Avainsana: kalankasvatus

  • Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

    Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

    “Kestävän kiertotalouden kalankasvatusketjumme on pian valmis ja omissa käsissämme mätimunasta lautaselle”

    Finnforelin ja Alltechin tavoitteena on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Kuva: Raisioaqua
    Finnforelin ja Alltechin tavoitteena on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Kuva: Raisioaqua

    Suomalainen kalojen kiertovesikasvatukseen ja kiertotalouteen erikoistunut Finnforel ostaa yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan eläinten terveyteen ja ravitsemukseen keskittyneen Alltechin ja Heino Groupin kanssa Raisio Oyj:ltä sen kalanrehutuotannon Raisioaquan. Velaton kauppahinta on seitsemän miljoonaa euroa ja yritysjärjestely toteutetaan osakekauppana. 

    “Kestävän kiertotalouden kalankasvatusketjumme on pian valmis ja omissa käsissämme mätimunasta lautaselle. Kun Hollolan genetiikka- ja poikaslaitos valmistuu keväällä, pystymme tuottamaan kalankasvatuksessa käytettäviä mätimunia. Tähän asti ne on tuotu ulkomailta. Kalanrehutuotanto on tämän ketjun viimeinen lenkki”, Finnforel Oy:n toimitusjohtaja Jussi Mekkonen sanoo.

    Raisioaqua on ainoa kotimainen kalanrehun valmistaja. Sen päämarkkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi ja Itämeren alue. Uudelle yhtiölle siirtyy myös Benella- ja rehubrändit.

    Maailman suurin rehuvalmistaja Alltech Finnforelin kumppaniksi

    Finnforelin uusi kumppaniyritys, maailmanlaajuisesti toimiva Alltech tekee vesiviljely- ja maatilarehuja. Yhtiö toimii 128 maassa ja sillä on 6 000 työntekijää. Yhteistyö Alltechin kanssa edistää Finnforelin missiota, joka on ollut kuluttajille ekologisesti tuotettujen Saimaan Tuore -kalatuotteiden valmistamisen lisäksi synnyttää Suomeen vahva vientiteollisuuden ala.

    ”Olemme siirtyneet strategiassamme seuraavaan vaiheeseen, jossa kehittämiämme gigafactory-tuotantolaitoksia tullaan rakentamaan eri puolille maailmaa. Osana tätä strategiaa on tärkeää edistää entistäkin ekologisemman kalanrehun tuotantoa. Raisiolta nyt ostettavalla 60 000 tonnin laitoksella sekä kumppanuudella Alltechin kanssa turvaamme luotettavat rehutoimitukset Itämeren alueen kalankasvattajille ja pääsemme tekemään tuotekehitystä maailman suurimman toimijan kanssa”, Finnforelin hallituksen puheenjohtaja Pekka Viljakainen sanoo.

    Alltechilla on vahvaa kaupallista rehuliiketoiminnan asiantuntemusta maailmanlaajuisesti. Yhtiö tekee myös tutkimusta, ja sillä on oma vesiviljelyjärjestelmien tutkimuskeskus Alltech Coppens Aqua Centre Alankomaissa.

    “Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista proteiinin tuottamisen tavoista, ja se on yksi liiketoimintamme keskeisistä painopistealueista. Yhdessä Finnforelin kanssa parannamme kestävien vesiviljelyjärjestelmien ravinnon laatua ja saatavuutta”, Alltechin toimitusjohtaja Mark Lyons sanoo.

    “Tavoitteenamme on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Jo nyt Finnforelin sivuvirroista pystytään tuottamaan bio- ja kiertotalouden ytimessä olevia uusia ekologisia raaka-aineita kalanrehuun, joko suoraan tai välillisesti. Jatkossa pystymme tarjoamaan myös alustan rehujen suuren mittakaavan testaamiseen, mikä nopeuttaa tutkimustulosten viemistä käytännön sovelluksiin”, Finnforelin teknologiajohtaja Tommi Mäkinen sanoo.

    Finnforel on rakentanut kalankasvatuksen kiertotalousmalliaan vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä yhtiö tuottaa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Tuotanto nousee vuoden loppuun mennessä kolmeen miljoonaan kiloon, kun uusi kasvatuslaitos Varkaudessa saavuttaa täyden tuotantonsa. Finnforelin kalat tunnetaan kaupoissa Saimaan Tuore -brändistä.

  • Kalatalouden kannattavuus heikkeni vuonna 2021

    Kalatalouden kannattavuus heikkeni vuonna 2021

    Luke 15.2.2023

    Kalatalouden tuotot vuonna 2021 olivat 795 miljoonaa euroa, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkutuotannossa eli kalastuksessa sekä vesiviljelyssä nähtiin kuitenkin tuottojen osalta maltillista kasvua. Paras tulos kirjattiin merikalastuksessa, jossa nettotulos oli 6,4 miljoonaa euroa. Myös kalatukkukaupan tulos oli reilusti positiivinen, 5,3 miljoonaa euroa.

    Vuonna 2021 kalatalousalalla toimi 1 766 yritystä. Kalatalouden kokonaistuotot olivat 795 miljoonaa euroa. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 132 miljoonaa euroa ja työllistävyys 2 074 henkilötyövuotta. Yrityksistä noin 75 prosenttia harjoitti liiketoimintanaan kaupallista kalastusta. Tuottojen sekä jalostusarvon perusteella suurin toimiala oli kalanjalostus. Myös henkilöstöä oli eniten jalostusyritysten palveluksessa.

    Kalatalouden kokonaistuotot laskivat seitsemän prosenttia edellisvuodesta ja etenkin tukku- ja vähittäiskaupan tuotot laskivat merkittävästi, noin viidenneksen. Kaupallisen kalastuksen tuotot nousivat hieman vuoden takaisesta ollen noin 41 miljoonaa. Merikalastuksen nettotulos oli 6,4 miljoonaa euroa, joka oli kalatalouden toimialoista korkein. Myös kalatukkukaupan tulos oli reilusti positiivinen, 5,3 miljoonaa euroa.

    Pienten trooliyritysten tuotot kaksinkertaistuivat

    Vuonna 2021 isojen trooliyritysten tuotot olivat 18,4 miljoonaa euroa, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nettotulos kääntyi negatiiviseksi ja tappiota syntyi puoli miljoonaa. Pienten trooliyritysten tuotot kaksinkertaistuivat ja nettotulos nousi miljoonasta lähes neljään miljoonaan euroon. Rannikkokalastuksen nettotulos laski selvästi, mutta oli silti 3 miljoonaa euroa. Myös sisävesikalastuksen tulos heikkeni ja oli noin 1,5 miljoonaa.

    Kuvituskuva avomerkikalastuksesta.
    Kuva: Pro Kala ry

    Viennin arvosta suurin osa Norjasta tuodun lohen läpivientiä

    Suomeen tuotiin 90,5 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2021. Edellisvuoteen verrattuna tuontimäärä pieneni 7 miljoonalla kilolla, mutta tuonnin arvo kasvoi 3,6 miljoonalla eurolla. Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 79 miljoonaa kiloa vuonna 2021. Viennin määrä pieneni 4,1 miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 184 miljoonaa euroa, kasvoi 4,9 miljoonalla eurolla. Tästä arvosta Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen viennin arvo muualle Eurooppaan kasvoi 115 miljoonasta eurosta 130 miljoonaan euroon.

    Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsauksessa käytetyt tiedot ovat vuoden 2021 osalta ennakollisia. Vuotta 2021 aiemmat tiedot ovat lopullisia tietoja. Katsauksessa tarkastellaan yrityksiä, joiden päätoimiala on jokin kalatalouden toimialoista. Poikkeuksena kalastus, jossa ovat mukana kaikki saalista ilmoittaneet kaupalliset kalastajat.

    Lue aiheesta lisää julkaisusta

    kalatalouden-toimalakatsaus21Lataa

  • Fazer Café -ketju siirtyy käyttämään kotimaista kirjolohta

    Fazer 13.2.2023

    Fazer Café -kahvilaketju tarjoaa jatkossa asiakkaille yksinomaan kotimaisesta kirjolohesta valmistettuja kalatuotteita. Näkyvin muutos tapahtuu kahviloiden suosituimmassa ruokatuotteessa, lohikeitossa, jossa norjalainen lohi korvataan suomalaisella kirjolohella. WWF Suomi ja Fazer ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä kestävän kalastuksen edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Muutos kalalajissa vauhdittaa Fazerin vastuullisuustavoitteita ja on osa yrityksen kuluttajalähtöistä ajattelua.

    ”Tavoitteemme Fazer Retail liiketoiminnassa ja Fazer Ravintolat Oy:ssä on siirtyä käyttämään ainoastaan WWF:n vihreän listan kaloja ja äyriäisiä tämän vuoden loppuun mennessä”, sanoo Miika Kostilainen, Fazer Retail Finlandin toimitusjohtaja. ”Asiakkaidemme tietoisuus ja halu tehdä vastuullisia valintoja kasvaa kovaa vauhtia ja me Fazer Café -ketjussa vastaamme tähän siirtymällä norjalaisesta lohesta lähellä kasvatettuun kirjoloheen. Kotimainen kirjolohi rasittaa ympäristöä vähemmän ja se luo myös työtä ja hyvinvointia Suomeen”.

    Fazer Café -kahvilaketju on osa Fazer Retail -liiketoimintaa, jonka lippulaiva on vuonna 1891 perustettu Fazer Café Kluuvikatu 3 Helsingissä. Liiketoimintaan kuuluu myös 14 Gateau-leipomomyymälää pääkaupunkiseudulla.

    ”Rakennamme Suomen johtavana kahvilaketjuna pitkän aikavälin kilpailukykyä ja tarvitsemme myös jatkossa korkealuokkaisia raaka-aineita, jotka on tuotettu kestävästi”, jatkaa Kostilainen.

    Fazer on sitoutunut käyttämään liiketoiminnassaan yksinomaan vastuullisesti tuotettua kalaa ja äyriäisiä. Yhtiö noudattaa WWF:n kalaopasta, jonka avulla se arvioi kala- ja äyriäiskantojen kestävyyttä.

    ”Kasvatetut lohikalat ovat Suomen suosituinta kalaruokaa ja erityisesti norjalainen kasvatettu lohi on jo pitkään ollut kulutustilastojen kärjessä. Kalankasvatuksella on kuitenkin lähes poikkeuksetta vaikutuksia meriluontoon. Suomessa ja Ruotsissa kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään merkittävästi ja kokonaisvaikutukset huomioiden kirjolohi on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi norjalainen kasvatettu lohi. WWF Suomi ja Fazer ovat tehneet yhteistyötä vastuullisten kalavalintojenedistämiseksi jo vuosia. Meriluonnon ja kalakantojen monimuotoisuuden näkökulmasta on tärkeää syödä vaihtelevasti eri kalalajeja ja suosia erityisesti kestävästi pyydettyjä luonnonkaloja”, sanoo Matti Ovaska, WWF Suomen suojeluasiantuntija.

    Kirjolohta käytetään Fazer Café-kahviloiden kermaisessa lohikeitossa, salaattibaarissa, kylmäsavulohileivässä ja tilauksesta valmistettavassa lohipiirakassa. Kirjolohi on pääsääntöisesti kotimaista. Saatavuudesta riippuen se voi välillä tulla myös Ruotsista. Muutos kalalajissa tapahtuu maaliskuun 2023 aikana.  

    Jatkuva asiakasdialogi takaa menestyksen – vegaanisuus kasvussa

    Taloustilanne ei ole heikentänyt suomalaisten intoa käydä kahviloissa. Arjet elämykset ja pienet nautinnot kiinnostavat. Laatutietoiset suomalaiset haluavat korkealuokkaisten, vastuullisesti tuotettujen tuotteiden ja palvelun lisäksi viihtyisän ympäristön sekä kokonaisvaltaisemman elämyksen. Fazer avasikin 20. kahvilansa lokakuussa 2022 Helsingin Runeberginkadulle.

    ”Olemme jo vuodesta 1891 asti olleet uranuurtajia suomalaisessa kahvilamaailmassa. Omistautunut käsityöläisyys ja laadukkaiden raaka-aineiden kunnioitus kuvaavat meitä, sillä leivomme tuotteemme itse ja paikallisesti, tarjoamme asiakkaidemme toiveiden mukaisesti myös vegaanisia vaihtoehtoja ja vastuullisesti tuotettuja, Rainforest Alliance -sertifioituja Fazer Blend ja Fazer Blend Dark -kahveja”, jatkaa Miika Kostilainen.

    Fazer Café -ketju on ainutlaatuinen yhdistelmä perinteitä ja tätä päivää

    Karl Fazer perusti ensimmäisen kahvila-konditoriansa Helsinkiin vuonna 1891. Pietarista, Berliinistä ja Pariisista oppinsa ammentanut nuori yrittäjä halusi tarjota helsinkiläisille parasta. Fazer Café Kluuvikatu 3 onkin sijainnut samalla paikalla jo yli 130 vuotta. Fazer Café -kahviloita on viime vuonna avautuneen Bulevardin, Annankadun ja Runeberginkadun avaamisen jälkeen yhteensä 20 pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

    Kahvilat ovat Fazerille strategisesti tärkeitä kuluttajien kohtaamispisteitä ja niissä syntyvä asiakasymmärrys ja osaaminen siirretään myös Fazerin muun liiketoiminnan käyttöön.

    Lisätietoja:

    https://www.fazergroup.com/fi/medialle/uutiset2/?id=4464362

  • Kutsu kalakaveri sopalle – kansallista kalakeittopäivää vietetään ystävänpäivänä

    Pro Kala ry 13.2.2023

    Kuka on sinun elämäsi paras kalakaveri? Hemmottele häntä tänä vuonna kalakeitolla!

    Tänä vuonna voit yhdistää kansallisen kalakeittopäivän ja ystävänpäivän, sillä niitä molempia vietetään samana päivänä, 14. helmikuuta. Nautitko sopan lounastunnilla työkavereiden kanssa tai illalla perheen parissa – vai lähdetkö rakkaiden kanssa ravintolaan? Valinta on sinun!

    Tänä vuonna jo kuudetta kertaa vietettävään kansalliseen kalakeittopäivään on helppo osallistua. Syö kalakeittoa, niin olet mukana. Muista myös jakaa kuvia aiheesta sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kalakeittopäivä

    Kirjolohi-katkarapukeitto
    4-6 annosta

    Klassinen kirjolohi saa seurakseen katkarapuja. Tämä resepti on Vuoden kalakeitto 2021-finalisti, ja sen on laatinut Sari Nieminen, Kausala (Lohi-katkarapukeitto).

    2 pientä sipulia
    2 rkl voita
    1 l vettä
    3 rkl kalafondia
    400 g perunoita
    100 g palsternakkaa
    ½ tl suolaa
    2 rkl omenaviinietikkaa
    ½ tl fenkolinsiemeniä
    0,25 tl mustapippuria
    500 g kirjolohifileetä
    2 dl kermaa
    200 g pakastekatkarapuja
    1 ruukku tuoretta tilliä hienonnettuna

    Kuori sipulit ja suikaloi ne. Kuumenna voi kattilassa ja kuullota sipulisuikaleet voissa pehmeiksi. Lisää vesi ja kalafondi.
    Leikkaa kuoritut perunat ja palsternakka kuutioiksi ja lisää keittoon. Keitä kasvikset kypsiksi. Mausta suolalla, omenaviinietikalla, fenkolinsiemenillä sekä pippurilla. Lisää joukkoon kuutioitu kirjolohi ja kiehauta kevyesti. Lisää kerma ja kiehauta vielä kerran. Lisää lopuksi katkaravut ja hienonnettu tilli.
    Nosta kattila pois liedeltä ja tarjoile esimerkiksi tuoreen leivän kanssa.

  • Sijainninohjaussuunnitelma päivitetään

    Sijainninohjaussuunnitelma päivitetään

    Vuonna 2014 hyväksytty vesiviljelyn sijainninsuunnitelma on vaikuttanut uusien laitosten sijoittumiseen merialueilla. Nyt suunnitelmaa ryhdytään päivittämään, sillä moni asia on muuttunut. Vuoden 2014 jälkeen tiedot kasvatuksen ympäristövaikutuksista ovat tarkentuneet ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa Syke on selvittänyt kasvatuksen ympäristövaikutuksia laajoista seuranta-aineistoista. Vesienhoidon uuden kauden myötä vesien tilaluokkia on muutettu ja Weser-ratkaisu tehtiin 2015. Ratkaisun voimassaoloaikana Suomen lupaviranomaiset ovat myöntäneet uusia lupia sekä hyvässä että tyydyttävässä tilassa oleville merialueille, mutta Weserin oikeusvaikutukset ovat edelleen epäselvät. Samanaikaisesti yritysten halu tuottaa kalaa yhteisesti hyväksytyin pelisäännöin on kova ja kasvussa.

    Myös uusia työkaluja on käytössä. Syke on kehittänyt FICOS-malliaan tarkemmaksi ja se kattaa pian koko rannikon. Luke on kehittänyt FINFARMGIS-mallin nimenomaan sijainninohjausta tukevaan monipuoliseen vaikutusarviointiin.

    Työ tulee sisältämään seuraavat kokonaisuudet:

    • Selvitys oikeuskäytännöstä liittyen veden tilan ja Weser-ratkaisun soveltamiseen. Tämän työn tekevät Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorit Antti Belinskij ja Niko Soininen ja se perustuu kymmeniin hallinto-oikeuksien päätöksiin.
    • Kriteeristöehdotus sijainninohjaussuunnitelmalle. Luke ja Syke laativat nykyisen sijainninohjaussuunnitelman, FINFARMGIS-kriteerien sekä tutkimustulosten ja aiemmista malleista saadun kokemuksen pohjalta ehdotukset kasvatuksen sijoittumisen kriteereistä. Ehdotusta käsitellään sidosryhmien välisessä työpajassa, jonka tulosten ja oikeuskäytäntöjen selvityksen perusteella Luke ja Syke tekevät esityksen sijainninohjaussuunnitelman kriteeristöstä.
    • Tietoaineiston ajantasaistaminen.  Luke päivittää sovitut kriteerit ja niihin liittyvät aineistot FINFARMGIS-malliin ja tekee esityksen jatkokasvatukseen parhaiten sopivista vesialueista. Tämän jälkeen Syke mallintaa tunnistetuilla vesialueilla erilaisten kuormitusmäärien vaikutuksia ympäristöön.
    • Ympäristövaikutusten mallinnus ja SOVA-arviointi.  Sijainninohjaussuunnitelma ja sen SOVA-arvioinnin perusteella syntynyt ympäristöselostus menevät yhdessä sijainninohjaussuunnitelman kanssa lausuntokierrokselle.

    Uuden suunnitelman valmistelu tehdään kevyemmin kuin aiemman sijainninohjaussuunnitelman nelivuotinen valmistelu, ja työn odotetaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen projektipäällikkö on Markus Kankainen ja hankkeelle tulee useita sidosryhmiä kokoava ohjausryhmä.

  • Kalojen hyvinvointiohjelman suunnittelu käynnistyy

    Kalojen hyvinvointiohjelman suunnittelu käynnistyy

    Susanna Airaksinen; LUKE

    Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on kestävään ja vastuulliseen toimintaan perustuva kasvu. Kalojen hyvinvointi on osa kestävää ja vastuullista kalataloutta. Se kiinnostaa kuluttajia, järjestöjä ja päätöksentekijöitä ja puhuttaa myös julkisuudessa.

    Kalankasvatusyrityksissä kalojen hyvinvointi käy käsi kädessä kalaterveyden ja tuottavuuden kanssa, joten panostuksiin hyvinvoinnin parantamiseksi on selkeä kannustin. Eettiseen käsittelyn, hyvinvoinnin mittaamisen ja seurannan kehittämiseen ohjataan vahvasti myös EU:n tasolla.

    Maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta rakennetaan kalojen hyvinvointiohjelma, jossa yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja sidosryhmien kanssa tähdätään tavoitteellisesti kalojen korkeaan hyvinvointiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tarkoituksena on luoda pysyvä, mutta avoin, kalojen hyvinvointiin keskittyvän verkosto, joka pystyy ratkaisemaan kalojen hyvinvointiin liittyviä ongelmia käytännöllisellä, tieteellisellä ja ratkaisukeskeisellä otteella. Kalankasvatusyritykset tullaan luonnollisesti kutsumaan mukaan tähän työhön.

    Ohjelman suunnittelu- ja käynnistysvaihetta (2023–2024) koordinoi Luonnonvarakeskus yhteistyössä Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Ruokaviraston kanssa. Aiheesta enemmän Susanna Airaksisen esityksessä Kalaterveyspäivillä 10.3.2023.

  • NORDIC FISH ON OSTANUT KALANEUVOS OY:N KOKO OSAKEKANNAN

    NORDIC FISH ON OSTANUT KALANEUVOS OY:N KOKO OSAKEKANNAN

    02.01.2023 https://kalaneuvos.fi/nordic-fish-on-ostanut-kalaneuvos-oyn-koko-osakekannan/

    Suomalainen perheyritys Nordic Fish Oy on ostanut kalanjalostukseen erikoistuneen Kalaneuvos-konsernin. Nordic Fish Oy:n takana on Hukkasen yrittäjäperhe, Kalaneuvos Oy:n ovat omistaneet kalatalousneuvos Veijo Hukkanen ja Toni Hukkanen.

    Kalaneuvos on Pohjoismaiden suurin kalansavustaja. Nordic Fish on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja EU:n suurin kirjolohen mädin tuottaja.

    ”Yhdistyminen tukee ja selkeyttää yritystemme kasvustrategiaa ja tavoitetta tulla yhdeksi Pohjois-Euroopan vahvimmista kirjolohijalosteiden tuottajayrityksistä. Uskomme vahvasti kala-alaan, sillä kalatuotteiden kysyntä jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan mm. tuotteiden terveellisyyden, hyvän maun ja alhaisten ympäristövaikutusten vuoksi. Kotimaisen merikasvatetun kirjolohen hiilijalanjälki on hyvin alhainen, vain 3,7 kg CO2-ekv/kg fileetä”, kertoo Nordic Fish:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen ja jatkaa “Konsernien yhdistyminen on jatkumoa yritysostojen kasvattamassa kokonaisuudessa ja niiden yhteensovittamisessa”.

    Nordic Fish on ostanut Kalaneuvoksen osakekannan 100 prosenttisesti ja laajentaa näin toimintansa myös kalanjalostuksen toimialalle. Kaikki Kalaneuvos -konsernin työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä.

    Oman kalankasvatuksen, merkittävän jalostuskapasiteetin ja modernin tuotantolaitoksen ansiosta Nordic Fish tulee vastaamaan kalatuotteiden kasvavaan kysyntään. Tuleva Nordic Fish -konserni on Euroopan kala-alan suurimpien yritysten joukossa ja Suomen suurin kala-alan toimija. Nordic Fish on investoinut jatkuvasti laajentamalla kalankasvatustaan vastatakseen kalan kasvavaan kysyntään niin Suomessa kuin maailmalla.

    ”Olemme iloisia, että Nordic Fish:n ja Kalaneuvoksen yhdistyminen on saatu päätökseen. Tästä eteenpäin jatkamme samassa veneessä arvojemme ja strategiamme mukaisesti”, sanoo Nordic Fish Oy:n toimitusjohtaja Toni Hukkanen.

    NORDIC FISH NÄKEE POHJOISMAISTEN KALATUOTTEIDEN KASVUMAHDOLLISUUDET SUURINA

    Nordic Fish:n yrittäjäperhe on investoinut viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista on kohdennettu Sastamalan tehdaslaajennukseen sekä yritysostoihin.

    ”Nordic Fish näkee kalatuotteissa merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Kalan kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja haluamme tukea terveellistä ja kestävää elämäntyyliä. Yritysten yhteen laskettu liikevaihto vuonna 2022 on yli 160 miljoonaa euroa”, Toni Hukkanen jatkaa.

    LISÄTIETOJA:
    Kalaneuvos Oy, toimitusjohtaja Hans-Mikael Helenius, p. +358 50 5237 297 hans-mikael.helenius@kalaneuvos.fi

    Nordic Fish -konserni lyhyesti

    Perustettu vuonna 2015

    Liikevaihto arvio v. 2022 65 MEUR

    Henkilöstö noin 130

    Toimintaa Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa

    Kalaneuvos-konserni lyhyesti

    Perustettu vuonna 1975

    Liikevaihto arvio v. 2022 100 MEUR

    Henkilöstö noin 170

    Toimipisteet: Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa

    Suomalainen yritys, pohjoismaiden suurin kalansavustaja

    Brändit: Kalaneuvos, Martin Kala, Heimon, Saaristomeren paras kalapaikka

    Nordic Fish Oy on suomalainen perheyritys, jonka alle kuuluvat mm. kalankasvatuskonserni Nordic Trout sekä kalanjalostuskonserni Kalaneuvos.

    Nordic Trout Ab ja mm. sen ruotsalainen tytäryritys Nordic Trout Sweden AB ovat erikoistuneet kalankasvatukseen. Kalankasvatuksen noin 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Nordic Troutin kalankasvatuksen juuret ulottuvat 1960-luvulle asti ja kasvatuksen vuosivolyymi on nykyään noin 9 miljoonaa kiloa.

    Kalaneuvos Oy on valmistanut laadukkaita kalatuotteita jo vuodesta 1975 lähtien. Yritys toimii Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos on edelläkävijä kalanjalostuksessa, kalan tukkukaupassa, maahantuonnissa ja viennissä. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia kalatuotteita Kalaneuvos-tuotemerkillä ja kaupan Private Label -merkeillä. Korkean laadun ja ylivoimaisen maun takaavat taidokkaasti jalostetut ja valmistetut tuotteet, Suomen puhtaissa vesissä kasvaneet ja kasvatetut kalat sekä parhaat tuontiraaka-aineet. Kalaneuvos -konserniin kuuluu Turussa ja Kaskisissa toimiva Martin Kala Oy, joka on Suomen suurin silakkafileen valmistaja. Kalanjalostuskonserni käsittelee vuosittain yli 15 miljoonaa kalakiloa.

    Nordic Fish on ostanut Kalaneuvos Oy:n koko osakekannan