanoo.
Hän iloitsee siitä, että kalatuotteiden merkinnät ovat viime vuosina tarkentuneet, ja pakkauksesta selviää yleensä kalan laji sekä alkuperämaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita kotimaista kalaa.
– Kuluttajalla on paljon valtaa. Jo pelkkä kysymys ravintolassa tai lounaslinjastossa siitä, onko kala kotimaista, voi lisätä kotimaisen kalan käyttöä, Sankelo sanoo.
Suomessa kasvatetun kalan kokonaistuotanto on noin 16–17 miljoonaa kiloa vuodessa. Norja taas on maailman suurimpia lohenkasvattajia, ja siellä kasvatetaan lohta vuosittain 1,5 miljardia kiloa. Tuotannon mittakaava näkyy myös kaupoissa: Norjassa kasvatettu lohi on Suomessa yleisimmin käytetty kala.
Suomen Kalankasvattajaliitto tekee aktiivista työtä suomalaisen kalan tunnettuuden puolesta. Keväällä 2025 toteutettiin Hyvin kasvatettu kala -kampanja osana Pro Kalan koordinoimaa, EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Kampanjan tarkoituksena oli kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää, ja sille on luvassa jatkoa tänä vuonna. Kampanja on myös osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta.
Tiesitkö tämän lohesta ja kirjolohesta?
Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on alun perin kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi, ja se vakiintui käyttöön.
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti.
Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa).
Kirjolohifilee mediterrano
4 x kirjolohipala à 120 g suolaa ja mustapippuria 2 rkl oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä 2 rkl pinjansiemeniä 100 g pinaattia (tai lehtikaalia) 2 rkl mustia tai vihreitä kivettömiä oliiveja kirsikkatomaatteja tuoretta basilikaa tai oreganoa pilkottuna
Kuumenna uuni 120-asteiseksi ja mausta lohi suolalla ja pippurilla. Laita kalat uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä uunissa 15 minuuttia. Valmista lisuke kalojen kypsyessä: kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää ohueksi siivutettu valkosipuli ja pinjansiemenet. Kypsennä kunnes ne alkavat ruskistuvat kauniisti. Lisää pinaatti ja pyöräytä sekaisin. Lisää lopuksi mukaan lohkotut oliivit, kirsikkatomaatit ja yrtit. Ota kala uunista, vedä nahka pois ja lisää mehukkaan pinnan päälle lämmin paistos.
Kirjolohipiiraset
5 dl vettä 25 g hiivaa 1 tl suolaa 1 dl öljyä 2 dl kaurahiutaleita noin 8 dl vehnäjauhoja
Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää suola, öljy ja kaurahiutaleet ja alusta jauhot taikinaan. Leivo taikinasta pyöreitä pullia. Nosta leivinpaperin päälle pellille, peitä leivinliinalla ja anna nousta. Voit tehdä taikinasta myös kaksi, kolme tankoa. Kypsennä kirjolohisuikaleita pannulla pari minuuttia ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Sekoita tomaattikastike ja mausteet. Paina kohonneet pullat juomalasilla litteiksi piirakoiksi. Tangot voit taputella käsin litteiksi. Levitä maustettua ketsuppia päälle. Ripottele puolet juustoraasteesta ketsupin päälle. Levitä lohisuikaleet ja purjorenkaat piirakoille sekä lisää loput juustoraasteesta pinnalle. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.
Lähde: Pro Kala ry
Pro Kala ry on kalan asialla. Yhdistys tiedottaa, tuottaa materiaalia ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Pro Kalassa on mukana koko kalan ketju vedestä ruokapöytään saakka. Kala – helppoa, hyvää ja herkullista!
Pro Kalan toiminta on osittain Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa.
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
