Vuonna 2024 Suomessa kasvatettiin 16,6 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kokonaistuotannon määrä oli puolitoista miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ruokakalatuotannon arvo oli 93,3 miljoonaa euroa, 0,5 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023.
Ruokakalasta kasvatettiin merialueella kolme neljäsosaa (12,4 miljoonaa kiloa). Siitä Ahvenanmaan osuus oli lähes puolet.
Kirjolohta tuotettiin 15,8 miljoonaa kiloa, joka on 95 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja eli nieriää ja taimenta tuotettiin yhteensä 62000 kiloa.
Kirjolohen mätiä myytiin elintarvikkeeksi 0,4 miljoonaa kiloa.
Kalanpoikasia kasvatettiin istutettavaksi luonnonvesiin ja ruokakalan tuotantoa varten. Poikastuotannon arvo oli lähes 32 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 Suomessa 202 kalanviljely-yritystä, jotka harjoittivat kalankasvatusta 365 laitoksessa.
Ruokakalaa kasvattavien yritysten määrä on vähentynyt neljänneksellä ja luonnonravintolammikkoviljelijöiden määrä 40 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Poikasia kasvattavien yritysten määrä on pysynyt samalla tasolla.
Innovatiivisen kalanviljelykonseptin kehittänyt Paras Aqua Oy toimittaa ensimmäisen Precision HFS -teknologiaa hyödyntävän teknologiaratkaisunsa Nilakkalohi Oy:lle. Uusi toimitettava tuotantoyksikkö lisää merkittävästi perinteikkään laitoksen tuotantokapasiteettia lisäämättä ympäristövaikutuksia.
Paras Aqua Oy lanseerasi aiemmin tänä keväänä edistyksellisen Precision HFS –teknologian, joka laajentaa Hybrid Flow-Through -teknologian käyttömahdollisuuksia huomattavasti. Järjestelmä mahdollistaa muun muassa erittäin säästeliään veden käytön, veden lämpötilan kustannustehokkaan säätämisen ja veden laadun täsmällisen hallinnan, joka parantaa kalojen hyvinvointia.
Ensimmäinen uuteen teknologiaan perustuva laitos toimitetaan suomalaiselle Nilakkalohi Oy:lle. Toimitus ajoittuu loppuvuoteen 2025.
Precision HFS vastaa kalankasvatuksen haasteisiin
Nilakkalohi Oy:n Tervon laitoksella on ollut tärkeä rooli suomalaisen kalankasvatuksen kehityksessä. Laitos on ollut merkittävä kansallinen toimija ja se on toiminut huomattavana merikasvatuslaitosten tuotantoa tukevana poikaslaitoksena. Laitos oli kansallisten kirjolohen ja siian valintajalostusohjelmien kotipaikka vuosina 1989–2017, jolloin se oli Luonnonvarakeskuksen ja sen edeltäjäorganisaation Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käytössä.
– Nyt Nilakkalohi Oy:n Tervon laitos toimii jälleen suunnannäyttäjänä ottaessaan käyttöön uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. Lämpötilakontrolloituun osittaiskiertoon perustuva investointi on keino parantaa riskienhallintaa ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Korkeat kesälämpötilat ovat viime vuosina ilmastomuutoksen myötä olleet suomalaisten pintavesilaitosten yhteinen haaste, sanoo Paras Aqua Oy:n perustaja Tapio Kiuru.
Paras Aqua -teknologia oli Nilakkalohi Oy:n toimitusjohtaja Pietari Puraselle tuttu pitkältä ajalta. Ympäristöystävällisyyden lisäksi päätöstä investoida uuteen teknologiseen ratkaisuun tukevat muutkin näkökohdat.
– Näemme Paras Aqua -teknologian meille sopivimpana mahdollisuutena kehittää toimintaamme ympäristöystävällisesti ja samalla omalta osaltamme voimme turvata suomalaisen ruokatuotannon huoltovarmuutta. Olemme vuosien varrella seuranneet läheltä Paras Aqua -teknologian kehitystä Lukella ja luotamme siihen vakaasti. Olemme myös käsitelleet Luken tiloissa Laukaassa kasvatettua kalaa ja päässeet näin testaamaan ja toteamaan, että Paras Aqua -teknologia todella toimii, kertoo Puranen.
Investoinnin myötä Nilakkalohi Oy pystyy palvelemaan asiakkaitaan entistä monipuolisemmin ja samalla tukemaan suomalaisen avomerikasvatuksen kehitystä. Suomalaisen kalatuotannon kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeät avomerilaitokset tarvitsevat aiempaa kookkaampaa poikasmateriaalia, ja sellaisen tuottamiseen uusi laitos on optimaalinen.
Nilakkalohi Oy on saanut hankkeeseen investointitukea Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto EMKVR:ltä sekä Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelmasta. Myös pk-yritysten vastuullisiin investointeihin erikoistunut Euroopan investointirahasto on tukemassa hankkeen rahoitusta.
Paras Aqua on mukana vähentämässä vesistöjen kuormitusta
Paras Aqua on mukana ympäristöministeriön Rasi-hankkeessa (Ravinteita kierrättävä sisävesikasvatus), jossa luodaan uraauurtavaa uutta konseptia. Hankkeen tavoitteena on muuttaa kalankasvatus sisävesissä Itämeren näkökulmasta ravinteiden nettopoistajaksi.
Tavoitteeseen pyritään toimintakokonaisuudella, jossa silakan sisältämiä ravinteita poistetaan Itämerestä ja ravinteista tehdään kalankasvatuslaitoksiin kalanrehua. Kalalaitoksilta talteen otetut ravinnejäämät hyödynnetään vielä lopuksi peltoviljelyssä. PaRAS Aqua -teknologia mahdollistaa konseptin edellyttämän lietteen talteenoton ja tiivistämisen ilman kemikaaleja.
Uusi Paras-laitos rakennetaan Nilakkalohi Oy:n perinteikkäälle laitosalueelle Tervoon (Kuva Nilakkalohi Oy).
Lisätiedot:
Tapio Kiuru, Chief Technology Officer, Founder (CTO), Paras Aqua, 040 750 1883
Kalle Sinisalo, Chief Executive Officer (CEO), Paras Aqua, 040 520 1100
Paras Aqua Oy on jyväskyläläinen kalanviljelyalan teknologiakehittäjä ja laitostoimittaja. Paras Aqua -teknologian kehittäminen aloitettiin vuonna 2019 ja lanseerattiin Suomessa maaliskuussa 2025. Kansainvälinen lanseeraus tapahtuu elokuussa 2025 AquaNor-messuilla Norjan Trondheimissa.
Suomen Kalankasvattajaliitto kuuluu jäsenenä Euroopan Vesiviljelijöiden liittoon (FEAP). Maaliskuun 25-26.3.2025 järjestettiin ensimmäinen FEAPNextGen-koulutus, joka kokosi alan uuden sukupolven ammattilaisia eri puolilta Eurooppaa Brysseliin.
Euroopan Vesiviljelijöiden liitto oli myönteisesti yllättynyt koulutuksen saamasta kiinnostuksesta. Hakemuksia koulutukseen tuli yli sata, joista 15 hakijaa valittiin varsinaiseen koulutukseen. Koulutettavat tapasivat Euroopan parlamentin jäseniä, komission edustajia ja muita alan vaikuttajia ja saivat tietopaketin eurooppalaisen kalankasvatuksen ajankohtaisista asioista ja siihen vaikuttavasta päätöksenteosta.
Suomalaista kalankasvatusta koulutuksessa edusti Finnforel Oy:n toimitusjohtaja Nora Hortling. Hortling oli tyytyväinen verkostoitumismahdollisuuteen ja kahden päivän koulutusantiin, mutta kehitettävääkin löytyy.
Kävimme keskustelua, mitä tahoja FEAP oikein haluaa edustaa? Siihen kuuluu jäseninä edustajia myös sellaisista maista kuin Turkki, Norja ja Iso-Britannia. FEAPin voi olla haastava tällä koalitiolla edustaa puhtaasti EU:n jäsenmaiden tuottajien näkökulmia, Hortling arvioi.
Nora Hortling muistuttaa, että 70 % EU:n alueella syödystä kalasta tulee EU:n ulkopuolelta. FEAP:n kautta vaikuttaminen tapahtuu erityisesti sen komiteoissa, joissa Suomen ääni olisi hyvä saada kuuluviin. Kalojen hyvinvointi ja terveys on Suomessa hyvällä tasolla, joten Suomella on mahdollisuudet kokoaan suurempaan rooliin.
Toisena huomiona sanoisin, että kannatti osallistua, suomalaisten on tärkeää olla mukana näissä pöydissä. Suurin osa toimialamme sääntelystä päätetään EU:ssa , joten on erityisen tärkeää ymmärtää päätöksiin vaikuttavat tekijät ja tuoda esiin suomalaisen kalankasvatuksen tarpeet tulevaisuudelle. Näiden koulutusten kautta saa uutta tietoa, mitä on jatkossa odotettavissa. Myös rahoituksen saamisessa on suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia EU:n kautta, Nora kertoo.
Kalojen hyvinvointi ei ole yksittäinen toimenpide vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät tutkimus, käytännön osaaminen ja eettiset arvot. Uusi raportti ja politiikkasuositus muodostavat vankan perustan pitkäjänteiselle kehitystyölle – ja kutsuvat kaikki toimijat mukaan rakentamaan vastuullisempaa kalataloutta.
Kalojen hyvinvoinnin kehittämisessä otettiin merkittävä askel, kun laaja ”Taustaselvitys kalojen hyvinvointiohjelman pohjaksi: Kalojen hyvinvoinnin nykytila ja kehitystarpeet” -raportti valmistui maaliskuussa. Raportti kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon kasvatettujen ja kalastettujen kalojen hyvinvoinnista Suomessa ja esittää konkreettisia kehitysehdotuksia koko toimialalle. Raportin pääkirjoittajana toimi Jenni Westerback Ruokavirastosta, ja se on laadittu tiiviissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luken ylläpitämän Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Työtä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö osana kotimaisen kalan edistämisohjelmaa.
Raportin ohella julkaistiin myös politiikkasuositus, jossa on nostettu esiin sidosryhmien ja työryhmän tärkeimmiksi tunnistamia teemoja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nämä suositukset tarjoavat tiekartan sekä viranomaisille että elinkeinolle hyvinvoinnin kehittämistyön jatkamiseen.
Miksi kalojen hyvinvointi on nyt erityisen ajankohtaista?
Kuluttajien kiinnostus vastuullisesti tuotettuun ruokaan kasvaa jatkuvasti. Kalojen hyvinvointi on osa eettistä ja kestävää kalankasvatusta – ja samalla myös yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaassa ja kilpailukykyisessä tuotannossa. Aihe nousi hiljattain myös julkiseen keskusteluun Ylen MOT-ohjelman myötä. Vaikka yksittäiset ongelmat eivät edusta koko toimialaa, ne osoittavat tarpeen kehitykselle ja avoimelle vuoropuhelulle.
Raportissa on tunnistettu keskeisiä kehityskohteita, jotka luovat selkeän suunnan kalojen hyvinvoinnin edistämiselle Suomessa. Näihin kuuluvat muun muassa henkilöstön osaamisen vahvistaminen, kalaterveyden parantaminen, tainnutusmenetelmien optimointi, kasvatuksen virikkeellistäminen, sekä uusien teknologioiden – kuten tekoälyn ja konenäön – hyödyntäminen hyvinvoinnin seurannassa. Lisäksi korostetaan tarvetta kansallisesti sovitettujen ohjeistusten ja soveltuvien hyvinvoinnin mittaristojen luomiselle. Kalojen hyvinvointi ei ole vain eläineettinen kysymys, vaan se liittyy kiinteästi tuotannon tehokkuuteen, kuluttajien luottamukseen ja kalatalouden ekologiseen kestävyyteen. Esimerkiksi parempi kalankäsittely voi nostaa saaliin laatua ja vähentää vapautettavien sivusaaliiden stressiä, mikä tukee sekä eläinten että vesiekosysteemien hyvinvointia.
Suosituksilla suunnataan tulevaisuuteen
Uusi politiikkasuositus toimii tiekarttana kalojen hyvinvoinnin edistämisessä. Mukana on suosituksia tainnutusmenetelmien kehittämisestä, kirjolohen virikekasvatuksesta, lainsäädännön tarkentamisesta sekä uuden teknologian ja tutkimustiedon käytännön soveltamisesta. Suosituksilla tuetaan paitsi kalankasvattajia, myös viranomaisia ja tutkijoita yhteisessä tavoitteessa: entistä vastuullisemmassa kalantuotannossa.
Tutkimus ja yhteistyö avainasemassa
Blogissaan helmikuussa aiheesta kirjoittanut Jouni Vielma (Luke) muistuttaa, että kalojen hyvinvointi on noussut keskeiseksi teemaksi tutkimus- ja kehitystyössä. Yhteistyö viranomaisten, tutkijoiden ja yritysten välillä on ollut ratkaisevaa – ja jatkossa sitä tarvitaan entistä enemmän.
Jo nyt kasvattajat ovat ottaneet käyttöön tutkimukseen perustuvia parannuksia, kuten kalojen rokottamista ja hiilidioksiditainnutuksesta luopumista. Teknologiset ratkaisut tarjoavat tulevaisuudessa entistä tehokkaampia tapoja seurata ja parantaa kalojen hyvinvointia.
Politiikkasuositus: Kalojen hyvinvoinnin parantamisen neljä suositusta
Kasvattajat ja kalastajat kiinnittävät jo nyt huomiota kalojen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin, kuten kalan terveyden ylläpitoon kasvatuksessa ja kalojen kivuttomaan ja nopeaan lopetukseen. Kalojen hyvinvointi kiinnostaa myös kuluttajia. Tieto kalojen hyvinvoinnista on ollut hajanaista, osin vanhentunutta eikä uuden tiedon tarvetta ole priorisoitu. Kaloille voi aiheutua hyvinvointiongelmia niiden luontaisen käyttäytymisen rajoittamisesta ja käsittelystä. Kokosimme yhteen tiedon kasvatetun ja kalastetun kalan hyvinvoinnin edistämisestä ja laadimme neljä keskeistä suositusta, joiden avulla kalojen hyvinvointia voidaan parantaa.
Suositukset: 1. Mitataan kalojen hyvinvointia ja kehitetään lainsäädäntöä 2. Ehkäistään tehokkaasti kalatauteja 3. Virikkeellistetään kalojen kasvatusympäristö 4. Kehitetään kalojen käsittely- ja tainnutusmenetelmiä
Kotimaisella kalatuotannolla ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haasteellista, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti. Kannattavana ja vastuullisena, sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta, tuotantomuotona voisi tulevaisuudessa toimia yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus.
Suomen vesiviljelytuotanto on pysynyt viime vuosina kohtalaisen vakaana. Ruokakalaa kasvatettiin vuonna 2023 yhteensä 15,2 miljoonaa kg. Tällä kotimaan tuotannolla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää, minkä vuoksi kalaa täytyy tuoda yhä enenevissä määrin ulkomailta. Suomalaisten syömästä kalasta yli 65 % onkin ulkomailta tuotua. Tuonnin luoma kilpailupaine puolestaan vaikuttaa kotimaisen tuotannon arvoon. Vallitsevassa maailmantilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys korostuu. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haastavaa, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti.
Taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta kannattava tuotantomuoto voisi olla yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus, jossa kalojen alkukasvatus tapahtuu kiertovedessä ja jatkokasvatus meressä. Kiertovesikasvatuksessa kasvatukseen käytettävä vesi kierrätetään kasvatusaltaista puhdistuslaitteiston kautta takaisin altaisiin, jolloin kasvatukseen käytettävän veden määrä on pienempi kuin perinteisessä läpivirtauskasvatuksessa. Kiertovesikasvatus mahdollistaa kasvatusolosuhteiden vakioimisen ja ravinteiden tehokkaan talteenoton sekä tarjoaa suojaa muun muassa kalatauteja, saasteita ja vaihtelevia luonnonolosuhteita vastaan. Kasvattamalla kalat kiertovedessä aiempaa suuremmiksi voitaisiin parantaa kasvatuksen tuotantotehokkuutta ja jopa puolittaa merikasvatusvaihe, mikä puolestaan pienentäisi kalojen riskiä altistua kalataudeille. Lisäksi olisi mahdollista välttää kalojen talvivarastointiin liittyviä riskejä.
Jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan vielä lisää tutkimusta kiertovesikasvatetun kirjolohen hyvinvoinnista ja kasvusta merellä. Väitöskirjassani etsitäänkin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Eroaako kirjolohen kasvu eri kasvatusympäristöissä ja mitkä ovat fysiologiset mekanismit ilmiön taustalla?, 2) Voidaanko kirjolohen jatkokasvatusta edistää muokkaamalla alkukasvatusympäristöä?, ja 3) Voidaanko alkukasvatusympäristön muutoksilla parantaa kirjolohen hyvinvointia ja miten se vaikuttaa kirjolohen jatkokasvatukseen?.
Kuluttajat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruuan alkuperästä ja sen tuotantotavoista sekä huolissaan ruuan turvallisuudesta. Parhaimmillaan yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus voisikin tarjota ympäristöystävällistä, eläinten hyvinvoinnin huomioonottavaa, paikallista, tuoretta ja turvallista ravintoa kuluttajille.
Olle Lerche on tehnyt pitkän työuran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut kalakoulun opettajana. Lerche seuraa edelleen aktiivisesti toimialan kehitystä, joten kalankasvatuksen viime aikoina saama huomio ei ole mennyt häneltä ohitse.
”Katsoin tietenkin A-MOT ohjelman ja siitä seuranneet muut uutisoinnit. On todettava, että salakuvaus ei ole ollenkaan hyväksyttävä tapa toimia, kun kyseessä ovat yksityiset yritykset. Tällainen luvaton toiminta sisältää myös merkittäviä riskejä kalojen hyvinvoinnin kannalta, jos kuvausvälineitä uitetaan puhdistamatta eri kasvattamoiden välillä. Mahdollisten kalatautien leviämisen riski on todellinen.”
”Mitä me nähtiin kuvissa ei ole normaali tilanne. On selvää, että kuvaajat ovat etsineet sopivaa kohdetta jo pidempään ja iskeneet kun olosuhde on ollut heidän tarkoitusperien kannalta sopiva.”
Lerchen mukaan tilanne kalojen hyvinvoinnin ja terveyden osalta on hyvä ja kalankasvattamoita hoidetaan hyvin. Suomalaiset kalankasvattajat ymmärtävät, että hyvinvoiva kala on taloudellisen toiminnan perusta. Päivittäisistä rutiineista on pidettävä kalankasvattamoilla tiukasti kiinni.
”Keliolosuhteet voivat tietenkin yllättää, Videovalvonta on kuitenkin aina käytettävissä, joten viiveet voidaan minimoida ja paikalle mennään heti kun se on mahdollista.”
Yhteen asiaan Lerche kiinnitti huomiota salakuvausmateriaalissa.
”Kuolleet kalat näyttivät yhdessä otoksessa aika vanhoilta ja niissä on hylkeiden aiheuttamia vaurioita. Päättelen, että ne ovat olleet verkkoaltaan pohjalla jo pidempään. Niitä on kasvatuksen aikana sieltä hieman hankalaa hakea heti pois. Kun kelit ja virtaukset muuttuvat, kaloja voi nousta pintaan sitten hieman isompi määrä kerrallaan. Bioturvallisuuden näkökulmasta se ei ole kuitenkaan mikään ongelma,” Lerche päättää.
Maa- ja metsätalousministeriö pitää kalojen hyvinvointia kestävän kalankasvatuksen edellytyksenä. Hyvinvointikysymykset on huomioitu suomalaisessa kalankasvatuksessa hyvin, mutta lisää tietoa ja osaamista tarvitaan edelleen. Laiminlyönnit kalojen hyvinvoinnista huolehtimisessa eivät ole hyväksyttäviä.
Viimeviikkoisessa MOT-ohjelmassa käsiteltiin kalojen hyvinvointia suomalaisilla kalankasvattamoilla. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan kuvamateriaali ei edusta yleistä tilannetta kotimaisessa kalankasvatuksessa. Ohjelmassa esillä olleilla kalankasvattamoilla on kuvien perusteella selviä ongelmia kalojen hyvinvoinnissa, ja päivittäinen hoito- ja tarkastusvelvoite on laiminlyöty. Riippumatta taustalla olevasta syystä tällaiset tilanteet eivät ole millään tavalla hyväksyttäviä.
Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että kalojen hyvinvointiin liittyvää osaamista ja käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Myös valvonnan ja lainsäädännön kehittäminen on tärkeää.
Kalojen hyvinvoinnin kehittämiseen lisää rahoitusta ja tutkimustietoa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kalojen hyvinvointiohjelma on valmistumassa tämän kevään aikana. Vuonna 2023 alkaneessa hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Eläinten hyvinvointikeskus. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kalojen hyvinvoinnin nykytilaa ja ehdottaa ratkaisuja alan käytäntöjen parantamiseksi. Ohjelmassa laaditaan loppuraportti sekä politiikkasuositus, jossa ehdotetaan keskeisiä toimia kalojen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hyvinvointiohjelmassa tehtyä laajaa taustatyötä jatketaan ja viedään käytäntöön Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa, jossa kalojen hyvinvointi on yksi keskeisistä teemoista. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja Ruokaviraston kanssa. Tarkoituksena on mm. päivittää yritysten käyttämä Terve kala -kirja ja kouluttaa kalaterveysammattilaisia, eläinlääkäreitä ja yrityksiä kalojen hyvinvoinnista. Lisäksi rahoitusta teemaan tullaan suuntaamaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston vesiviljelyn TKI-toimien hakumenettelyssä, jossa erityiseksi painotukseksi nostetaan kalojen hyvinvointiin liittyvät hankkeet. Hakumenettely avataan maaliskuussa.
Lisäksi rahastosta rahoitetaan yritysten omia kehittämis- ja investointihankkeita. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin investointihankkeisiin myönnetään korotettua tukea. Tällä kannustimella tuetaan ja nopeutetaan myös uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
”Kalojen hyvinvointi on suomalaisessa kalankasvatuksessa yleisesti hyvällä tasolla ja sen kehittäminen edelleen on sekä alan yritysten että maa- ja metsätalousministeriön tavoite. Hyvinvointiohjelma sekä muut tutkimus- ja kehittämistoimet luovat uusia, konkreettisia ratkaisuja kalojen hyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Valvontaa kehitetään Kalojen hyvinvointia valvotaan ja havainnoidaan jatkuvasti muun kalankasvattamoihin kohdistuvan kalaterveys- ja ympäristövalvonnan yhteydessä ja aina, kun on aihetta epäillä säädöksiä rikotun. Sen sijaan suunnitelmallista eläinten hyvinvoinnin valvontaa (otantavalvonnat) kalankasvattamoihin ei toistaiseksi ole resurssisyistä tehty. Ruokaviraston mukaan kalankasvattamoiden otantavalvonnat on ollut tarkoitus aloittaa viiden vuoden sisällä.
Kalankasvattamoihin tehdään edellä mainittua viranomaisvalvontaa usein verrattuna moneen muuhun tuotantoeläinlajiin. Eläinterveyden valvontakäyntien tiheys kalankasvatuslaitoksilla määritellään riskiperusteisesti. Merikassilaitoksille tulisi tehdä virkaeläinlääkärin valvontakäynti pääsääntöisesti vuosittain tai joka toinen vuosi.
Ruokavirasto päivittää kevään aikana kasvatettavien kalojen hyvinvointivalvontaa koskevan ohjeen ja lomakkeen sekä ohjaa valvontaviranomaisia asiassa.
Lisätietoja: Maa- ja metsätalousministeriö: Erityisasiantuntija Susanna Ahlström, puh. 0295 162436 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0295 162494 Ruokavirasto: Erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen, puh. 040 489 3350 (poissa 28.2.) Luonnonvarakeskus: Johtava tutkija Jouni Vielma, puh. 0295 327522 (lomalla 27.-28.2.)
Markus Kankainen, Lauri Niskanen; Luonnonvarakeskus Olli Malve; Suomen ympäristökeskus
Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden.
Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti kestävää tuotantopotentiaalia. Kriteeri perustuu olemassa oleville laitoksille myönnettyihin tuotantomääriin ja paikallisiin virtaus- ja laimennusolosuhteisiin (virtausnopeus, avoimuus ja syvyys), jolla on tutkitusti vaikutus kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin. Kun kyseisiä olosuhteita verrattiin laajemmin laitosten ympäristölupapäätöksiin, osoittautui tuotantomäärän vaihtelu samanlaisissa olosuhteissa suureksi. Yksittäisen laitoksen tuotantokasvupotentiaali voidaankin tunnistaa vertaamalla tuotantomäärää samanlaisissa olosuhteissa muualla luvitettuihin tuotantomääriin; Jos se on pienempi kuin vastaavissa olosuhteissa muualla, selvitetään kasvatuspaikan ympäristöolosuhteet tarkemmin, mallinnetaan ympäristövaikutukset tuotantomäärillä, joita on myönnetty vastaavanlaisiin olosuhteisiin ja arvioidaan, kuinka paljon tuotantoa on mahdollista kestävästi lisätä.
Kuva 1 Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaan arvioitiin tuotantomääräpotentiaalia paikallisten olosuhteiden (virtaus+avoimuus+syvyys -indeksi) ja vastaaviin olosuhteisiin myönnettyjen suurempien (50%) ympäristölupien perusteella
Norjassa tuotantomäärä nousi pyöristäen miljardista kilosta kahteen miljardiin kiloon pääsääntöisesti arvioimalla olemassa olevien laitosten tuotantomäärä ympäristöperusteisesti uudelleen. Puhuttiin laitostuotantomäärien UPSCALE:sta. Laitosten tuotantomäärät ovat sittemmin keskimäärin jopa 200 kertaa suurempia kuin 1980-luvulla. Tuotantomäärän kasvun lisäksi laitoskoon kasvattaminen on lisännyt tuotannon tehokkuutta merkittävästi. Myös muun merialueenalueen käytön ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta on kestävämpää, että tuotannon tavoiteltu kasvu ei perustu ainoastaan uusiin kasvatuslaitoksiin. Vastaavasti Suomessa olisi hyödyllistä arvioida olisiko nykyisissä laitossijainneissa tuotantokasvupotentiaalia, koska monissa laitoksissa tuotantomäärät on jääneet 1980 tasolle vaikka ne sijaitsevat verrattain hyvissä virtaus- ja laimennusolosuhteissa.
Kuva 2 Suomen merialueella on 116 kasvatuslaitosta, joiden tuotantolupa vaihtelee merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttavien olosuhteiden perusteella. Monilla laitoksilla olisi kasvupotentiaalia olosuhdeindeksiin (avoimuus, syvyys, virtaus) verraten, Punainen laatikko ja nuoli kuvaavat kasvupotentiaalia.
Ympäristövaikutusarvioinnin uusia menetelmiä on mahdollista hyödyntää arvioitaessa tarkemmin laitoksen vaikutuksia ympäristöön. Olemassa olevien laitosten vaikutusarvioinnissa keskeistä on arvioida velvoitetarkkailun lisäksi, miten laitos vaikuttaa alueen vedenlaatuun ja minne vaikutukset kohdentuvat, myös silloin, jos tuotantomäärät muuttuvat. Paikalliseen vedenlaadun arviointiin on kehitetty menetelmiä (Kuva 3), joilla voidaan suurella alueellisella ja ajallisella tarkkuudella seurata ja mallintaa laitosten rehevöitymisvaikutuksia levämääriin. Lisäksi virtausmittauksilla voidaan arvioida, mihin kuormitus kulkeutuu, ja minne vaikutukset kohdistuvat. Mallintamalla, sekä meren nykytilamittaustulosten datafuusion ja paikkatiedon perusteella voidaan edelleen arvioida, miten olosuhteisiin perustuva tuotantomäärän lisäys vaikuttaa lähialueen meren laatuparametreihin sekä siellä oleviin herkkiin tai suojeltuihin alueisiin.
Kuva 3 Kasvatuslaitoksen vaikutuksia voidaan paikallisesti arvioida kohdennettujen tutkimuskampanjoiden ja uusien menetelmien avulla
Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta on haettu rahoitusta UPSCALE-hankesuunnitelmalle, jossa tavoitteena on kehittää ja soveltaa Norjassa sovellettua konseptia Suomen olosuhteisiin vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tarkoituksena on ensin määrittää ja kontaktoida laitokset/yritykset, jossa kasvupotentiaalia on arvioitu olevan. Tämän jälkeen hankkeessa arvioitaisiin muutaman pilottilaitoksen kanssa kasvupotentiaalia tarkempien vaikutusarvioiden avulla. Sikäli jos tutkimukset osoittavat, että tuotantomäärää olisi ympäristövaikutusten perusteella kestävästi lisättävissä, yritykset voivat käyttää lähestymistapaa ja aineistoa tuotannonsuunnittelussa ja luvituksessa (Kuva 4).
Kuva 4 Monilla laitoksilla on olosuhteisiin ja muihin lupapäätöksiin verraten pieni lupa (vasen), myös laitoksen siirtäminen parempiin olosuhteisiin voisi vastaavasti toimia suuremman tuotantomäärän perusteena, koska ympäristövaikutukset pienenevät (oikea)
Mikäli hanke herätti kiinnostusta tai kysymyksiä, saa olla yhteydessä
Suomen Kalankasvattajaliitto toteuttaa keväällä 2025 yhteistyössä mainostoimisto Smoy:n kanssa kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia esittelevän kuluttajakampanjan. Hanke on Euroopan Unioin osarahoittama ja osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.
Kasvatetun kalan tuotanto tulee myönteisten kehitysnäkymien toteutuessa kasvamaan Suomessa merkittävästi. Tavoitetta edistävät myös hallitusohjelmakirjaukset, Euroopan unionin julkistamat tavoitteet, vesiviljelystrategia ja kotimaisen kalan edistämisohjelma. Olemme tyytyväisiä, että voimme kampanjan avulla esitellä nykyaikaista, kestävää kalankasvatusta suomalaisille kuluttajille, toteaa liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kampanjan tavoitteena on kasvatetun kalan tuotannon yleisen tunnettavuuden parantaminen, esitellä suomalaisia kalankasvattajia ja tarjota ajantasaista tietoa toimialasta.
Kalatalous on tärkeä osa ruokaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta. Kalankasvatus on volyymiltaan elinkeinokalatalouden suurin toimija. Kunnianhimoisiiin tavoitteisiin ei päästä ilman kestävää, kasvavaa kalankasvatusta. Käynnistyvässä kampanjassamme muistutamme myös alan työllisyysvaikutuksista eri puolella Suomea, päättää Sankelo.
Alla esitys kalatalouden innovaatiopäiviltä, jossa kampanja esiteltiin:
Suomen kalankasvattajaliiton kampanja saada uusia tekijöitä alalle alkoi marraskuun alussa. Liitto julkaisi artikkelin – Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla! – Varusmieslehdessä sekä Opinto ja työ –lehdessä. Kampanja pyörii kaksi viikkoa myös Sotilaskotimediassa, sekä lehtien somekanavilla.
Kalatalousalalla toimivat yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja investoineet ahkerasti. Monen yrityksen ongelmana on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi kalatalouden kasvulle onkin nostettu ammattimaisen ja osaavan työvoiman saanti. Monista kalatalouden kehittämiseen suunnatuista panostuksista huolimatta koulutus on heikentynyt opiskelijapulan sekä heikkenevien oppimisympäristöjen myötä. Kalankasvattajaliitto laittoi kortensa kekoon markkinoidakseen alaa, jotta saadaan alalle tulevaisuuden työntekijöitä.
Varusmieslehden kohderyhmään kuuluvat nuoret aikuiset: varusmiehet ja –naiset, siviilipalvelusta suorittavat, lukiolaiset sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Yhteistä kaikille on seuraavan askeleen ottaminen asepalvelukseen, opiskelemaan tai työelämään.
Sotilaskoti Digi on 42” tuuman medianäyttö sotilaskotien mobiililatauspisteillä.
Opinnot ja työ on uusi lehti, joka on suunnattu toisen asteen opiskelijoille sekä nuorille aikuisille, jotka suunnittelevat opintoja tai työelämään siirtymistä. Lehden kohderyhmä on toisen asteen opiskelija ja nuoret aikuiset sekä kaikki jotka ovat suunnittelemassa jatko-opintoja, ammattitaidon lisäämistä tai työelämän tai uran aloittamista. Lehden jakelu painottuu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä messutapahtumiin.
Tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen).
YLLÄTTÄVÄ TAPA TAVOITTAA TULEVAISUUDEN TEKIJÄT, NUORET AIKUISET.
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
