Maa- ja metsätalousministeriön vetämät neuvottelut viranomaisten ja kalankasvattajien välillä saatiin päätökseen. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi kuulemisten jälkeen antamaan kaikkia viranomaisia ja toimijoita sitovan yleisen ohjeen, jonka mukaan teollinen formaliini on eläinten lääkitsemisestä annetun lain mukainen muu eläinten käsittelyssä käytettävä aine. Toimijat voivat siis käyttää teollista formaliinia jatkossa ilman eläinlääkärin määräystä.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriössä tunnistettiin formaliinikysymyksessä merkittävä riski koko kalankasvatustoimialan tulevaisuudelle Suomessa.
”Haimme asiaan ratkaisun, joka on näkemyksemme mukaan linjassa EU:n muiden jäsenmaiden käytännön toiminnan kanssa”, toteaa Pekka Pesonen.
Formaliinia käytetään elinkeinokalataloudessa kalanviljelyssä kalan eri kehitysvaiheiden käsittelyssä kalantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen sekä uhanalaisten kalakantojen ylläpidon turvaamiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ; FORMALDEHYDIN KÄYTTÖ ELINKEINOKALATALOUDESSA
Vuodenvaihteessa pakkanen on paukkunut Suomessa oikein kunnolla ja lämpötilat ovat laskeneet pohjoisessa jopa -40 asteen alle. Tuleeko kalalle vilu? Kysytään paikallisilta toimijoilta, miten kirjolohi pärjää kovassa pakkasessa.
”Hyvin pärjää. Meillä pohjoisessa tulee jää kalojen talvisäilytysalueelle. Vesi pysyy merellä plussan puolella jääkannen alla”, rauhoittelee Timo Karjalainen Laitakarin Kalasta.
”Kirjolohi on vaihtolämpöinen eläin, joten kylmällä säällä niille ei tapahdu oikein mitään ja kalan elintoiminnot hidastuvat minimiin. Huhtikuussa kun vedet alkavat lämpenemään, kala sitten alkaa virkoamaan ja kasvatuskausi alkaa”, jatkaa Karjalainen.
Kuvassa Timo Karjalainen
Entä sitten sisämaassa? Tarvitaanko kirjolohelle pipo ja lapaset?
”Ei tarvita. Sisävedet jäätyvät herkemmin kuin merivedet. Jos jääkansi on kunnossa kaloilla on kaikki hyvin”, toteaa Markku Tuikka Kainuun Lohelta.
”Jos pakkasten alkaessa joessa on paljon vettä, se voi estää jääkannen muodostumisen ja vesi alijäähtyy. Silloin syntyy niin sanottuja hyydepatoja. Siitä syntyy tulvariski ja normaali virtaus häiriintyy. Tällaisesta tilanteesta kala ei tietenkään tykkää eikä pipokaan oikein riitä. Ilmiö on ollut aikaisemmin harvinainen, mutta ilmastonmuutoksen johdosta yleistymässä”, Tuikka jatkaa.
”Seuraamme kalojen hyvinvointia talvella niin, että teemme reikiä jäähän ja katsomme onko kaikki kunnossa. Jotkut kasvattajat saattavat aloittaa myös ruokinnan lopputalvesta näiden reikien kautta”, päättää Tuikka.
Kuvassa Imppu, Juho ja Markku Tuikka
Kaloilla talviaika on hiljaiseloa. Kalat ovat vaihtolämpöisiä eli ne ovat saman lämpöisiä kuin ympäröivä vesi. Jos lämpötila menee kovin alhaiseksi, kalojen elintoiminnot ja aineenvaihdunta laskevat hyvin alhaiseksi. Kala ei liiku paljonkaan, ei syö eikä kasva.
UKILUPA–hankkeessa haetaan ympäristölupia Uudenkaupungin omistamille merialueille. Tarkoituksena on pilotoida usean kasvatuspaikan yhteislupahakumenettelyä siten, että tuotantopaikat muodostavat toimivan tuotantokiertokokonaisuuden. Hankkeessa pyritään lisäämään kotimaista kalankasvatusta vesiviljelystrategian mukaisesti ja kehittää kalataloutta Uudenkaupungin alueella.
Miten hanke sai alkunsa?
Julkisten instituutioiden toteuttamat ympäristölupaprosessit on arvioitu vesiviljelystrategiassa ja lupakäytäntöjen edistämistä koskevassa valtioneuvoston hankkeessa menettelytavaksi, jolla voidaan tukea kalankasvatustuotannon kestävää kasvua Suomessa.
Monet yritykset tai uudet toimijat eivät hae kalankasvatuksen edellyttämiä ympäristölupia, koska lupien saaminen koetaan epävarmaksi ja kalliiksi. Lisäksi toimijoilta puuttuu tieto siitä, mihin laitoksia on mahdollista sijoittaa vesialueen omistajuuden, muun merenkäytön ja ympäristövaikutusten näkökulmista. Julkisilla instituutioilla on menetelmät arvioida näitä tekijöitä kokonaisuutena.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus on päättänyt hakea tuotantolupia kalankasvatukselle kaupungin omistamille merialueille ja kehittää näin alueen kalataloutta. Kaupungin tavoitteena on edistää kalataloussektorin yritysten toimintaedellytyksiä ja tarjota vesialueita kalankasvatuksen käyttöön ja hakea niille ympäristölupia. Lisäksi kuntien on mahdollista osoittaa ja varata alueet elinkeinotoiminnan käyttöön muun muassa kaavoituksen avulla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Uudenkaupungin UKILUPA-hankkeessa pilotoidaan kunnan roolia kalankasvatuslupien hakemisessa. Samoin on toimittu aiemmin Kalavaltio-hankkeessa (LINKKI), jossa julkinen toimija hakee valtion vesialueille ympäristöluvat. UKILUPA-hankkeessa tavoitteena on pilotoida yhteislupamenettelyä usealle kalankasvatuslaitokselle Uudenkaupungin omistamille vesialueille. Yhteislupamenettelyssä määritetään tarvittavat alueet toimivaan tuotantokiertoon merialueella ja haetaan ympäristöluvat poikas- ja jatkokasvatukselle sekä vesiluvat talvisäilytys- tai varastointialueelle. Lisäksi tarkoituksena on kehittää Uudenkaupungin kalasatamaa siten, että myös perkuutoiminnat voidaan toteuttaa Uudessakaupungissa.
Viime vuosina avomerialueelle on myönnetty vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti aiempaa suurempia ympäristölupia isojen kalojen jatkokasvatukseen. Avomerilaitosten lisäksi tarvitaan poikaskasvatusta, talvisäilytyspaikkoja ja satamatoimintoja tukemaan avomerituotannon kasvua. Uudenkaupungin kalankasvatuksen kehittäminen -hankkeessa tunnistettiin kalankasvatuksen poikastuotantoon soveltuvia alueita kaupungin omistamilla vesialueilla (Kuva 1).
Mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty?
Hankkeessa tuotetaan ympäristö- ja vesilupien hakemista varten tarvittavaa aineistoa ja arvioidaan toiminnan alueelliset yhteisvaikutukset. Jos lupa myönnetään, lupien ja alueiden käyttöoikeus kilpailutetaan.
Hankkeen työryhmä Lukesta ja Sykestä on laatinut yhteistyössä Uudenkaupungin asiantuntijoiden kanssa yksityiskohtaisen suunnitelman sopiville kasvatuspaikoille ja tuotantokierrolle: pienemmille ja suuremmille kaloille sekä talvehtimis- ja perkuualtaille. Sijaintikohtaista harkintaa ja ympäristön nykytila-arviointia varten paikallisia tuotanto-olosuhteita tarkasteltiin tarkemmin kesäkaudella 2025 toteutetulla kenttätutkimuksella. Samalla kerättiin olemassa olevaa tietoa muista selvityksistä lupaharkintaa varten.
Sijainninohjaussuunnitelman kriteeristön ja paikallisten erityispiirteiden perusteella määritettiin useita vaihtoehtoisia sijainteja ympäristövaikutusten arviointia varten. Muutamalle vaihtoehtoskenaarioille laadittiin rehevöitymis- ja ravinnekuormitusmallinnus noin 900 tonnin lisäkasvulle keskittämällä ja hajauttamalla tuotanto eri vaihtoehtosijainteihin. Lisäkasvusta 200 tonnia kohdistettiin pienpoikastuotantopaikoille ja 700 tonnia jatkokasvatus- tai suuremman poikasen kasvatuspaikoille ulkosaaristoon. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on käsitelty viranomaisien ja esimerkiksi Kalankasvattajaliiton edustajien kanssa ennakkokeskusteluissa viime viikolla. Seuraavaksi arvioidaan palautteen perusteella hyötyjä ja haittoja ja selvitetään, miten lupakokonaisuus voidaan esittää tarkoituksenmukaisella tavalla uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle.
Hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama.
Luonnonvarakeskuksen vesiviljelyn tilastokyselyt vuodelta 2025 on lähetetty kaikille viime vuoden lopussa vesiviljelyrekisterissä oleville kalan- ja ravunviljelylaitoksille sekä vesiviljely-yrityksille. Vastaamiseen on aikaa helmikuun loppuun saakka.
• Toivomme, että kyselyyn vastataan ensi sijassa sähköisesti. Kysely on avoinna osoitteessa https://luke.fi/vesiviljelykysely. Käyttäkää lomakkeeseen painettua vastaustunnusta vastatessanne verkossa.
• Kyselyyn voi vastata myös lomakkeella ja palauttaa sen vastauskuoressa.
• HUOM! vastaus on tarpeen, vaikka toimintaa ei olisi ollut tai laitos on lopetettu.
Kyselyllä tuotetaan tietoa kalatalouspolitiikan seurantaan ja kehittämiseen, tilastointi- ja tutkimustarkoituksiin sekä EU-tiedonkeruuohjelman tarpeisiin. Vastaaminen on lakisääteistä.
Suomalaiset söivät viime vuonna kalaa ja kalatuotteita reilut 12 kiloa henkeä kohti. Siitä oli yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kotimaisen kalan kulutus laski, kun taas tuontikalan kulutus kasvoi.
Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa). Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,50 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,45 kiloa), kuha (0,41 kiloa), muikku (0,23 kiloa) siika (0,17 kiloa), ja silakka (0,13 kiloa).
Kirjolohen kulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja tuontilohen kulutus vähentynyt. Kaupallisen kalastuksen saaliista kertyi lautasille 0,66 kg, mikä on juuri ruokalusikallisen verran enemmän kuin edellisvuonna. Saalista lautasille päätyi eniten muikkua, silakkaa, kuhaa ja ahventa.
Kalataloudella ja erityisesti siihen kuuluvalla kalankasvatuksella on olennainen osa suomalaisessa ruuantuotannossa. Edellisen hallituksen aikana saatiin valmiiksi kotimaisen kalan edistämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla siten, että kotimaisen kalan kulutus saataisiin kaksinkertaistumaan. Kalan käytön lisäämisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia: se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa koko Suomeen ja parantaisi samalla ihmisten terveyttä. Kalan syöminen pidentää tutkitusti elinikää ja vähentää sairauksia.
Kotimaisen kalan käytön merkittävä lisääminen edellyttää, että kotimaista kalaa on myös saatavilla. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kolminkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Manner-Suomen vesiviljelystrategiassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kaksinkertaistaminen jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutuessa Suomen kalaomavaraisuus, kauppatase ja elinkeinokalatalouden työllistävyys paranisivat huomattavasti.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi luvataan yksiselitteisesti jatkaa jo aloitettujen ohjelmien toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa luvataan, että kotimaisen kalan kulutus saadaan nousuun: Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa. Kalastusmatkailun mahdollisuuksiin panostetaan. Lisätään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut.
Maaseudun tulevaisuus uutisoi maanantaina 1.12.2025, että kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt huimasti 2010-luvun alusta ja että kalan kulutustilasto lakkautetaan. Uutisen taustalla on Luonnonvarakeskuksen tiedot, joiden mukaan runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti. Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien ylösotetun saaliin vähenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa henkilöä kohti. Vapaa-ajankalastuksen osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon.
Tilastot perustuvat kalan tarjontaan: kotimaisen kalan kulutus arvioidaan kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen sekä kasvatetun kalan määrän perusteella. Arvio tuontikalan kulutuksesta pohjautuu ulkomaankauppatilastoihin. Luonnonvarakeskus on myös ilmoittanut lopettavansa kulutustilastoinnin ja vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä toimenpiteillä hallitus lisää hallitusohjelmassa luvattua kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä, ja
millä tavoin hallitus aikoo jatkossa seurata kalan kulutusta, kun Luonnonvarakeskus lopettaa kulutuksen tilastoinnin?
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala tutustui toimitusjohtaja Matias Juslinin opastuksella suomalaiseen kalankasvattamoon lokakuussa Kustavissa. Vierailu oli toimialalle merkittävä, sillä nopean kyselyn perusteella suomalainen ympäristöministeri ei ole aikaisemmin suomalaisilla verkkoaltailla poikennut.
Matias Juslin arvostaa korkean tason päättäjän vierailua yrityksessään.
Ministerin kanssa käytiin altailla. Sari Multala muisti hyvin liiton edustajien syyskuussa tekemän vierailun ympäristöministeriössä. Meillä käytiin läpi enemmän käytännön asioita. Ministeriä kiinnosti muun muassa se paljonko altaassa on kalaa, tiedusteli ruokinnasta ja minkä kokoisena kala tulee tänne meille kasvatettavaksi.
Matias Juslin pitää tärkeänä, että ympäristöministeriön suunnalla ollaan kiinnostuneita toimialasta. Liiton hallituksen jäsenenä Juslin myös toivoo, että vierailusta olisi hyötyä edunvalvonnan näkökulmasta.
On aina eri asia katsoa Power Point esityksiä kuin nähdä asioita aivan paikan päällä. Hyvässä hengessä ministerin kanssa juteltiiin. Puolitoistatuntia meni siinä mukavasti. Painotin ministerille myös sitä, että talvisäilytyspaikkoja tarvitaan lisää jatkossa, jos kalankasvatuksen tuotantomääriä halutaan Suomessa nostaa, Juslin päättää.
DEN NYA UPPLAGAN AV TERVE KALA-BOKEN ÄR ÄNTLIGEN FÄRDIG!
”Terve kala – tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Se oli painettu kirja, joka kului paljon kaloja hoitavien ammattilaisten käsissä. Vuonna 2012 oppaasta tehtiin uudistettu painos, jossa ajantasaistettiin tietoja mm. tautien hoidoista ja rokotteista. Opas julkaistiin tuolloin ainoastaan sähköisessä muodossa.
Nyt käsillä olevaan kolmanteen, niin ikään sähköiseen versioon on huomioitu muutoksia mm. kalankasvatusta koskevassa lainsäädännössä, kemikaalien viranomaissäätelyssä, päivitetty uusinta tietoa kalojen hyvinvoinnista, kalojen taudeista ja niiden hoidosta sekä lisätty soveltuviin kohtiin tietoa kiertovesikasvatuksesta. Kohderyhmänä on säilynyt kalojen kanssa päivittäin työtä tekevät kasvattajat, kalanviljelylaitoksia valvovat viranomaiset sekä monet muut kala-alan toimijat.
Opas on edelleen ainoa suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta.
Kirjasta on otettu pieni painos painettuna kirjana kalankasvatuslaitoksia varten. Voit kysyä painettua kirjaa itsellesi Liitosta: mari.virtanen(at)kalankasvatus.fi.
Den tredje upplagan har tagit i beaktande lagändringar och myndigheternas ändringar i regleringen av kemikalier samt uppdaterat den senaste informationen om fiskarnas välbefinnande, fisksjukdomar och deras behandling, samt lagt till information om recirkulerande vattenbruk.
Den svenskspråkiga översättningen av ”Frisk fisk – förebyggande, identifiering och behandling av sjukdomar” har nu publicerats:
Komissaari Costas Kadis tutustui maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin sekä kansliapäällikkö Pekka Pesosen kanssa suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Loviisassa ja Porvoossa kesäkuun lopulla. Kalankasvattajaliiton lisäksi paikalla olivat jäsenyrityksistämme Nora Hortling (Finnforel), Jussi Kosomaa (Nordic Trout) sekä Yrjö Lankinen (Hanka Taimen). Asialistalla oli suomalaisen kalankasvatuksen ajankohtaiset kysymykset. Yritysedustajat kertoivat lisäksi omasta toiminnastaan kiertovesikasvatuksen, ruokakalan merikasvatuksen sekä sisämaan poikaskasvatuksen osalta.
Komissaari halusi kuulla alan yritysten ja organisaatioiden näkökulmia alan tulevaisuuden näkymistä sekä kalatalouden merkityksestä paikallisille ihmisille. Kadis tapasi myös erikseen muita kalatalouden toimijoita. Wilhelm Liljeqvist Salmon Farm Oy:stä oli mukana kalastajien tapaamisessa kertomassa heidän toiminnastaan ja etenkin silakan merkityksestä toimintaan.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt Suomessa lievään nousuun. Keski-Suomella on keskeinen rooli kalankasvatuksessa. Alueen kasvatuslaitosten poikastuotantoa tarvitaan, sillä merellä kasvava ruokakalatuotanto tarvitsee lisää poikasia. Poikastuotannolla turvataan myös uhanalaisia lohikalakantoja luonnossa. – Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa kotimaisen kalan edistämisohjelmassa annettuun tavoitteeseen, joka on kolminkertaistaa tuotanto, toteaa Keski-Suomen kasvatuslaitoksilla vieraillut Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kasvatetun kalan tuotanto on kääntynyt Suomessa lievään nousuun. Kalankasvattajat tuottivat vuonna 2024 ruokakalaa, pääasiassa kirjolohta, 16,6 miljoonaa kiloa. Suurin osa tuotannosta tapahtuu merillä verkkoaltaissa, mutta myös sisävesi- ja kiertovesikasvatuksen tuotantomäärät ovat olleet kasvussa.
Suunta on oikea, mutta vielä on matkaa kotimaisen kalan edistämisohjelmassa annettuun tavoitteeseen, joka on kolminkertaistaa tuotanto, toteaa Keski-Suomen kasvatuslaitoksilla vieraillut Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Keski-Suomella on keskeinen rooli kalankasvatuksessa. Alueen kasvatuslaitosten poikastuotantoa tarvitaan, sillä kirjolohi ei lisäänny Suomessa luontaisesti. Nordic Troutilla on laitokset Siikakoskella, Korholassa ja Lankajärvellä.
Meillä poikaset menevät omaan tuotantoon. Olemme saaneet uusia lupia merialueille, joten siinä riittää kyllä työtä. Juuri nyt lämmin heinäkuu näkyy ruokinnassa, rehua kuluu vähemmän. Hapetusta ja valvontaa on lisätty, toteaa Nordic Troutin aluepäällikkö Tero Puttonen.
Viitasaarella vuonna 2023 toimintansa käynnistänyt Rasfish Oy uskoo myös alan kasvunäkymiin.
Oma touhu perustuu täällä siihen, että poikasten kysyntä merialueilla kasvaa jatkossa. Nyt näyttää siltä, että eteenpäin ollaan menossa, toteaa yrittäjä Sami Suominen.
Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa. Keväällä toimiala, maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriö löysivät toisensa pitkästä aikaa: merikasvatuksen määräaikaiset luvat pidentyvät 12 vuoteen ja typpi- ja fosforikuormitukselle saatiin 3 vuoden jousto, jonka aikana kuormitus voi vaihdella 20%. Joustoa tarvitaan, sillä rehun käytön määrät ovat riippuvaisia muun muassa sääolosuhteista. Joskus rehua kuluu ennakoitua enemmän, joskus vähemmän, kuten tänä kesänä on tapahtunut.
Olemme tyytyväisiä, että liikahdusta luvituksessa on tapahtunut. Akuutti haaste toimialallamme on tuotannon kannalta kriittiset aineet: verkkoaltaiden desinfioinnissa käytettävät tietyt kyllästysaineet ja kalojen kylvetyksessä käytettävä formaliini. Muissa EU-maissa kalojen hyvinvointia edistävien aineiden käyttö jatkuu, mutta Suomessa viranomaiset vetävät tiukempaa linjaa kuin EU edellyttää. Tämä sählääminen voi vaarantaa toimialan positiivisen vireen, Janne Sankelo toteaa.
Hanka-Taimen Oy tuottaa lohikalojen poikasia jatkokasvatettavaksi kalanviljelylaitoksille ja kalavesien hoitoon sekä perattua kirjolohta ja siikaa elintarvikemarkkinoille .Nordic Troutin Lankajärven laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia.
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
