Avainsana: kalankasvatus

  • Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä sekä kehityspäällikköä

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä sekä kehityspäällikköä

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy on suomalainen kalankasvatusyritys, joka toimii kalanpoikasten ja elintarvikekalan tuotannon parissa. Yritys on kasvanut viime vuosina määrätietoisesti ja investoi jatkuvasti tuotannon, laadunhallinnan sekä henkilöstön kehittämiseen.

    Laatupäällikkö

    Toimintamme perustuu vastuulliseen kalankasvatukseen, korkeaan laatuun ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kasvun myötä myös viranomaisvaatimukset, omavalvonnan merkitys sekä raportointivelvoitteet ovat lisääntyneet.

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee laatupäällikköä vastaamaan yrityksen laadunhallinnasta, raportoinnista, viranomaisyhteistyöstä sekä toiminnan kehittämisestä.

    Etsimme henkilöä, joka näkee laadun kilpailuetuna, ymmärtää tiedolla johtamisen merkityksen ja haluaa olla mukana rakentamassa suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

    Tehtävässä työskentelet tiiviisti yrityksen johdon, laitospäälliköiden ja henkilöstön kanssa varmistaen, että toimintamme täyttää niin asiakkaiden, viranomaisten kuin omat korkeat laatuvaatimuksemme.

    Tässä tehtävässä vaikutat koko yrityksen toimintaan

    Laatupäällikkönä toimit keskeisessä roolissa yrityksen laadun, vastuullisuuden ja toiminnan kehittämisessä.

    Työsi näkyy tuotannossa, asiakastyytyväisyydessä, viranomaisyhteistyössä sekä yrityksen kyvyssä kehittyä ja kasvaa hallitusti.

    Mitä pääset tekemään?

    Laatupäällikkönä vastaat muun muassa:

    • yrityksen laadunhallinnan kehittämisestä ja ylläpidosta
    • tuotelaadun seurannasta ja kehittämisestä
    • reklamaatioiden käsittelystä sekä juurisyiden selvittämisestä
    • viranomaisraportoinneista ja muista lakisääteisistä velvoitteista
    • viranomaistarkastusten koordinoinnista ja valmisteluista
    • laatujärjestelmien, toimintatapojen ja dokumentoinnin kehittämisestä
    • sisäisten auditointien suunnittelusta ja toteutuksesta
    • tuotannon tunnuslukujen analysoinnista ja raportoinnista
    • johdon päätöksenteon tukemisesta tiedolla ja analytiikalla
    • vastuullisuus- ja ympäristöasioiden seurannasta ja raportoinnista

    Ketä etsimme?

    Etsimme henkilöä, joka yhdistää analyyttisen ajattelun, järjestelmällisyyden ja käytännönläheisen työotteen.

    Sinulla on kyky tarkastella kokonaisuuksia, tunnistaa kehityskohteita ja viedä parannuksia käytäntöön yhteistyössä henkilöstön kanssa.

    Toivomme, että olet:

    • oma-aloitteinen ja vastuullinen
    • tarkka ja järjestelmällinen
    • ratkaisukeskeinen ja kehitysmyönteinen
    • yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä
    • kiinnostunut tuotannosta ja sen kehittämisestä
    • motivoitunut rakentamaan pitkäjänteisesti yrityksen toimintaa

    Arvostamme erityisesti

    • kokemusta laadunhallinnan tehtävistä
    • kokemusta elintarvike-, tuotanto-, kalatalous- tai luonnonvara-alalta
    • kokemusta raportoinnista ja viranomaisyhteistyöstä
    • ymmärrystä laatujärjestelmistä, auditoinneista ja dokumentoinnista
    • kokemusta tiedon analysoinnista ja raportoinnista
    • kykyä tulkita tuotannon tunnuslukuja ja tunnistaa kehitystarpeita
    • kokemusta reklamaatioiden käsittelystä ja juurisyyanalyysistä
    • soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa

    Myös kalankasvatusalan tuntemus katsotaan merkittäväksi eduksi.

    Hakijoiden arviointi

    Valinnassa painotamme tehtävään soveltuvaa koulutusta, aikaisempaa kokemusta laadunhallinnan, raportoinnin, viranomaisyhteistyön tai tuotannon kehittämisen tehtävistä sekä hakijan soveltuvuutta tehtävään.

    Arvioimme hakijoita kokonaisuutena osaamisen, kokemuksen, motivaation ja yhteistyötaitojen perusteella.

    Tehtävä täytetään ensisijaisesti osaamisen ja soveltuvuuden perusteella.

    Mitä tarjoamme sinulle?

    Tarjoamme mahdollisuuden päästä kehittämään laadunhallintaa yrityksessä, joka toimii suomalaisen kalankasvatuksen ytimessä.

    Saat tehtävän, jossa työsi vaikutukset näkyvät konkreettisesti yrityksen menestyksessä, asiakastyytyväisyydessä ja toiminnan jatkuvassa kehittymisessä.

    Tarjoamme:
    ✓ vastuullisen ja merkityksellisen avainroolin
    ✓ mahdollisuuden vaikuttaa koko yrityksen toimintatapojen kehittämiseen
    ✓ monipuolisen tehtäväkentän laadun, tuotannon ja kehityksen parissa
    ✓ mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yrityksen johdon kanssa
    ✓ vakaan työpaikan kasvavalla toimialalla
    ✓ kilpailukykyisen palkkauksen ja tehtävän vaativuutta vastaavat edut

    Miksi Kalankasvatus Vääräniemi?

    Me uskomme, että vastuullinen kasvu syntyy jatkuvasta kehittämisestä.

    Laatupäällikkönä olet keskeisessä roolissa varmistamassa, että yrityksemme pystyy vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja jatkamaan kasvuaan vastuullisesti.

    Jos haluat olla rakentamassa laadukkaampaa, tehokkaampaa ja vastuullisempaa suomalaista kalankasvatusta, saatat olla etsimämme henkilö.

    Työsuhdetiedot

    Tehtävänimike: Laatupäällikkö
    Työsuhde: Vakituinen, kokoaikainen
    Työn aloitus: Sopimuksen mukaan (tavoite 1.8.2026)
    Sijainti: Taivalkoski ja yrityksen toimipaikat
    Työkieli: Suomi

    Kielitaitovaatimus:

    • Erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito
    • Englannin kielen osaaminen katsotaan eduksi

    Palkka: Tehtävän vaativuuden ja hakijan kokemuksen mukaisesti. Pyydämme ilmoittamaan palkkatoiveen hakemuksen yhteydessä.

    Hakuaika päättyy: 15.7.2026 klo 12.00

    Kehityspäällikkö

    Toimintamme perustuu vastuulliseen kalankasvatukseen, korkeaan laatuun ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Kasvun myötä tuotannon tehokkuuden, osaamisen kehittämisen sekä eri toimipaikkojen välisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään.

    Kalankasvatus Vääräniemi Oy hakee kehityspäällikköä vastaamaan tuotannon, toimintatapojen ja kehityshankkeiden kehittämisestä.

    Etsimme henkilöä, joka ymmärtää käytännön tuotannon merkityksen ja haluaa olla mukana kehittämässä suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

    Tehtävässä työskentelet tiiviisti yrityksen johdon, laitospäälliköiden ja henkilöstön kanssa varmistaen, että kehitystyö näkyy käytännön tuloksina.

    Tässä tehtävässä vaikutat koko yrityksen toimintaan

    Kehityspäällikkönä toimit keskeisessä roolissa yrityksen kasvun, tuotannon kehittämisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen tukena.

    Työsi näkyy tuotannon tehokkuudessa, henkilöstön onnistumisissa sekä yrityksen kyvyssä kehittyä ja kasvaa hallitusti.

    Mitä pääset tekemään?

    Kehityspäällikkönä vastaat muun muassa:

    • tuotannon kehittämisestä yhteistyössä laitospäälliköiden kanssa
    • tuotantoprosessien ja toimintatapojen kehittämisestä
    • kehitysprojektien suunnittelusta, koordinoinnista ja toteutuksesta
    • investointien ja kehityshankkeiden valmistelusta
    • tuotannon tehokkuuden, laadun ja kannattavuuden parantamisesta
    • turvallisuus-, laatu- ja vastuullisuuskulttuurin kehittämisestä
    • eri toimipaikkojen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen kehittämisestä
    • henkilöstön tukemisesta muutosten läpiviennissä
    • toiminnan kehittämiseen liittyvästä seurannasta, raportoinnista ja johdon päätöksenteon tukemisesta

    Ketä etsimme?

    Etsimme henkilöä, joka yhdistää kehittämisosaamisen, käytännönläheisen työotteen ja hyvät yhteistyötaidot.

    Sinulla on kyky tarkastella kokonaisuuksia, tunnistaa kehitystarpeita ja viedä parannuksia käytäntöön yhteistyössä henkilöstön kanssa.

    Toivomme, että olet:

    • oma-aloitteinen ja vastuullinen
    • ratkaisukeskeinen ja kehitysmyönteinen
    • yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä
    • kiinnostunut tuotannosta ja sen kehittämisestä
    • valmis työskentelemään aktiivisesti eri toimipaikoissa
    • motivoitunut rakentamaan pitkäjänteisesti yrityksen toimintaa

    Arvostamme erityisesti

    • kokemusta kalankasvatusalalta
    • kokemusta kalanviljelyn tuotannosta tai tuotannon johtamisesta
    • kokemusta kehitys-, projekti- tai esihenkilötehtävistä
    • kokemusta investointi- ja kehityshankkeista
    • kykyä johtaa muutoksia ja kehittää toimintaa käytännössä
    • kokemusta henkilöstön kanssa työskentelystä ja yhteistyön kehittämisestä
    • kiinnostusta vastuulliseen ruoantuotantoon ja alan kehittämiseen
    • soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa

    Myös kalankasvatusalan tuntemus katsotaan merkittäväksi eduksi.

    Hakijoiden arviointi

    Valinnassa painotamme tehtävään soveltuvaa koulutusta, aikaisempaa kokemusta tuotannon kehittämisestä, projektien johtamisesta, esihenkilötyöstä tai kalankasvatusalan tehtävistä sekä hakijan soveltuvuutta tehtävään.

    Arvioimme hakijoita kokonaisuutena osaamisen, kokemuksen, motivaation ja yhteistyötaitojen perusteella.

    Tehtävä täytetään ensisijaisesti osaamisen ja soveltuvuuden perusteella.

    Mitä tarjoamme sinulle?

    Tarjoamme mahdollisuuden päästä kehittämään toimintaa yrityksessä, joka toimii suomalaisen kalankasvatuksen ytimessä.

    Saat tehtävän, jossa työsi vaikutukset näkyvät konkreettisesti yrityksen menestyksessä, tuotannon tuloksissa ja toiminnan jatkuvassa kehittymisessä.

    Tarjoamme:
    ✓ vastuullisen ja merkityksellisen avainroolin
    ✓ mahdollisuuden vaikuttaa koko yrityksen toimintatapojen kehittämiseen
    ✓ monipuolisen tehtäväkentän tuotannon ja kehityksen parissa
    ✓ mahdollisuuden työskennellä tiiviisti yrityksen johdon kanssa
    ✓ vakaan työpaikan kasvavalla toimialalla
    ✓ kilpailukykyisen palkkauksen ja tehtävän vaativuutta vastaavat edut

    Miksi Kalankasvatus Vääräniemi?

    Me uskomme, että vastuullinen kasvu syntyy jatkuvasta kehittämisestä.

    Kehityspäällikkönä olet keskeisessä roolissa varmistamassa, että yrityksemme pystyy vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja jatkamaan kasvuaan vastuullisesti.

    Jos haluat olla rakentamassa tehokkaampaa ja kilpailukykyisempää suomalaista kalankasvatusta, saatat olla etsimämme henkilö.

    Työsuhdetiedot

    Tehtävänimike: Kehityspäällikkö
    Työsuhde: Vakituinen, kokoaikainen
    Työn aloitus: Sopimuksen mukaan (tavoite 1.8.2026)
    Sijainti: Taivalkoski ja yrityksen toimipaikat
    Työkieli: Suomi

    Kielitaitovaatimus:

    • Erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito
    • Englannin kielen osaaminen katsotaan eduksi

    Palkka: Tehtävän vaativuuden ja hakijan kokemuksen mukaisesti. Pyydämme ilmoittamaan palkkatoiveen hakemuksen yhteydessä.

    Hakuaika päättyy: 15.7.2026 klo 12.00

    Hae mukaan rakentamaan tulevaisuuden kalankasvatusta

    Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä palkkatoiveesi osoitteeseen:
    kari@vaaraniemi.net
    tiina.tauriainen@vaaraniemi.net

    Lisätietoja tehtävistä antaa:
    Kari Vääräniemi
    Puhelin: +358 (0)40 720 9392
    Sovithan puhelinajan sähköpostitse ennakkoon.
    Sähköposti: kari@vaaraniemi.net
    Kalankasvatus Vääräniemi Oy

    Laatua. Vastuullisuutta. Kehitystä.
    Yhdessä kohti suomalaisen kalankasvatuksen tulevaisuutta.

  • Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.

    Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?

    Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.

    Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.

    Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.

    Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.

    Kirjoittaja: Janne Sankelo

  • DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.

    Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.

    Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola.
    Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.

    Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.

    Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.
    Jussi Kosomaa ja Sami Suominen kertoivat vieraille Suomalaisesta kalankasvatuksesta.
    Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset

  • EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.

    Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi

    Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.

    Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.

    Suomi esimerkkinä muille

    Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.

    Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:

    • Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
    • Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
    • Veden laadun valvonta
    • Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
    • Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
    • Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä

    Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa

    Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.

    Tarve yhtenäisemmille käytännöille

    Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.

    Lisätietoja:
    Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)

    Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.

    SuomiUseimmat muut maat
    LainsäädäntöYksityiskohtainen ja sitovaYleinen tai puutteellinen
    Vaikutus käytäntöönKonkreettinenEpäselvä
    Hyvinvoinnin valvonta      Kehittymässä systemaattiseksiUsein toissijainen
    Hyvinvoinnin asemaKorostettu   Rajallista

  • Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Pro Kala ry

    Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.

    Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.

    – Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

    Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta

    Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.

    – Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.

    Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.

    – Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.

    Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi

    Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.

    – Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.

    Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.

    – Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.

    Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.

    – Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.

    Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa

    Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.

    – Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.

    Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.

    Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.

    Kala uusissa käyttötilanteissa

    Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.

    Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.

    – Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.

    Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.

    – Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.

    Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.

    – Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.

    Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?

    – Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.

    Kuvat: Pro Kala ry

    Hätälä tuotanto;
    Photo: Studio Timo Heikkala Oy / TIMO HEIKKALA
    Kalaneuvos koekeittiöllä
  • Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Marttojen ja Saimaan Tuoreen Suuren Kalakyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset haluaisivat syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta erityisesti nuoret kokevat kalan valmistamisen vaivalloiseksi. Helppojen ruokaohjeiden, edullisten vaihtoehtojen ja käyttövalmiiden tuotteiden uskotaan lisäävän kalan käyttöä arjessa.

    Kirjolohi karviaischutneylla
    Kirjolohta karviaischutneylla, resepti www.martat.fi/reseptit/kirjolohi-ja-karviaischutney/

    Martat ja Saimaan Tuore toteuttivat maaliskuussa 2026 Suuren Kalakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kalan käyttöä, asenteita, arjen esteitä ja keinoja kalan käytön lisäämiseksi.

    Kyselyyn vastasi 8804 suomalaista ympäri Suomen. Tuloksissa korostuu, että kiinnostusta kalan käytön lisäämiseen on paljon, vaikka vain 18 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa

    Kyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä kalan käyttöä arjessaan. Kalaa söi viikoittain 47 prosenttia vastaajista, mutta vain 18 prosenttia kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    – Moni haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta arjessa vastaan tulevat esimerkiksi hinta, kiire ja epävarmuus kalan valmistamisesta. Saimaan Tuoreen yksi tarkoitus on tarjota kuluttajille käyttövalmiita kirjolohituotteita, joiden avulla on helppo lisätä kalaa useammin lautaselle, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi toteaa.

    Kirjolohi on suomalaisten suosikki

    Kirjolohi nousi kyselyssä suosituimmaksi kalalajiksi. Yhdeksän kymmenestä oli syönyt kirjolohta viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaavasti norjanlohta oli syönyt joka toinen. Kotimaista kirjolohta pidettiin helposti saatavana, monikäyttöisenä ja tuttuna vaihtoehtona arkeen.

    Puolen vuoden tarkastelujaksolla suosituimmat kalavalinnat olivat kirjolohi, tonnikala ja norjanlohi. Kirjolohta lukuun ottamatta muut kotimaiset kalat olivat selvästi harvemmalla käytössä.

    Kotimaisuutta piti tärkeänä valintakriteerinä 78 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista kuitenkin vain joka viides oli valmis maksamaan kotimaisesta vaihtoehdosta ulkomaista enemmän, kun yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli joka kolmas.

    – Kotimaisuus on vahva arvo, mutta nuorille se ei riitä ilman kilpailukykyistä hintaa ja arjen helppoutta, Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander arvioi.

    Nuoret kaipaavat helppoutta kalan käyttöön

    Kyselyn mukaan nuoret syövät kalaa vanhempia ikäryhmiä harvemmin ja suosivat arjessa käyttövalmiita kalatuotteita, kuten pakasteita ja säilykkeitä. Nuoremmat vastaajat korostivat vastauksissaan helppoutta sekä nopeaa valmistusta.

    Nuorissa korostuivat myös kokemukset siitä, että kalan valmistus koetaan työlääksi ja omat kalankäsittelytaidot epävarmoiksi muita ikäryhmiä useammin.

    Kysyttäessä, mikä auttaisi lisäämään kalan käyttöä arjessa, 31 prosenttia vastaajista nosti esiin helpot ideat arkiruokiin.

    – Helppous on avainasemassa. Tulokset kertovat siitä, että kalan käyttöä voidaan lisätä tarjoamalla helppoja ja arkeen sopivia ruokaohjeita, Niina Silander toteaa.

    Kala koetaan kalliiksi

    Yli puolet vastaajista piti hintaa suurimpana esteenä kalan syömiselle. Alle 30-vuotiailla osuus nousi jopa 77 prosenttiin.

    Samalla kysely osoitti, että moni vastaaja ei osannut arvioida kalan hintaa lainkaan tai arvioi sen todellista korkeammaksi.

    – Osalle jo pelkkä korkea hintamielikuva voi muodostaa esteen kalan käytölle. Arjessa valitaan usein tuotteita, joiden hintataso on tuttu eikä sitä tarvitse jäädä miettimään joka kauppareissulla. Samaa haluamme tuoda kalaan, Saimaan Tuoreelta muistutetaan.

    Kysely osoittaa, että halukkuutta syödä kalaa useammin löytyy paljon ja kirjolohi tunnetaan hyvin. Muutos ei vaadi asennemuutosta, vaan käytännön ratkaisuja.

    Martat ja Saimaan Tuore hyödyntävät kyselyn tuloksia tulevassa viestinnässä ja ruokakasvatuksessa tavoitteenaan lisätä ymmärrystä kotimaisesta kalasta, madaltaa kalan käytön kynnystä ja kannustaa suomalaisia vastuullisiin kalavalintoihin.

    Lisätietoja:

    Niina Silander; Johtava asiantuntija, Martat
    Puh:050 435 3203, niina.silander(at)martat.fi
    Antti Hannuniemi; Markkinointipäällikkö, Saimaan Tuore
    Puh:050 3133771, antti.hannuniemi(at)finnforel.com

  • Kansanedustaja Arto Satonen Kalapäivillä

    Kansanedustaja Arto Satonen Kalapäivillä

    Kansanedustaja Arto Satonen (Kok) käytti puheenvuoron Tampereen Kalapäivien toisen päivän avauksen yhteydessä. Satonen kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että kasvatetun kalan tuotantomäärät on saatu viime vuosien aikana lievään nousuun.

    • ”Toimiala työllistää erityisesti alueilla, joissa tarvitaan uusi työpaikkoja. Tuotannon nousua tulee edistää purkamalla byrokratiaa ja nostamalla kala vahvemmin mukaan ruokakeskusteluun”, linjasi aikaisemmin työministerinä toiminut Satonen.

    Arto Satonen kiitteli toimialaa selkeistä norminpurkuehdotuksista, joista osaa on voitu myös nykyisen hallituksen toimesta edistää.

    • ”Eduskunnan päässä toimialan ja Kalankasvattajaliiton toiminta on huomioitu. Olemmekin kohdentaneet tärkeän työnne edistämiseen kohdennettua määrärahaa jo muutaman vuoden ajan. Menestystä toimialalle myös jatkossa”, toivotti Arto Satonen.

    Lisää Kalapäivistä 2026 löydät täältä >>

  • Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

    Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

    Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisille tuttuja ruokakaloja, mutta niiden välinen ero jää monelle epäselväksi. Nimestään huolimatta kirjolohi ei ole lohen alalaji, vaan täysin eri kalalaji.

    Kirjolohi ja lohi muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttötarkoituksiltaan, mutta ovat biologisesti eri kaloja.

    – Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

    Kuluttajia lohen ja kirjolohen nimien samanlaisuus saattaa hämmentää, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Asiaa sekoittaa vielä se, että lohta myydään myös nimillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä kaikki kolme markkinointinimeä tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa, kasvatettua lohta.

    – Kuluttajalle voi helposti syntyä mielikuva villistä kalasta, mutta käytännössä kaupassa myytävä lohi on kasvatettua kalaa, joka tulee ulkomailta, Sankelo sanoo.

    Luonnonvaraisen suomalaisen lohen pyynti painottuu kesäkuukausiin. Kalastus on tarkasti kiintiöity ja kalastuskausi rajoitettu. Tämän vuoksi luonnonvaraista suomalaista lohta ei ole kovin usein tarjolla kaupan kalatiskillä.

    Kasvatettu kotimainen kirjolohi työllistää

    Kirjolohi on kotimaisen kalankasvatuksen tärkein laji, ja Suomessa kasvatetusta kalasta yli 90 prosenttia on kirjolohta. Se on myös suomalaisten eniten syömä kotimainen kalalaji.

    Sankelo muistuttaa, ettäSuomessa kasvatettu kirjolohi työllistää kotimaassa ja tukee ruokaturvaa.

    – Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat myös maaseutuelinkeinoa ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista, Sankelo sanoo.

    Hän iloitsee siitä, että kalatuotteiden merkinnät ovat viime vuosina tarkentuneet, ja pakkauksesta selviää yleensä kalan laji sekä alkuperämaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita kotimaista kalaa.

    – Kuluttajalla on paljon valtaa. Jo pelkkä kysymys ravintolassa tai lounaslinjastossa siitä, onko kala kotimaista, voi lisätä kotimaisen kalan käyttöä, Sankelo sanoo.

    Suomessa kasvatetun kalan kokonaistuotanto on noin 16–17 miljoonaa kiloa vuodessa. Norja taas on maailman suurimpia lohenkasvattajia, ja siellä kasvatetaan lohta vuosittain 1,5 miljardia kiloa. Tuotannon mittakaava näkyy myös kaupoissa: Norjassa kasvatettu lohi on Suomessa yleisimmin käytetty kala.

    Suomen Kalankasvattajaliitto tekee aktiivista työtä suomalaisen kalan tunnettuuden puolesta. Keväällä 2025 toteutettiin Hyvin kasvatettu kala -kampanja osana Pro Kalan koordinoimaa, EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Kampanjan tarkoituksena oli kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää, ja sille on luvassa jatkoa tänä vuonna. Kampanja on myös osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta.

    Tiesitkö tämän lohesta ja kirjolohesta?

    • Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on alun perin kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
    • Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
    • Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi, ja se vakiintui käyttöön.
    • Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti.
    • Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa).

    Kirjolohifilee mediterrano

    4 x kirjolohipala à 120 g
    suolaa ja mustapippuria
    2 rkl oliiviöljyä
    2 valkosipulinkynttä
    2 rkl pinjansiemeniä
    100 g pinaattia (tai lehtikaalia)
    2 rkl mustia tai vihreitä kivettömiä oliiveja
    kirsikkatomaatteja
    tuoretta basilikaa tai oreganoa pilkottuna

    Kuumenna uuni 120-asteiseksi ja mausta lohi suolalla ja pippurilla.
    Laita kalat uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä uunissa 15 minuuttia.
    Valmista lisuke kalojen kypsyessä: kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää ohueksi siivutettu valkosipuli ja pinjansiemenet. Kypsennä kunnes ne alkavat ruskistuvat kauniisti.
    Lisää pinaatti ja pyöräytä sekaisin. Lisää lopuksi mukaan lohkotut oliivit, kirsikkatomaatit ja yrtit.
    Ota kala uunista, vedä nahka pois ja lisää mehukkaan pinnan päälle lämmin paistos.

    Kirjolohipiiraset

    5 dl vettä
    25 g hiivaa
    1 tl suolaa
    1 dl öljyä
    2 dl kaurahiutaleita
    noin 8 dl vehnäjauhoja

    Täyte:
    600 g suikaloitua kirjolohifileetä
    suolaa
    ripaus valkopippuria
    2 dl pizzakastiketta
    4 tl oreganoa
    4 tl basilikaa
    4 dl juustoraastetta
    2 dl purjosuikaleita

    Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää suola, öljy ja kaurahiutaleet ja alusta jauhot taikinaan. Leivo taikinasta pyöreitä pullia. Nosta leivinpaperin päälle pellille, peitä leivinliinalla ja anna nousta. Voit tehdä taikinasta myös kaksi, kolme tankoa.
    Kypsennä kirjolohisuikaleita pannulla pari minuuttia ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Sekoita tomaattikastike ja mausteet.
    Paina kohonneet pullat juomalasilla litteiksi piirakoiksi. Tangot voit taputella käsin litteiksi. Levitä maustettua ketsuppia päälle. Ripottele puolet juustoraasteesta ketsupin päälle. Levitä lohisuikaleet ja purjorenkaat piirakoille sekä lisää loput juustoraasteesta pinnalle. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

    Lähde: Pro Kala ry

    Pro Kala ry on kalan asialla. Yhdistys tiedottaa, tuottaa materiaalia ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Pro Kalassa on mukana koko kalan ketju vedestä ruokapöytään saakka. Kala – helppoa, hyvää ja herkullista!

    Pro Kalan toiminta on osittain Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa.

  • TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    Maa- ja metsätalousministeriön vetämät neuvottelut viranomaisten ja kalankasvattajien välillä saatiin päätökseen. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi kuulemisten jälkeen antamaan kaikkia viranomaisia ja toimijoita sitovan yleisen ohjeen, jonka mukaan teollinen formaliini on eläinten lääkitsemisestä annetun lain mukainen muu eläinten käsittelyssä käytettävä aine. Toimijat voivat siis käyttää teollista formaliinia jatkossa ilman eläinlääkärin määräystä.

    Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriössä tunnistettiin formaliinikysymyksessä merkittävä riski koko kalankasvatustoimialan tulevaisuudelle Suomessa.

    • ”Haimme asiaan ratkaisun, joka on näkemyksemme mukaan linjassa EU:n muiden jäsenmaiden käytännön toiminnan kanssa”, toteaa Pekka Pesonen.

    Formaliinia käytetään elinkeinokalataloudessa kalanviljelyssä kalan eri kehitysvaiheiden
    käsittelyssä kalantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen sekä
    uhanalaisten kalakantojen ylläpidon turvaamiseksi.

    MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ; FORMALDEHYDIN KÄYTTÖ ELINKEINOKALATALOUDESSA

    MMMn yleinen ohje – Formaldehydin käyttö elinkeinokalataloudessaLataa
  • Miten kirjolohi pärjää tulipalopakkasessa?

    Miten kirjolohi pärjää tulipalopakkasessa?

    Vuodenvaihteessa pakkanen on paukkunut Suomessa oikein kunnolla ja lämpötilat ovat laskeneet pohjoisessa jopa -40 asteen alle. Tuleeko kalalle vilu? Kysytään paikallisilta toimijoilta, miten kirjolohi pärjää kovassa pakkasessa.

    • ”Hyvin pärjää. Meillä pohjoisessa tulee jää kalojen talvisäilytysalueelle. Vesi pysyy merellä plussan puolella jääkannen alla”, rauhoittelee Timo Karjalainen Laitakarin Kalasta.
    • ”Kirjolohi on vaihtolämpöinen eläin, joten kylmällä säällä niille ei tapahdu oikein mitään ja kalan elintoiminnot hidastuvat minimiin. Huhtikuussa kun vedet alkavat lämpenemään, kala sitten alkaa virkoamaan ja kasvatuskausi alkaa”, jatkaa Karjalainen.
    Kuvassa Timo Karjalainen

    Entä sitten sisämaassa? Tarvitaanko kirjolohelle pipo ja lapaset?

    • ”Ei tarvita. Sisävedet jäätyvät herkemmin kuin merivedet. Jos jääkansi on kunnossa kaloilla on kaikki hyvin”, toteaa Markku Tuikka Kainuun Lohelta.
    • ”Jos pakkasten alkaessa joessa on paljon vettä, se voi estää jääkannen muodostumisen ja vesi alijäähtyy. Silloin syntyy niin sanottuja hyydepatoja. Siitä syntyy tulvariski ja normaali virtaus häiriintyy. Tällaisesta tilanteesta kala ei tietenkään tykkää eikä pipokaan oikein riitä. Ilmiö on ollut aikaisemmin harvinainen, mutta ilmastonmuutoksen johdosta yleistymässä”, Tuikka jatkaa.
    • ”Seuraamme kalojen hyvinvointia talvella niin, että teemme reikiä jäähän ja katsomme onko kaikki kunnossa. Jotkut kasvattajat saattavat aloittaa myös ruokinnan lopputalvesta näiden reikien kautta”, päättää Tuikka.
    Kuvassa Imppu, Juho ja Markku Tuikka

    Kaloilla talviaika on hiljaiseloa. Kalat ovat vaihtolämpöisiä eli ne ovat saman lämpöisiä kuin ympäröivä vesi. Jos lämpötila menee kovin alhaiseksi, kalojen elintoiminnot ja aineenvaihdunta laskevat hyvin alhaiseksi. Kala ei liiku paljonkaan, ei syö eikä kasva.