Avainsana: kalanviljely

  • AQUAPHOENIX-pilotissa toinen kesä käynnissä Ahvenanmaalla

    AQUAPHOENIX-pilotissa toinen kesä käynnissä Ahvenanmaalla

    AQUAPHOENIX-hankkeen lietteenkeruupilotti jatkui kesällä 2026 Ahvenanmaalla Brändössä. Ensimmäisissä kokeissa vuonna 2025 selvitettiin, miten lietteenkeruuteknologia soveltuu Itämeren olosuhteisiin. Tänä kesänä pilotointi eteni kohti laajempaa käytännön mittakaavaa.

    Pilotissa verkkokassin pohjalta kerättiin pumppu- ja putkistojärjestelmän avulla lietepitoista vettä, joka johdettiin lautalle käsiteltäväksi. Uutena osana mukana oli suodatusjärjestelmä, jonka avulla lietettä voitiin tiivistää jatkoanalyysejä varten. Samalla seurattiin kalojen kasvua, ympäristöolosuhteita sekä järjestelmän toimintaa normaaleissa tuotanto-olosuhteissa.

    Kesän kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Laitteisto toimi luotettavasti koko pilotointijakson ajan, kalat voivat hyvin ja lietettä saatiin kerättyä talteen osana päivittäistä toimintaa. Syyskuussa toteutettiin vielä tehostettu näytteenottojakso, jonka avulla selvitetään tarkemmin talteen kerätyn lietteen määrää, ravinnesisältöä ja järjestelmän puhdistustehokkuutta. Lisäksi arvioidaan ratkaisun kustannuksia suhteessa saavutettuun ravinteiden talteenottoon ja ympäristöhyötyihin.

    AQUAPHOENIX on EU:n Horizon Europe -ohjelman rahoittama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja ravinteiden talteenottoon ja kiertotalouteen vesiviljelyssä. Ahvenanmaan pilotit tuottavat tärkeää käytännön tietoa siitä, miten kalankasvatuksen lietettä voitaisiin tulevaisuudessa kerätä ja hyödyntää tehokkaasti Itämeren olosuhteissa.

    Teksti ja kuvat: Pia Lindberg, Luonnonvarakeskus (Luke)

    Katso tästä esitys AQUAPHOENIX-hankkeesta kalankasvatuksen kesäpäivillä:

    Lietteenkeruutekniikan pilotointia (vol. 2) Brändössä 2026
    © aquaphoenix

  • JÄSENYRITYSKIERROSTA SATAKUNNASSA JA VARSINAIS-SUOMESSA

    JÄSENYRITYSKIERROSTA SATAKUNNASSA JA VARSINAIS-SUOMESSA

    Liiton elokuun jäsenyrityskierros suuntautui tänä vuonna Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Kierrokselta tuli selkeä viesti siitä, että tämän kesän olosuhteet ovat olleet kalankasvatukselle suotuisat. Odotamme siis mielenkiinnolla vuoden 2026 tuotantolukuja. Viime vuonna ruokakalan tuotanto nousi Suomessa tämän vuosituhannen ennätyslukemiin, 18 miljoonaan kiloon.

    Porissa ja Luvialla toimivan KalaValtasen juuret ovat alueella vahvat. Nyt vetovuorossa olevien Jan ja Rosa Valtasen mukaan polku ulottuu jopa seitsemän sukupolven taakse. Luvian Lampoori ja Kankaanpään laitos toimivat yrityksen kalankasvatuksen tukikohtina. Porin Honkaluodon uusi tehdas tarjoaa puolestaan energiatehokkaat ajanmukaiset tilat monipuoliselle tuotevalikoimalle.

    Mannerlohi on vuonna 1978 perustettu kalankasvatuslaitos ja perheyritys, joka toimii toisessa polvessa. Yritys välikasvattaa Juha Pirilän johdossa yksivuotiskierrolla kirjolohta yhteistyökumppanille Pyhämaassa.

    Kustavissa kävimme tapaamassa Kalankasvattajaliiton edellistä hallituksen puheenjohtajaa Irja-Skyten Suomista. Lännenpuolen Lohi on Kustavissa toimiva kalankasvatusyritys, jossa sukupolvenvaihdosta on tehty vuonna 2019 kun Sami Suominen otti vetovastuun. Skyten-Suominen arvioi keskusteluissamme kalankasvatuksen tulevaisuuden mahdollisuudet hyviksi.

    Jannen Lohi sijaitsee Kustavin toisella puolella. Perheyrityksen ruorissa on Matias Juslin. Hän toimii myös liiton hallituksen jäsenenä. Juslinin katse oli edunvalvonnan osalta jo seuraavalle vaalikaudelle. Hän ilmoitti, että liiton hallitusohjelmatavoitteet tullaan julkistamaan lokakuussa.

  • Lähes 3 000 merilohen poikasta matkaan kuninkaan saattelemana

    Lähes 3 000 merilohen poikasta matkaan kuninkaan saattelemana

    Kuopiolainen kalaruokatalo Kalavapriikki Oy ja sen tytäryhtiö Kalankasvatus Vääräniemi Oy olivat mukana tukemassa vaelluskalakantojen palauttamista Tengeliönjokeen Ylitorniolla. Portimokosken kalatien vihkiäisten yhteydessä vesistöön istutettiin meritaimenen emokaloja ja merilohen poikasia.

    Portimokosken kalatie on osa laajaa TRIWA LIFE -hanketta, jossa ennallistetaan ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Kalateiden myötä vaelluskaloille avautuu noin 970 kilometriä vapaata virtavettä Tengeliönjoen vesistössä.

    Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vihki Portimokosken kalatien virallisesti käyttöön yhdessä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa torstaina 27.8.2026.

    Kalatien avausta seuraa pitkäjänteinen työ

    Portimokosken kalatie on syntynyt usean toimijan yhteistyönä. Mukana on julkisia toimijoita, kuntia, energiayhtiöitä, kalatalouden asiantuntijoita ja yrityksiä, joilla jokaisella on oma roolinsa vaellusyhteyksien avaamisessa ja kalakantojen palauttamista tukevissa toimissa.

    Kalankasvatus Vääräniemi vastasi istutuskalojen toimituksesta ja logistiikasta. Taivalkosken kalanviljelylaitokselta tulevat kalat olivat noin kahden kilon painoisia emokaloja, joita toimitettiin tapahtumaan kymmenen naarasta ja kymmenen urosta. Lisäksi yritys toi istutettavaksi 2 820 toisen kesän Tornionjoen kantaa olevaa merilohen poikasta omana vapaaehtoisena panoksenaan.

    – Kun meiltä kysyttiin mahdollisuutta osallistua istutuksiin, halusimme lähteä mukaan myös talkoomielellä. Meillä on Tornionjoen kantaa olevia merilohen poikasia kasvatuksessa, joten tässä oli meille konkreettinen tapa olla edistämässä vaelluskalakantojen palautumista, Kalankasvatus Vääräniemen Kari Vääräniemi kertoo.

    – Olemme tehneet yhteistyötä Kalankasvatus Vääräniemen kanssa jo yli kuuden vuoden ajan. Nytkin tarvittavien istutuskalojen järjestäminen onnistui nopeasti pitkäaikaisen yhteistyön pohjalta, kertoo Tornionlaakson Sähkön edustaja Mika Huttu.

    Luonnonvarakeskus merkkaa istutettavat kalat. Seurannan avulla saadaan tulevina vuosina tietoa kalojen liikkumisesta vesistössä ja vaelluskalakantojen palautumisen onnistumisesta.

    Luonnon monimuotoisuus koskettaa meitä kaikkia

    Kalavapriikille osallistuminen Portimokosken kokonaisuuteen ooli osa vastuullisuustyötä, jossa yhtiö haluaa oman toimintansa ja osaamisensa kautta tukea vesiluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisia kalakantoja.

    – Kala-alan toimijana meille on luontevaa olla mukana tekemässä konkreettisia tekoja kalakantojen ja vesistöjen hyväksi. Tässä yhdistyvät pitkä kalankasvatusosaaminen, hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä halu ja mahdollisuus tukea luonnon monimuotoisuutta käytännössä, Vääräniemi sanoo.

    Kuva: Lapin kansa: https://www.lapinkansa.fi/ruotsin-kuningas-paasti-ensimmaisen-lohen-portimok/13641147
    Kuva: Valtioneuvosto: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/ruotsin-kuningas-ja-suomalaisministerit-vihkivat-uuden-kalatien-ylitorniolla

  • Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Feap kokousti kyproksella – sup-direktiivin ongelma vain Suomessa

    Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.

    Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?

    Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.

    Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.

    Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.

    Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.

    Kirjoittaja: Janne Sankelo

  • DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    DG MAREN PÄÄJOHTAJA VITCHEVA KÄVI KUSTAVISSA

    Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.

    Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.

    Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola.
    Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.

    Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.

    Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.
    Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset

  • EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.

    Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi

    Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.

    Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.

    Suomi esimerkkinä muille

    Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.

    Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:

    • Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
    • Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
    • Veden laadun valvonta
    • Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
    • Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
    • Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä

    Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa

    Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.

    Tarve yhtenäisemmille käytännöille

    Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.


    Lisätietoja:
    Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)

    Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.

    SuomiUseimmat muut maat
    LainsäädäntöYksityiskohtainen ja sitovaYleinen tai puutteellinen
    Vaikutus käytäntöönKonkreettinenEpäselvä
    Hyvinvoinnin valvonta      Kehittymässä systemaattiseksiUsein toissijainen
    Hyvinvoinnin asemaKorostettu   Rajallista

  • Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Pro Kala ry

    Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.

    Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.

    – Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

    Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta

    Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.

    – Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.

    Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.

    – Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.

    Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi

    Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.

    – Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.

    Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.

    – Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.

    Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.

    – Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.

    Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa

    Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.

    – Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.

    Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.

    Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.

    Kala uusissa käyttötilanteissa

    Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.

    Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.

    – Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.

    Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.

    – Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.

    Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.

    – Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.

    Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?

    – Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.

    Kuvat: Pro Kala ry

  • Kuopiosta ehdotetaan kirjolohelle uutta nimeä

    Kuopiosta ehdotetaan kirjolohelle uutta nimeä

    Kuopiolainen Kalavapriikki on sitoutunut tuottamaan korkealuokkaista kalaa, jonka tuotanto perustuu kestäviin ja ympäristöystävällisiin menetelmiin. Yhtiö on ollut muun muassa kehittämässä OVA- ja muita rehuja ja toimii ”Benella-kasvoina”.

    Vuoteen 2030 yltävässä strategiassaan yhtiö tavoittelee sitä, että koko arvoketju on omissa käsissä.

    Toimitusjohtaja Jari Korhosen mukaan yksi kala-ala avainkysymys on, miten huolehditaan siitä, että kirjolohen tarjonta olisi tasaista ympäri vuoden.

    • ”Orastavasti on näkyvissä, että ”kalapuikkokansa” olisi valmis ostamaan pakastealtaasta muitakin tuotteita. Tärkeää on, että teemme tuotteistamista, arkiruokaa ja tarjoamme uusia tuotteita mielenkiintoisissa, optimaalisissa pakkauksissa. Painopisteenä tulee olla erityisesti 22-45-vuotiaat suomalaiset kuluttajat.”

    Tuorekalatrendi aiheuttaa turbulenssia markkinoille, mikä ei ole tuottajan hyöty.
    Korhosella ja taustavoimilla on uusia, villejäkin ideoita markkinointiin. Jari Korhosen mielestä Suomessa kasvatettu kirjolohi ansaitsisi uuden nimen.

    • ”Suomessa syödään edelleen ylivoimaisesti eniten ulkomaista kalaa. Suomalaiset haluaisivat syödä tutkimusten mukaan enemmän kalaa, mutta siitä huolimatta kalaruoka on kuitenkin tipahtanut pois monien ruokalistalta.”
    • ”Kauppa on tuonut usein esille tarpeen kirjolohen uudelle nimelle. Omasta mielestänikin tarvitaan uusi termi, joka nostaa kotimaisen kasvatetun kalan samaan kategoriaan norjan lohen kanssa. Uudeksi nimeksi sopisi paremmin Suomenlohi. Nimi resonoi suomalaiseen mieleen ja erottaisi selkeästi suomalaisen kasvatetun kalan norjalaisesta lohesta,” Korhonen ehdottaa.
  • Kansanedustaja Arto Satonen Kalapäivillä

    Kansanedustaja Arto Satonen Kalapäivillä

    Kansanedustaja Arto Satonen (Kok) käytti puheenvuoron Tampereen Kalapäivien toisen päivän avauksen yhteydessä. Satonen kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että kasvatetun kalan tuotantomäärät on saatu viime vuosien aikana lievään nousuun.

    • ”Toimiala työllistää erityisesti alueilla, joissa tarvitaan uusi työpaikkoja. Tuotannon nousua tulee edistää purkamalla byrokratiaa ja nostamalla kala vahvemmin mukaan ruokakeskusteluun”, linjasi aikaisemmin työministerinä toiminut Satonen.

    Arto Satonen kiitteli toimialaa selkeistä norminpurkuehdotuksista, joista osaa on voitu myös nykyisen hallituksen toimesta edistää.

    • ”Eduskunnan päässä toimialan ja Kalankasvattajaliiton toiminta on huomioitu. Olemmekin kohdentaneet tärkeän työnne edistämiseen kohdennettua määrärahaa jo muutaman vuoden ajan. Menestystä toimialalle myös jatkossa”, toivotti Arto Satonen.

    Lisää Kalapäivistä 2026 löydät täältä >>

  • TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    Maa- ja metsätalousministeriön vetämät neuvottelut viranomaisten ja kalankasvattajien välillä saatiin päätökseen. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi kuulemisten jälkeen antamaan kaikkia viranomaisia ja toimijoita sitovan yleisen ohjeen, jonka mukaan teollinen formaliini on eläinten lääkitsemisestä annetun lain mukainen muu eläinten käsittelyssä käytettävä aine. Toimijat voivat siis käyttää teollista formaliinia jatkossa ilman eläinlääkärin määräystä.

    Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriössä tunnistettiin formaliinikysymyksessä merkittävä riski koko kalankasvatustoimialan tulevaisuudelle Suomessa.

    • ”Haimme asiaan ratkaisun, joka on näkemyksemme mukaan linjassa EU:n muiden jäsenmaiden käytännön toiminnan kanssa”, toteaa Pekka Pesonen.

    Formaliinia käytetään elinkeinokalataloudessa kalanviljelyssä kalan eri kehitysvaiheiden
    käsittelyssä kalantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen sekä
    uhanalaisten kalakantojen ylläpidon turvaamiseksi.

    MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ; FORMALDEHYDIN KÄYTTÖ ELINKEINOKALATALOUDESSA