Olle Lerche on tehnyt pitkän työuran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut kalakoulun opettajana. Lerche seuraa edelleen aktiivisesti toimialan kehitystä, joten kalankasvatuksen viime aikoina saama huomio ei ole mennyt häneltä ohitse.
”Katsoin tietenkin A-MOT ohjelman ja siitä seuranneet muut uutisoinnit. On todettava, että salakuvaus ei ole ollenkaan hyväksyttävä tapa toimia, kun kyseessä ovat yksityiset yritykset. Tällainen luvaton toiminta sisältää myös merkittäviä riskejä kalojen hyvinvoinnin kannalta, jos kuvausvälineitä uitetaan puhdistamatta eri kasvattamoiden välillä. Mahdollisten kalatautien leviämisen riski on todellinen.”
”Mitä me nähtiin kuvissa ei ole normaali tilanne. On selvää, että kuvaajat ovat etsineet sopivaa kohdetta jo pidempään ja iskeneet kun olosuhde on ollut heidän tarkoitusperien kannalta sopiva.”
Lerchen mukaan tilanne kalojen hyvinvoinnin ja terveyden osalta on hyvä ja kalankasvattamoita hoidetaan hyvin. Suomalaiset kalankasvattajat ymmärtävät, että hyvinvoiva kala on taloudellisen toiminnan perusta. Päivittäisistä rutiineista on pidettävä kalankasvattamoilla tiukasti kiinni.
”Keliolosuhteet voivat tietenkin yllättää, Videovalvonta on kuitenkin aina käytettävissä, joten viiveet voidaan minimoida ja paikalle mennään heti kun se on mahdollista.”
Yhteen asiaan Lerche kiinnitti huomiota salakuvausmateriaalissa.
”Kuolleet kalat näyttivät yhdessä otoksessa aika vanhoilta ja niissä on hylkeiden aiheuttamia vaurioita. Päättelen, että ne ovat olleet verkkoaltaan pohjalla jo pidempään. Niitä on kasvatuksen aikana sieltä hieman hankalaa hakea heti pois. Kun kelit ja virtaukset muuttuvat, kaloja voi nousta pintaan sitten hieman isompi määrä kerrallaan. Bioturvallisuuden näkökulmasta se ei ole kuitenkaan mikään ongelma,” Lerche päättää.
Maa- ja metsätalousministeriö pitää kalojen hyvinvointia kestävän kalankasvatuksen edellytyksenä. Hyvinvointikysymykset on huomioitu suomalaisessa kalankasvatuksessa hyvin, mutta lisää tietoa ja osaamista tarvitaan edelleen. Laiminlyönnit kalojen hyvinvoinnista huolehtimisessa eivät ole hyväksyttäviä.
Viimeviikkoisessa MOT-ohjelmassa käsiteltiin kalojen hyvinvointia suomalaisilla kalankasvattamoilla. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan kuvamateriaali ei edusta yleistä tilannetta kotimaisessa kalankasvatuksessa. Ohjelmassa esillä olleilla kalankasvattamoilla on kuvien perusteella selviä ongelmia kalojen hyvinvoinnissa, ja päivittäinen hoito- ja tarkastusvelvoite on laiminlyöty. Riippumatta taustalla olevasta syystä tällaiset tilanteet eivät ole millään tavalla hyväksyttäviä.
Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että kalojen hyvinvointiin liittyvää osaamista ja käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Myös valvonnan ja lainsäädännön kehittäminen on tärkeää.
Kalojen hyvinvoinnin kehittämiseen lisää rahoitusta ja tutkimustietoa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kalojen hyvinvointiohjelma on valmistumassa tämän kevään aikana. Vuonna 2023 alkaneessa hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Eläinten hyvinvointikeskus. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kalojen hyvinvoinnin nykytilaa ja ehdottaa ratkaisuja alan käytäntöjen parantamiseksi. Ohjelmassa laaditaan loppuraportti sekä politiikkasuositus, jossa ehdotetaan keskeisiä toimia kalojen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hyvinvointiohjelmassa tehtyä laajaa taustatyötä jatketaan ja viedään käytäntöön Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa, jossa kalojen hyvinvointi on yksi keskeisistä teemoista. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja Ruokaviraston kanssa. Tarkoituksena on mm. päivittää yritysten käyttämä Terve kala -kirja ja kouluttaa kalaterveysammattilaisia, eläinlääkäreitä ja yrityksiä kalojen hyvinvoinnista. Lisäksi rahoitusta teemaan tullaan suuntaamaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston vesiviljelyn TKI-toimien hakumenettelyssä, jossa erityiseksi painotukseksi nostetaan kalojen hyvinvointiin liittyvät hankkeet. Hakumenettely avataan maaliskuussa.
Lisäksi rahastosta rahoitetaan yritysten omia kehittämis- ja investointihankkeita. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin investointihankkeisiin myönnetään korotettua tukea. Tällä kannustimella tuetaan ja nopeutetaan myös uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
”Kalojen hyvinvointi on suomalaisessa kalankasvatuksessa yleisesti hyvällä tasolla ja sen kehittäminen edelleen on sekä alan yritysten että maa- ja metsätalousministeriön tavoite. Hyvinvointiohjelma sekä muut tutkimus- ja kehittämistoimet luovat uusia, konkreettisia ratkaisuja kalojen hyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Valvontaa kehitetään Kalojen hyvinvointia valvotaan ja havainnoidaan jatkuvasti muun kalankasvattamoihin kohdistuvan kalaterveys- ja ympäristövalvonnan yhteydessä ja aina, kun on aihetta epäillä säädöksiä rikotun. Sen sijaan suunnitelmallista eläinten hyvinvoinnin valvontaa (otantavalvonnat) kalankasvattamoihin ei toistaiseksi ole resurssisyistä tehty. Ruokaviraston mukaan kalankasvattamoiden otantavalvonnat on ollut tarkoitus aloittaa viiden vuoden sisällä.
Kalankasvattamoihin tehdään edellä mainittua viranomaisvalvontaa usein verrattuna moneen muuhun tuotantoeläinlajiin. Eläinterveyden valvontakäyntien tiheys kalankasvatuslaitoksilla määritellään riskiperusteisesti. Merikassilaitoksille tulisi tehdä virkaeläinlääkärin valvontakäynti pääsääntöisesti vuosittain tai joka toinen vuosi.
Ruokavirasto päivittää kevään aikana kasvatettavien kalojen hyvinvointivalvontaa koskevan ohjeen ja lomakkeen sekä ohjaa valvontaviranomaisia asiassa.
Lisätietoja: Maa- ja metsätalousministeriö: Erityisasiantuntija Susanna Ahlström, puh. 0295 162436 Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0295 162494 Ruokavirasto: Erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen, puh. 040 489 3350 (poissa 28.2.) Luonnonvarakeskus: Johtava tutkija Jouni Vielma, puh. 0295 327522 (lomalla 27.-28.2.)
Markus Kankainen, Lauri Niskanen; Luonnonvarakeskus Olli Malve; Suomen ympäristökeskus
Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden.
Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti kestävää tuotantopotentiaalia. Kriteeri perustuu olemassa oleville laitoksille myönnettyihin tuotantomääriin ja paikallisiin virtaus- ja laimennusolosuhteisiin (virtausnopeus, avoimuus ja syvyys), jolla on tutkitusti vaikutus kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin. Kun kyseisiä olosuhteita verrattiin laajemmin laitosten ympäristölupapäätöksiin, osoittautui tuotantomäärän vaihtelu samanlaisissa olosuhteissa suureksi. Yksittäisen laitoksen tuotantokasvupotentiaali voidaankin tunnistaa vertaamalla tuotantomäärää samanlaisissa olosuhteissa muualla luvitettuihin tuotantomääriin; Jos se on pienempi kuin vastaavissa olosuhteissa muualla, selvitetään kasvatuspaikan ympäristöolosuhteet tarkemmin, mallinnetaan ympäristövaikutukset tuotantomäärillä, joita on myönnetty vastaavanlaisiin olosuhteisiin ja arvioidaan, kuinka paljon tuotantoa on mahdollista kestävästi lisätä.
Kuva 1 Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaan arvioitiin tuotantomääräpotentiaalia paikallisten olosuhteiden (virtaus+avoimuus+syvyys -indeksi) ja vastaaviin olosuhteisiin myönnettyjen suurempien (50%) ympäristölupien perusteella
Norjassa tuotantomäärä nousi pyöristäen miljardista kilosta kahteen miljardiin kiloon pääsääntöisesti arvioimalla olemassa olevien laitosten tuotantomäärä ympäristöperusteisesti uudelleen. Puhuttiin laitostuotantomäärien UPSCALE:sta. Laitosten tuotantomäärät ovat sittemmin keskimäärin jopa 200 kertaa suurempia kuin 1980-luvulla. Tuotantomäärän kasvun lisäksi laitoskoon kasvattaminen on lisännyt tuotannon tehokkuutta merkittävästi. Myös muun merialueenalueen käytön ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta on kestävämpää, että tuotannon tavoiteltu kasvu ei perustu ainoastaan uusiin kasvatuslaitoksiin. Vastaavasti Suomessa olisi hyödyllistä arvioida olisiko nykyisissä laitossijainneissa tuotantokasvupotentiaalia, koska monissa laitoksissa tuotantomäärät on jääneet 1980 tasolle vaikka ne sijaitsevat verrattain hyvissä virtaus- ja laimennusolosuhteissa.
Kuva 2 Suomen merialueella on 116 kasvatuslaitosta, joiden tuotantolupa vaihtelee merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttavien olosuhteiden perusteella. Monilla laitoksilla olisi kasvupotentiaalia olosuhdeindeksiin (avoimuus, syvyys, virtaus) verraten, Punainen laatikko ja nuoli kuvaavat kasvupotentiaalia.
Ympäristövaikutusarvioinnin uusia menetelmiä on mahdollista hyödyntää arvioitaessa tarkemmin laitoksen vaikutuksia ympäristöön. Olemassa olevien laitosten vaikutusarvioinnissa keskeistä on arvioida velvoitetarkkailun lisäksi, miten laitos vaikuttaa alueen vedenlaatuun ja minne vaikutukset kohdentuvat, myös silloin, jos tuotantomäärät muuttuvat. Paikalliseen vedenlaadun arviointiin on kehitetty menetelmiä (Kuva 3), joilla voidaan suurella alueellisella ja ajallisella tarkkuudella seurata ja mallintaa laitosten rehevöitymisvaikutuksia levämääriin. Lisäksi virtausmittauksilla voidaan arvioida, mihin kuormitus kulkeutuu, ja minne vaikutukset kohdistuvat. Mallintamalla, sekä meren nykytilamittaustulosten datafuusion ja paikkatiedon perusteella voidaan edelleen arvioida, miten olosuhteisiin perustuva tuotantomäärän lisäys vaikuttaa lähialueen meren laatuparametreihin sekä siellä oleviin herkkiin tai suojeltuihin alueisiin.
Kuva 3 Kasvatuslaitoksen vaikutuksia voidaan paikallisesti arvioida kohdennettujen tutkimuskampanjoiden ja uusien menetelmien avulla
Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta on haettu rahoitusta UPSCALE-hankesuunnitelmalle, jossa tavoitteena on kehittää ja soveltaa Norjassa sovellettua konseptia Suomen olosuhteisiin vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tarkoituksena on ensin määrittää ja kontaktoida laitokset/yritykset, jossa kasvupotentiaalia on arvioitu olevan. Tämän jälkeen hankkeessa arvioitaisiin muutaman pilottilaitoksen kanssa kasvupotentiaalia tarkempien vaikutusarvioiden avulla. Sikäli jos tutkimukset osoittavat, että tuotantomäärää olisi ympäristövaikutusten perusteella kestävästi lisättävissä, yritykset voivat käyttää lähestymistapaa ja aineistoa tuotannonsuunnittelussa ja luvituksessa (Kuva 4).
Kuva 4 Monilla laitoksilla on olosuhteisiin ja muihin lupapäätöksiin verraten pieni lupa (vasen), myös laitoksen siirtäminen parempiin olosuhteisiin voisi vastaavasti toimia suuremman tuotantomäärän perusteena, koska ympäristövaikutukset pienenevät (oikea)
Mikäli hanke herätti kiinnostusta tai kysymyksiä, saa olla yhteydessä
Suomen Kalankasvattajaliitto toteuttaa keväällä 2025 yhteistyössä mainostoimisto Smoy:n kanssa kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia esittelevän kuluttajakampanjan. Hanke on Euroopan Unioin osarahoittama ja osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.
Kasvatetun kalan tuotanto tulee myönteisten kehitysnäkymien toteutuessa kasvamaan Suomessa merkittävästi. Tavoitetta edistävät myös hallitusohjelmakirjaukset, Euroopan unionin julkistamat tavoitteet, vesiviljelystrategia ja kotimaisen kalan edistämisohjelma. Olemme tyytyväisiä, että voimme kampanjan avulla esitellä nykyaikaista, kestävää kalankasvatusta suomalaisille kuluttajille, toteaa liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kampanjan tavoitteena on kasvatetun kalan tuotannon yleisen tunnettavuuden parantaminen, esitellä suomalaisia kalankasvattajia ja tarjota ajantasaista tietoa toimialasta.
Kalatalous on tärkeä osa ruokaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta. Kalankasvatus on volyymiltaan elinkeinokalatalouden suurin toimija. Kunnianhimoisiiin tavoitteisiin ei päästä ilman kestävää, kasvavaa kalankasvatusta. Käynnistyvässä kampanjassamme muistutamme myös alan työllisyysvaikutuksista eri puolella Suomea, päättää Sankelo.
Alla esitys kalatalouden innovaatiopäiviltä, jossa kampanja esiteltiin:
Suomen kalankasvattajaliiton kampanja saada uusia tekijöitä alalle alkoi marraskuun alussa. Liitto julkaisi artikkelin – Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla! – Varusmieslehdessä sekä Opinto ja työ –lehdessä. Kampanja pyörii kaksi viikkoa myös Sotilaskotimediassa, sekä lehtien somekanavilla.
Kalatalousalalla toimivat yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja investoineet ahkerasti. Monen yrityksen ongelmana on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi kalatalouden kasvulle onkin nostettu ammattimaisen ja osaavan työvoiman saanti. Monista kalatalouden kehittämiseen suunnatuista panostuksista huolimatta koulutus on heikentynyt opiskelijapulan sekä heikkenevien oppimisympäristöjen myötä. Kalankasvattajaliitto laittoi kortensa kekoon markkinoidakseen alaa, jotta saadaan alalle tulevaisuuden työntekijöitä.
Varusmieslehden kohderyhmään kuuluvat nuoret aikuiset: varusmiehet ja –naiset, siviilipalvelusta suorittavat, lukiolaiset sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Yhteistä kaikille on seuraavan askeleen ottaminen asepalvelukseen, opiskelemaan tai työelämään.
Sotilaskoti Digi on 42” tuuman medianäyttö sotilaskotien mobiililatauspisteillä.
Opinnot ja työ on uusi lehti, joka on suunnattu toisen asteen opiskelijoille sekä nuorille aikuisille, jotka suunnittelevat opintoja tai työelämään siirtymistä. Lehden kohderyhmä on toisen asteen opiskelija ja nuoret aikuiset sekä kaikki jotka ovat suunnittelemassa jatko-opintoja, ammattitaidon lisäämistä tai työelämän tai uran aloittamista. Lehden jakelu painottuu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä messutapahtumiin.
Tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen).
Vesa Kallio, kansanedustaja (kesk.), Mikkelin Anttola, Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Wikisanakirjan mukaan kalajuttu on suurenneltu kertomus isosta kalasta tai saaliista tai muu perätön puhe. Näin tuoreena ja politiikan ulkopuolelta eduskuntaan tulleelle kalajutun määritelmä osuu ajoittain varsin hyvin myös politiikkaan. Toki eduskunnassahan kukaan ei valehtele, mutta totuuden ”koko” saattaa vaihdella puhujasta riippuen varsinkin suuren salin puheissa. Sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Vanha sanonta sanoo, että totuudessa ei ole harmaan sävyjä, mutta sen tulkinnassa niitä löytyy enemmän.
Kalatalouden kannalta hallituksen kirjaukset on todettu hyviksi. Moni hyvä asia odottaa kuitenkin vielä muuttumistaan konkreettisiksi teoiksi. Oppositiossa olemme valmistelutyön ulkopuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaat etenemismahdollisuudet olisivat yhden luukun lainsäädäntöhankkeella.
Hankkeessa luotaisiin malli, jossa yhdellä viranomaisella olisi toimivalta ja sitä kautta mahdollisuus sujuvoittaa lupamenettelyjä. Samalla olisi mahdollisuus kehittää päätösten laatua, lisätä ennakoitavuutta ja vähentää muutoksenhakujen tarvetta. Hallinnon uudistamiseen liittyy hallituksen suunnitelmat sijoittaa vesiviljelyn keskeiset viranomaistoiminnot nykyisistä aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista uuteen valtion lupa- ja valvontavirastoon.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön välisessä valmistelussa on esillä ollut mm. luvituksen ja sääntelyn keventäminen ympäristöluvan kynnystä nostamalla, pienten laitosten siirtäminen ilmoituksenvaraisiksi sekä joustot päästömäärien seurantojen taajuuteen. Keskustelussa on ollut myös lupamääräysten rajojen ylittäminen erityisen painavista syistä poikkeustilanteissa ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Keskustan ryhmänä kannatamme hallituksen hyviä esityksiä, kunhan hallitus saa niitä aikaiseksi. Mikäli esityksiä ei ala kuulua, niin tulemme siitä kyllä muistuttamaan.
Muistan lapsena, kun joku kysyi isältä, onko tämä pyytänyt kalaa? Isä vastasi, että on hän pyytänyt. Ja aina, kun sukulaismieheltä oli pyytänyt, aina oli myös saanut. Aina kannattaa pyytää, pyyteettömästi. Ja saamastaan saaliista kannattaa olla aina kiitollinen. Niin kalassa, kuin politiikassa.
Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa.
Hankkeessa mitattiin kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista mm. dioksiinien ja PCB-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, bromattujen difenyylieettereiden, elohopean ja epäorgaanisen arseenin pitoisuuksia. Näiden vierasaineiden liiallinen saanti voi johtaa erilaisiin terveyshaittoihin kuten älykkyyden tai hedelmällisyyden heikkenemiseen. Lisäksi mitattiin D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen pitoisuuksia.
Vierasaineiden pitoisuudet suomalaisessa kalassa olivat enimmäkseen alle EU:n asettamien lainsäädännöllisten enimmäismäärien, ja dioksiinipitoisuuksissa on laskeva trendi. Kasvatetussa kalassa esiintyvät vierasainepitoisuudet ovat vähäisempiä kuin saman lajisessa luonnonkalassa. Niukasti käytetyistä kalalajeista sisävesien särjen kulutuksen lisääminen olisi sekä vähäisten vierasainemäärien että ekologisesti kestävän kalastuksen kannalta perusteltua. Tältä osin tulokset tukevat Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Vuosina 2022–23 pyydetyssä Saaristomeren ja Selkämeren silakassa PFAS-yhdisteiden enimmäismäärät kuitenkin osin ylittyivät.
Tutkimuksessa mitattiin myös kalojen hyötyaineita (D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot). Tehdyn riski-hyötyarvion mukaan suomalaisten viimeisimpiin kansallisiin ruoankäyttötutkimuksiin perustuvilla kulutusmäärillä kalan käytön, myös silakan, terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Terveyshyötyjä ovat muun muassa kokonaiskuolleisuuden ja tiettyjen syöpien riskin väheneminen kalojen hyötyaineiden saannin lisääntyessä.
Terveysvaikutusten perusteella suurimmat terveyshyödyt kalan käytöstä koituvat keski-ikäisille tai sitä vanhemmille. Myös herkimmillä kuluttajaryhmillä eli pikkulapsilla sekä raskaana olevilla tai imettävillä naisilla terveyshyödyt ylittävät haitat, mutta etenkin alle 9-vuotiailla lapsilla erotus on melko pieni. Siksi herkimpien kuluttajaryhmien olisi hyödyllistä noudattaa Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeita ja suunnata kalankäyttöään niiden kalastusalueiden ja lajien kaloihin, joissa vierasaineita on vähiten.
Suomen Kalankasvattajaliiton 60-vuotista taivalta juhlistettiin kesäpäivien yhteydessä hotelli Kakolassa 28.8.2024. Juhlassa muistettiin myös jäsenyrityksiä sekä henkilöjäseniä.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO PALKITSI JÄSENYRITYKSIÄÄN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry antoi 60-vuotisjuhlassaan Turussa huomionosoitukset yli 40-vuotta liiton jäsenenä olleille yrityksille. Kiitos pitkäaikaisesta kumppanuudesta!
Vastaava palkitseminen tehtiin 50-vuotisjuhlassa myös kymmenen vuotta sitten. 60-v juhlassa palkitut jäsenyritykset ovat: Kainuun Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1967) Kuhmon Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Huutokosken Arvo Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Mannerlohi oy (jäsenenä vuodesta 1980) Lohikunta (jäsenenä vuodesta 1981) Muuttolan Lohi ky (jäsenenä vuodesta 1981) Alltech Fennoaqua (jäsenenä vuodesta 1982) Kellosalmen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1983) Iijoen Lohiyhtymä ay (jäsenenä vuodesta 1983) Lännenpuolen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1984)
KNUT-OLOF LERCHELLE TUNNUSTUS SUOMALAISEN KALANKASVATUKSEN EDISTÄMISESTÄ
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi Knut-Olof (Olle) Lerchelle tunnustuksen suomalaisen kalankasvatuksen edistämisestä.
Lerche on tehnyt pitkän uran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut muun muassa 18 vuotta kalakoulun opettajana. Lähes kaikki nykyiset kalankasvattajat ovat saaneet oppia häneltä. Lerche on toiminut myös pitkään kalarehujen kehittämistyössä. Toimialan kehitys on ollut viime vuosina merkittävää. Knut-Olof Lerche on työskennellyt myös liiton luottamus- ja edustustehtävissä ja antanut asiantuntemuksensa aina toimialan käyttöön.
UNTO ESKELISESTÄ SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON KUNNIAJÄSEN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry nimesi 60-vuotisjuhlassaan Unto Eskelisen liiton kunniajäseneksi. Eskelisellä on monipuolinen työtausta suomalaisen kalatalouden parissa. Hän on toiminut muun muassa alan tutkijana ja kalankasvatuslaitoksen johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt erityistehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista kalasektorin osaamista.
Kalankasvattajaliitossa Unto Eskelinen on toiminut hallituksen jäsenenä ja hetken toimitusjohtajanakin. Liiton henkilöjäsen hän on ollut 31 vuotta.
Suomen Kalankasvattajaliitto ry kiittää Unto Eskelistä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO MYÖNSI ANSIOMERKKEJÄLUOTTAMUTEHTÄVISSÄ TOIMINEILLE
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi myös ansiomerkkejä pitkään liiton luottamustehtävissä toimineille. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin liiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg. Hänellä on pitkä perheyritystausta kalankasvatusalalta ja laaja kokemus Kalankasvattajaliiton luottamus- ja edustustehtävistä.
Hopeisella ansiomerkillä palkittiin hallituksen varapuheenjohtaja Yrjö Lankinen ja Harri Orenius. Molemmilla on vuosien kokemus liiton luottamustehtävistä ja alan työkokemusta. Palkitut ovat olleet myös aktiivisesti kehittämässä kalankasvatusalaa ja antaneet asiantuntemuksensa liiton käyttöön.
”Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.
Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja.”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi juhlaan terveiset videon kautta.
Kaisa Rossi lähetti terveiset juhliville kalankasvattajille:
”Ensimmäisiä tehtäviäni liitossa oli myös saattaa loppuun hallituksen entisen puheenjohtajan Kauno Peltoniemen muistelmat Taistelu kirjolohesta. Se kertoi kalanviljelyelinkeinon alkuvuosista ja itse kasvatetun kalan, kirjolohen hyväksymisestä kulutukseen ja oikeaksi loheksi. Taistelua se oli heillä, taistelua oli aikoinaan meillä ja sitä se on varmaan nyt teilläkin. Painopisteet ovat muuttuneet, mutta mukana on pysytty eikä ole luovutettu. Kiitos teille, kun saan edelleen ostaa kasvattamaanne kirjolohta ja muita lajeja!”
Suomen Kalankasvattajaliitto, aikaisemmalta nimeltään Suomen Lohenkasvattajainliitto täyttää tänä vuonna kuusikymmentä vuotta. Liitto järjestää tapahtuman kunniaksi vuosijuhlan ja Kalankasvatuksen kesäpäivät toimialan vahvalla alueella Turussa 28-29.8.2024. Tilaisuuteen tuo valtiovallan tervehdyksen pääministeri Petteri Orpo.
Suomessa kasvatettiin jo 1950-luvulla merilohia istutuksiin luonnonvesiin. Sen sijaan uuden tulokkaan sateenkaariraudun kasvatus oli alkutekijöissä. Kokeilutoiminnan kautta amerikkalaista alkuperää oleva kala havaittiin sopeutuvan Suomen olosuhteisiin hyvin ja tuotantomäärät alkoivat nousta.
Perustetun edunvalvontajärjestön ensimmäisiä tehtäviä oli tehdä kansalle täysin tuntematon uusi ruokakala tunnetuksi. Liitto järjestikin sateenkaariraudun maistiais- ja esittelytilaisuuksia eri puolilla Suomea. Kalalle päätettiin myös antaa uusi nimi, kirjolohi. Nimen vihki käyttöön presidentti Urho Kekkonen hotelli Marskin maistiaistilaisuudessa 2.11.1965.
Suomen Kalankasvattajaliittoon kuuluu tällä hetkellä noin sata yritys- ja henkilöjäsentä. Liiton jäsenyritykset tuottavat yli 90 % Suomessa kasvatetusta kalasta. Kasvatetun kalan kokonaistuotanto on Suomessa vuosittain noin 17 miljoonaa kiloa. Pääosa on kirjolohta. Jonkin verran tuotetaan myös siikaa.
Kirjolohi saa alkunsa poikaskasvattamoilta sisä-Suomessa, koska se ei lisäänny Suomessa luontaisesti. Varsinainen kasvatus tapahtuu kalojen siirron jälkeen joko merialueilla, sisävesikasvattamoissa tai kiertovesilaitoksissa. Kirjolohen kasvatusaika ruokakalaksi kestää noin 2-3 vuotta.
Toimiala tavoittelee kestävää kalankasvatuksen tuotannon nousua Suomessa. Suomen Kalankasvattajaliiton jäsenyritykset ovat valmiit kolminkertaistamaan tuotantonsa. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi ruokaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme paranemista ja uusia työmahdollisuuksia suomalaiselle maaseudulle ja elintarviketeollisuuteen.
Keskijärven kalanviljelylaitos on ollut kalankasvattajaliiton jäsenenä jo yli 50-vuotta.
Lisätiedot: Janne Sankelo, toimitusjohtaja, Suomen Kalankasvattajaliitto 050-5120 519
Toimitusjohtaja Janne Sankelo vieraili elokuussa liiton Pohjois-Suomen alueen jäsenyrityksissä. Vierailukohteina olivat Laitakarin Kala Oulussa, kalankasvatus Vääräniemi Taivalkoskella, Varisjoen ja Koillis-Suomen lohi Kuusamossa, Lylyjoen lohi Suomussalmella, Kainuun lohi Sotkamossa ja Kuhmon kala Kuhmossa.
Pohjois-Suomi on merkittävää kalankasvatuksen aluetta. Yrityksillä on myös kasvupotentiaalia ja halua lisätä tuotantoa. Tarkoituksenani on koota alueen yrittäjiltä pohjoista näkemystä toimialan edunvalvonnan kehittämistä varten, toteaa Sankelo
Laitakarin Kalan tuotantopäällikkö Timo Karjalaisella on pitkä kokemus toimialalta ja kilpailusta norjalaisten kanssa.
Kirjolohi on oma kalalajinsa, jolla pitäisi olla oma markkinansa suhteessa Norjan loheen, muistuttaa Karjalainen.
Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtajan Kari Vääräniemen mukaan Pohjois-Suomessa on vahvaa kalanpoikasten, istukaskalojen ja emokalakasvatuksen tuotantoa.
Kalaa myös perataan täällä sellaisina ajankohtina, kun kotimaista kalaa on muuten huonosti saatavilla, sanoo Vääräniemi.
Toimitusjohtaja Janne Sankelon mukaan kalankasvattajilla on kovat odotukset valtiovallan suuntaan toimialan sääntelyn keventämiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa kalankasvatuksen edistämisestä on selkeät kirjaukset. Kalankasvattajaliitto on tehnyt myös omat norminpurkuehdotukset, joihin odotetaan syksyn aikana reagointia.
Kestävä kirjolohen tuotanto voidaan Suomessa kolminkertaistaa. Samalla parannetaan ruokaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä suomalaisella maaseudulla. Suomessa kasvatetulla kalalla on myös edellytyksiä vientimarkkinoilla. Yhteydenottoja on tullut Kiinasta asti, päättää Sankelo.
Tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen)
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.