Avainsana: Kalaruoka

  • Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Kalasta tehdään nyt nugetteja, pekonia ja schnitzeleitä – miten uutuustuotteet syntyvät?

    Pro Kala ry

    Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.

    Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.

    – Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

    Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta

    Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.

    – Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.

    Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.

    – Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.

    Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi

    Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.

    – Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.

    Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.

    – Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.

    Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.

    – Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.

    Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa

    Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.

    – Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.

    Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.

    Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.

    Kala uusissa käyttötilanteissa

    Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.

    Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.

    – Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.

    Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.

    – Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.

    Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.

    – Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.

    Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?

    – Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.

    Kuvat: Pro Kala ry

  • Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Suuri kalakysely: kirjolohi jätti norjanlohen taakseen

    Marttojen ja Saimaan Tuoreen Suuren Kalakyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset haluaisivat syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta erityisesti nuoret kokevat kalan valmistamisen vaivalloiseksi. Helppojen ruokaohjeiden, edullisten vaihtoehtojen ja käyttövalmiiden tuotteiden uskotaan lisäävän kalan käyttöä arjessa.

    Kirjolohi karviaischutneylla
    Kirjolohta karviaischutneylla, resepti www.martat.fi/reseptit/kirjolohi-ja-karviaischutney/

    Martat ja Saimaan Tuore toteuttivat maaliskuussa 2026 Suuren Kalakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kalan käyttöä, asenteita, arjen esteitä ja keinoja kalan käytön lisäämiseksi.

    Kyselyyn vastasi 8804 suomalaista ympäri Suomen. Tuloksissa korostuu, että kiinnostusta kalan käytön lisäämiseen on paljon, vaikka vain 18 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa

    Kyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä kalan käyttöä arjessaan. Kalaa söi viikoittain 47 prosenttia vastaajista, mutta vain 18 prosenttia kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.

    – Moni haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta arjessa vastaan tulevat esimerkiksi hinta, kiire ja epävarmuus kalan valmistamisesta. Saimaan Tuoreen yksi tarkoitus on tarjota kuluttajille käyttövalmiita kirjolohituotteita, joiden avulla on helppo lisätä kalaa useammin lautaselle, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi toteaa.

    Kirjolohi on suomalaisten suosikki

    Kirjolohi nousi kyselyssä suosituimmaksi kalalajiksi. Yhdeksän kymmenestä oli syönyt kirjolohta viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaavasti norjanlohta oli syönyt joka toinen. Kotimaista kirjolohta pidettiin helposti saatavana, monikäyttöisenä ja tuttuna vaihtoehtona arkeen.

    Puolen vuoden tarkastelujaksolla suosituimmat kalavalinnat olivat kirjolohi, tonnikala ja norjanlohi. Kirjolohta lukuun ottamatta muut kotimaiset kalat olivat selvästi harvemmalla käytössä.

    Kotimaisuutta piti tärkeänä valintakriteerinä 78 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista kuitenkin vain joka viides oli valmis maksamaan kotimaisesta vaihtoehdosta ulkomaista enemmän, kun yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli joka kolmas.

    – Kotimaisuus on vahva arvo, mutta nuorille se ei riitä ilman kilpailukykyistä hintaa ja arjen helppoutta, Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander arvioi.

    Nuoret kaipaavat helppoutta kalan käyttöön

    Kyselyn mukaan nuoret syövät kalaa vanhempia ikäryhmiä harvemmin ja suosivat arjessa käyttövalmiita kalatuotteita, kuten pakasteita ja säilykkeitä. Nuoremmat vastaajat korostivat vastauksissaan helppoutta sekä nopeaa valmistusta.

    Nuorissa korostuivat myös kokemukset siitä, että kalan valmistus koetaan työlääksi ja omat kalankäsittelytaidot epävarmoiksi muita ikäryhmiä useammin.

    Kysyttäessä, mikä auttaisi lisäämään kalan käyttöä arjessa, 31 prosenttia vastaajista nosti esiin helpot ideat arkiruokiin.

    – Helppous on avainasemassa. Tulokset kertovat siitä, että kalan käyttöä voidaan lisätä tarjoamalla helppoja ja arkeen sopivia ruokaohjeita, Niina Silander toteaa.

    Kala koetaan kalliiksi

    Yli puolet vastaajista piti hintaa suurimpana esteenä kalan syömiselle. Alle 30-vuotiailla osuus nousi jopa 77 prosenttiin.

    Samalla kysely osoitti, että moni vastaaja ei osannut arvioida kalan hintaa lainkaan tai arvioi sen todellista korkeammaksi.

    – Osalle jo pelkkä korkea hintamielikuva voi muodostaa esteen kalan käytölle. Arjessa valitaan usein tuotteita, joiden hintataso on tuttu eikä sitä tarvitse jäädä miettimään joka kauppareissulla. Samaa haluamme tuoda kalaan, Saimaan Tuoreelta muistutetaan.

    Kysely osoittaa, että halukkuutta syödä kalaa useammin löytyy paljon ja kirjolohi tunnetaan hyvin. Muutos ei vaadi asennemuutosta, vaan käytännön ratkaisuja.

    Martat ja Saimaan Tuore hyödyntävät kyselyn tuloksia tulevassa viestinnässä ja ruokakasvatuksessa tavoitteenaan lisätä ymmärrystä kotimaisesta kalasta, madaltaa kalan käytön kynnystä ja kannustaa suomalaisia vastuullisiin kalavalintoihin.

    Lisätietoja:

    Niina Silander; Johtava asiantuntija, Martat
    Puh:050 435 3203, niina.silander(at)martat.fi
    Antti Hannuniemi; Markkinointipäällikkö, Saimaan Tuore
    Puh:050 3133771, antti.hannuniemi(at)finnforel.com

  • Suomalaiset kalatuotteet finaalissa Barcelonassa – maailman parhaat ratkaistaan ensi viikolla

    Suomalaiset kalatuotteet finaalissa Barcelonassa – maailman parhaat ratkaistaan ensi viikolla

    Suomalainen kalaosaaminen on jälleen vahvasti esillä maailman suurimmassa alan tapahtumassa, Seafood Expo Globalissa Barcelonassa 21.–23.4.2026. Kolme suomalaista kalatuotetta on yltänyt tapahtuman yhteydessä järjestettävän Seafood Excellence Global Awards -kilpailun finaaliin.

    Pro Kala koordinoi tapahtumaan Suomen maaosaston, jossa kuusi suomalaista yritystä esittelee tuotteitaan kansainvälisille ostajille ja yhteistyökumppaneille. Tapahtuma on keskeinen alusta suomalaiselle kalan viennin edistämiselle. Maaostastoa toteutetaan osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.

    Seafood Expo Global on ainutlaatuinen paikka kohdata yhdellä kertaa kansainväliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Suomen maaosasto tarjoaa yrityksille vahvan yhteisen näkyvyyden ja tukee viennin kasvua, sanoo Katriina Partanen Pro Kalasta.

    Suomalaiset tuotteet vastaavat arjen tarpeisiin

    Tänä vuonna Suomi nousee jälleen esiin Seafood Excellence Global Awards -kilpailun finaalissa: kaksi yritystä on mukana kolmella tuotteella, mikä korostaa suomalaisen tuotekehityksen korkeaa tasoa.

    Kilpailun finaaliin yltäneitä suomalaisia tuotteita yhdistää selkeä teema: kalan käytön helpottaminen ja monipuolistaminen. Uudet tuotteet vastaavat sekä ammattikeittiöiden että kuluttajien tarpeeseen saada kala osaksi arkea vaivattomasti.

    Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni voitti viime vuonna maailmanmestaruuden Barcelonassa ja yritys jatkaa menestystään kilpailussa horeca-kategorian finalistina tuotteella Rapea fileeleike kirjolohesta.

     – Meille innovaatio tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kalan syömisestä tehdään helpompaa ja houkuttelevampaa – niin ammattilaisille kuin kuluttajille, sanoo Juho Järvinen, tuote- ja markkinointijohtaja Kalaneuvoksella.

    Hätälältä finaaliin on valittu kaksi tuotetta, joista toinen on horeca-sektorille suunnattu lämminsavulohirouhe ja toinen kuluttajille kehitetty kalakasvisnugetti. Yritykselle finaalipaikat ovat jatkoa pitkäjänteiselle työlle.

    Hätälä on yltänyt arvostetun kisan finaaliin vuodesta 2018 jokaisena vuotena, kun kisa on järjestetty. Finaalipaikka vuodesta toiseen kertoo siitä, että olemme onnistuneet kehittämään tuotteita, jotka kiinnostavat myös kansainvälisesti, sanoo Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.

    Voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä tiistaina 21.4.2026 klo 18 alkavassa palkintojenjakotilaisuudessa.

    Suomi rakentaa näkyvyyttä yhteisosastolla

    Yhteisosasto tarjoaa yrityksille tehokkaan tavan lisätä näkyvyyttä ja tavoittaa kansainvälisiä ostajia. Osastolla myös maistatetaan tuotteita, mikä on osoittautunut toimivaksi keinoksi herättää kiinnostusta ja rakentaa uusia asiakassuhteita.

    Suomen maaosastolla on mukana kuusi yritystä:
    Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.

    Parasta evästä seuraa tunnelmia paikan päältä

    Seafood Expo Global -messujen tunnelmia voi seurata tiistaina ja keskiviikkona 21.-22.4.2026 Pro Kalan Instagramissa Parasta evästä, jossa luvassa on kuvia, kuulumisia ja parhaita paloja messuhuumasta.

    Seafood Excellence Global Awards -kilpailussa palkitaan vuosittain Barcelonan messujen parhaat kalatuoteuutuudet kahdessa pääkategoriassa: vähittäiskauppa (retail) ja horeca. Lisäksi jaetaan neljä erikoispalkintoa, joissa huomioidaan innovatiivisuus, käyttömukavuus, pakkausratkaisut ja tuotesarjat. Voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä 21.4.2026 Fira Barcelona Gran Via -messukeskuksessa Barcelonassa. Kilpailussa on mukana yhteensä 38 finalistia 17 eri maasta.

    Lisätiedot

    Kalaneuvos Oy:
    Juho JärvinenTuote- ja markkinointijohtaja
    +358 44 769 9761
    juho.jarvinen@kalaneuvos.fi

    Hätälä Oy:
    Matti Isohätälä
    Varatoimitusjohtaja
    + 358 (0)44 3517 974
    matti.isohatala@hatala.fi

    Pro Kala Instagram

    Parasta evästä

    Barcelona Seafood Expo Global
    Kotisivut

    Maistiaisia Suomen messuosastolla_kuva: Pro Kala ry


    Finska fiskprodukter i final i Barcelona – vinnarna avgörs nästa vecka

    Det finländska kunnandet inom fiskbranschen är återigen starkt representerat vid världens största branschevenemang, Seafood Expo Global i Barcelona den 21–23 april 2026. Tre finländska fiskprodukter har tagit sig till final i tävlingen Seafood Excellence Global Awards som arrangeras i samband med evenemanget.

    Pro Kala – Pro Fisk koordinerar Finlands gemensamma landsmonter, där sex finländska företag presenterar sina produkter för internationella inköpare och samarbetspartner. Evenemanget är en viktig plattform för att främja exporten av finländsk fisk och finländska fiskprodukter. Landsmontern genomförs som en del av det EU-medfinansierade utvecklingsprogrammet för marknadsföring av fisk och fiskkvalitet.

    – Seafood Expo Global är en unik plats för att möta internationella kunder och samarbetspartner på en och samma gång. Finlands gemensamma monter ger företagen stark synlighet och stöder exporttillväxten, säger Katriina Partanen från Pro Kala.

    Nya fiskprodukter för en enklare vardag

    I år glänser Finland igen i finalen i Seafood Excellence Global Awards: två företag har gått till final med tre produkter, vilket understryker den höga nivån på finländsk produktutveckling.

    De finländska produkterna som har nått finalen förenas av ett tydligt tema: att göra det enklare och mer mångsidigt att använda fisk. De nya produkterna svarar både på storkökens och konsumenternas behov av att enkelt inkludera fisk i vardagen.

    Kalaneuvos regnbågslaxbacon vann världsmästerskapet i Barcelona i fjol, och företaget fortsätter nu sin framgång i tävlingen som finalist i horeca-kategorin med produkten Krispig filéschnitzel av regnbågslax.

    För oss handlar innovation framför allt om att göra det enklare och mer attraktivt att äta fisk – både för professionella kök och konsumenter, säger Juho Järvinen, produkt- och marknadsföringsdirektör på Kalaneuvos.

    Från Hätälä har två produkter gått till final: Smulad rökt lax för horecasektorn och fisk-grönsaksnuggets utvecklad för detaljhandeln. För företaget är finalplatserna en fortsättning på ett långsiktigt arbete.

    Hätälä har nått finalen i den ansedda tävlingen varje år som tävlingen ordnats sedan 2018. Att nå final år efter år visar att vi har lyckats utveckla produkter som också väcker internationellt intresse, konstaterar Hätäläs vice verkställande direktör Matti Isohätälä.

    Vinnarna offentliggörs på mässans öppningsdag tisdagen den 21 april 2026 vid prisutdelningen som börjar kl. 18.

    Finland bygger synlighet genom en gemensam monter

    Den gemensamma montern erbjuder företagen ett effektivt sätt att öka sin synlighet och nå internationella inköpare. Vid montern bjuds det också på provsmakningar, vilket har visat sig vara ett fungerande sätt att väcka intresse och bygga nya kundrelationer.

    Sex företag deltar i Finlands gemensamma monter:
    Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy och Troolari Olympos Oy.

    Följ stämningen på plats via Parasta evästä

    Stämningen från Seafood Expo Global kan följas på tisdag och onsdag den 21–22 april 2026 på Pro Kalas Instagramkonto Parasta evästä, där det bjuds på bilder, uppdateringar och höjdpunkter från mässan.

    I tävlingen Seafood Excellence Global Awards premieras årligen de bästa nya fiskprodukterna på mässan i Barcelona i två huvudkategorier: detaljhandel (retail) och horeca. Dessutom delas fyra specialpriser ut, där innovation, användarvänlighet, förpackningslösningar och produktserier uppmärksammas. Vinnarna offentliggörs på mässans öppningsdag den 21 april 2026 i mässcentret Fira Barcelona Gran Via i Barcelona. Totalt deltar 38 finalister från 17 olika länder i tävlingen.

    Mer information

    Kalaneuvos:
    Juho Järvinen
    Produkt- och marknadsföringsdirektör
    +358 44 769 9761
    juho.jarvinen@kalaneuvos.fi

    Hätälä Oy:
    Matti Isohätälävice verkställande direktörmatti.isohatala@hatala.fi
    tel. +358 (0)44 3517 974

    Pro Kala Instagram
    Parasta evästä

    Barcelona Seafood Expo Global
    Kotisivut

  • Kuopiosta ehdotetaan kirjolohelle uutta nimeä

    Kuopiosta ehdotetaan kirjolohelle uutta nimeä

    Kuopiolainen Kalavapriikki on sitoutunut tuottamaan korkealuokkaista kalaa, jonka tuotanto perustuu kestäviin ja ympäristöystävällisiin menetelmiin. Yhtiö on ollut muun muassa kehittämässä OVA- ja muita rehuja ja toimii ”Benella-kasvoina”.

    Vuoteen 2030 yltävässä strategiassaan yhtiö tavoittelee sitä, että koko arvoketju on omissa käsissä.

    Toimitusjohtaja Jari Korhosen mukaan yksi kala-ala avainkysymys on, miten huolehditaan siitä, että kirjolohen tarjonta olisi tasaista ympäri vuoden.

    • ”Orastavasti on näkyvissä, että ”kalapuikkokansa” olisi valmis ostamaan pakastealtaasta muitakin tuotteita. Tärkeää on, että teemme tuotteistamista, arkiruokaa ja tarjoamme uusia tuotteita mielenkiintoisissa, optimaalisissa pakkauksissa. Painopisteenä tulee olla erityisesti 22-45-vuotiaat suomalaiset kuluttajat.”

    Tuorekalatrendi aiheuttaa turbulenssia markkinoille, mikä ei ole tuottajan hyöty.
    Korhosella ja taustavoimilla on uusia, villejäkin ideoita markkinointiin. Jari Korhosen mielestä Suomessa kasvatettu kirjolohi ansaitsisi uuden nimen.

    • ”Suomessa syödään edelleen ylivoimaisesti eniten ulkomaista kalaa. Suomalaiset haluaisivat syödä tutkimusten mukaan enemmän kalaa, mutta siitä huolimatta kalaruoka on kuitenkin tipahtanut pois monien ruokalistalta.”
    • ”Kauppa on tuonut usein esille tarpeen kirjolohen uudelle nimelle. Omasta mielestänikin tarvitaan uusi termi, joka nostaa kotimaisen kasvatetun kalan samaan kategoriaan norjan lohen kanssa. Uudeksi nimeksi sopisi paremmin Suomenlohi. Nimi resonoi suomalaiseen mieleen ja erottaisi selkeästi suomalaisen kasvatetun kalan norjalaisesta lohesta,” Korhonen ehdottaa.
  • Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

    Lohi vai kirjolohi? Moni ei tiedä, että ne ovat eri kalalajeja

    Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisille tuttuja ruokakaloja, mutta niiden välinen ero jää monelle epäselväksi. Nimestään huolimatta kirjolohi ei ole lohen alalaji, vaan täysin eri kalalaji.

    Kirjolohi ja lohi muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttötarkoituksiltaan, mutta ovat biologisesti eri kaloja.

    – Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

    Kuluttajia lohen ja kirjolohen nimien samanlaisuus saattaa hämmentää, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Asiaa sekoittaa vielä se, että lohta myydään myös nimillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä kaikki kolme markkinointinimeä tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa, kasvatettua lohta.

    – Kuluttajalle voi helposti syntyä mielikuva villistä kalasta, mutta käytännössä kaupassa myytävä lohi on kasvatettua kalaa, joka tulee ulkomailta, Sankelo sanoo.

    Luonnonvaraisen suomalaisen lohen pyynti painottuu kesäkuukausiin. Kalastus on tarkasti kiintiöity ja kalastuskausi rajoitettu. Tämän vuoksi luonnonvaraista suomalaista lohta ei ole kovin usein tarjolla kaupan kalatiskillä.

    Kasvatettu kotimainen kirjolohi työllistää

    Kirjolohi on kotimaisen kalankasvatuksen tärkein laji, ja Suomessa kasvatetusta kalasta yli 90 prosenttia on kirjolohta. Se on myös suomalaisten eniten syömä kotimainen kalalaji.

    Sankelo muistuttaa, ettäSuomessa kasvatettu kirjolohi työllistää kotimaassa ja tukee ruokaturvaa.

    – Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat myös maaseutuelinkeinoa ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista, Sankelo sanoo.

    Hän iloitsee siitä, että kalatuotteiden merkinnät ovat viime vuosina tarkentuneet, ja pakkauksesta selviää yleensä kalan laji sekä alkuperämaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita kotimaista kalaa.

    – Kuluttajalla on paljon valtaa. Jo pelkkä kysymys ravintolassa tai lounaslinjastossa siitä, onko kala kotimaista, voi lisätä kotimaisen kalan käyttöä, Sankelo sanoo.

    Suomessa kasvatetun kalan kokonaistuotanto on noin 16–17 miljoonaa kiloa vuodessa. Norja taas on maailman suurimpia lohenkasvattajia, ja siellä kasvatetaan lohta vuosittain 1,5 miljardia kiloa. Tuotannon mittakaava näkyy myös kaupoissa: Norjassa kasvatettu lohi on Suomessa yleisimmin käytetty kala.

    Suomen Kalankasvattajaliitto tekee aktiivista työtä suomalaisen kalan tunnettuuden puolesta. Keväällä 2025 toteutettiin Hyvin kasvatettu kala -kampanja osana Pro Kalan koordinoimaa, EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Kampanjan tarkoituksena oli kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää, ja sille on luvassa jatkoa tänä vuonna. Kampanja on myös osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta.

    Tiesitkö tämän lohesta ja kirjolohesta?

    • Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on alun perin kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
    • Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
    • Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi, ja se vakiintui käyttöön.
    • Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti.
    • Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa).

    Kirjolohifilee mediterrano

    4 x kirjolohipala à 120 g
    suolaa ja mustapippuria
    2 rkl oliiviöljyä
    2 valkosipulinkynttä
    2 rkl pinjansiemeniä
    100 g pinaattia (tai lehtikaalia)
    2 rkl mustia tai vihreitä kivettömiä oliiveja
    kirsikkatomaatteja
    tuoretta basilikaa tai oreganoa pilkottuna

    Kuumenna uuni 120-asteiseksi ja mausta lohi suolalla ja pippurilla.
    Laita kalat uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä uunissa 15 minuuttia.
    Valmista lisuke kalojen kypsyessä: kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää ohueksi siivutettu valkosipuli ja pinjansiemenet. Kypsennä kunnes ne alkavat ruskistuvat kauniisti.
    Lisää pinaatti ja pyöräytä sekaisin. Lisää lopuksi mukaan lohkotut oliivit, kirsikkatomaatit ja yrtit.
    Ota kala uunista, vedä nahka pois ja lisää mehukkaan pinnan päälle lämmin paistos.

    Kirjolohipiiraset

    5 dl vettä
    25 g hiivaa
    1 tl suolaa
    1 dl öljyä
    2 dl kaurahiutaleita
    noin 8 dl vehnäjauhoja

    Täyte:
    600 g suikaloitua kirjolohifileetä
    suolaa
    ripaus valkopippuria
    2 dl pizzakastiketta
    4 tl oreganoa
    4 tl basilikaa
    4 dl juustoraastetta
    2 dl purjosuikaleita

    Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää suola, öljy ja kaurahiutaleet ja alusta jauhot taikinaan. Leivo taikinasta pyöreitä pullia. Nosta leivinpaperin päälle pellille, peitä leivinliinalla ja anna nousta. Voit tehdä taikinasta myös kaksi, kolme tankoa.
    Kypsennä kirjolohisuikaleita pannulla pari minuuttia ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Sekoita tomaattikastike ja mausteet.
    Paina kohonneet pullat juomalasilla litteiksi piirakoiksi. Tangot voit taputella käsin litteiksi. Levitä maustettua ketsuppia päälle. Ripottele puolet juustoraasteesta ketsupin päälle. Levitä lohisuikaleet ja purjorenkaat piirakoille sekä lisää loput juustoraasteesta pinnalle. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

    Lähde: Pro Kala ry

    Pro Kala ry on kalan asialla. Yhdistys tiedottaa, tuottaa materiaalia ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Pro Kalassa on mukana koko kalan ketju vedestä ruokapöytään saakka. Kala – helppoa, hyvää ja herkullista!

    Pro Kalan toiminta on osittain Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa.

  • Miksi emme syö enemmän kalaa – vaikka sanomme haluavamme?

    Miksi emme syö enemmän kalaa – vaikka sanomme haluavamme?

    Suomi on tuhansien järvien maa. Meillä on pitkä rannikko, vahva luontosuhde ja käsitys itsestämme kansana, joka arvostaa puhdasta ja vastuullista ruokaa. Silti syömme kalaa vähemmän kuin ravitsemussuositukset kehottavat.

    Kyselyissä suomalaiset sanovat, että haluaisivat syödä enemmän kalaa. Se kuulostaa hyvältä – ja onkin. Mutta mitä tapahtuu, kun hyvä tahto kohtaa kaupan kalatiskin? Päätyykö kala ostoskoriin vai voittaako jokin toinen, kenties halvempi ja helpompi vaihtoehto?

    Onko kala muka hankalaa, kallista, vanhaa ja haisevaa? Kuluttajat ovat kirjava joukko ja yhtä ainutta totuutta mikä ohjaa kuluttajan valintoja ei taida olla.

    Suuri osa syömästämme kalasta on tällä hetkellä viljeltyä ja usein tuontitavaraa.

    Kalankasvatus on ottanut Suomessa viime vuosina harppauksia eteenpäin. Toimialan näkyvyys on parantunut ja tuotanto on lievässä kasvussa. Tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta: viljelty kala on resurssitehokasta, sen ilmastovaikutus on pieni, ja se tarjoaa tasalaatuisen, turvallisen ja jäljitettävän raaka-aineen. Suomessa on osaamista ja edellytyksiä tuottaa enemmän kalaa.

    Kalalla on vankka maine terveellisenä ja vastuullisena elintarvikkeena, ja juhlapäivinä se löytää tiensä suomalaisten pöytiin monessa muodossa. Minua kiinnostaa kuitenkin erityisesti se, miten kala saadaan osaksi arkea. Ja kyllä, sanon tämänkin ääneen: kala ei saa olla vain terveellinen valinta. Sen pitää saada olla myös reilusti mässyruokaa.

    Olen aloittanut Pro Kalan uutena toiminnanjohtajana vuoden alussa. Pro Kalan toiminnan tavoitteena on edistää Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista eli kalan käytön lisäämistä ja viennin arvon kasvattamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan läpi koko tuotanto- ja toimitusketjun ulottuvaa yhteistyötä ja uudenlaisia tapoja käyttää ja markkinoida kalaa ja kalatuotteita.

    Päätin uuden työni myötä haastaa itseni. Toukokuuhun asti kirjaan ylös kaiken syömäni kalan. Onnistunko syömään kalaa syöntisuositusten mukaisesti? Millaista kalaa tulee syötyä, ja miksi? Sen jälkeen saatan haastaa teidät muutkin mukaan. Halu syödä enemmän kalaa kyllä on olemassa, mutta vasta silloin sillä on merkitystä, kun kala todella päätyy ostoskoriin ja lautaselle.

    Kirjoittaja: Malin Lönnroth, Pro kala

  • Lohikunta juhlii 50-vuotista taivaltaan

    Lohikunta juhlii 50-vuotista taivaltaan

    ”Täten me allekirjoittaneet, perustamme LOHIKUNTA nimisen osuuskunnan, liitymme sen jäseniksi, valitsemme sille ensimmäisen hallituksen ja ensimmäiset tilintarkastajat sekä hyväksymme säännöt.” Näin vuonna 1975 joukko suomalaisia kirjolohen kasvattajia päätti yhdistää voimansa. Heidän rohkeutensa ja näkemyksensä synnytti osuuskunnan, jonka tehtävänä oli jalostaa laadukasta kotimaista kalaa ja rakentaa tulevaisuutta suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi.

    Osuuskunnan tarkoituksena oli harjoittaa kalanpoikasten ja kalatuotteiden sekä luonnonkalojen tukku- ja vähittäiskauppaa sekä vientikauppaa, jalostaa ja valmistaa kalatuotteita, valmistaa ja hankkia kalanrehua, pakkaustarvikkeita ja muita alan tarvikkeita sekä tukea ja kehittää kalatalouselinkeinoa.

    Viiden vuosikymmenen aikana Lohikunta on kasvanut merkittäväksi toimijaksi kalanjalostusalalla. Yritys on kulkenut läpi talouden vaihteluiden, kuluttajien muuttuvien toiveiden ja alan suurten uudistusten.

    Ehkä näkyvin käänne oli elokuussa 2019, kun osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi.

     ”Se oli merkki rohkeudesta uudistua, ja samalla osoitus siitä, että Lohikunta osaa katsoa eteenpäin säilyttäen kuitenkin juurensa ja alkuperäisen tehtävänsä” kertoo Lohikunnan toimitusjohtaja Peter Lindberg. 

    Yhtiön toimialana on nykyään kalan ja mädin jalostus sekä kalatuotteiden valmistus, tukku- ja vähittäismyynti sekä vienti. Lohikunnan tavoitteena on myös kotimaisen ruokakalan menekin ja arvostuksen vahvistaminen yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Lohikunnalla on omat tuotanto- ja toimistotilat Turun sataman alueella. Lokakuussa 2020 avattiin oma jatkojalostuslaitos Maskuun.

    ”Kalankasvatuksen ja jalostuksen merkitys vain kasvaa, kun suomalaiset etsivät vastuullisia ja terveellisiä ruokavaihtoehtoja. Lohikunta Oy:llä on vankka perusta jatkaa tätä matkaa ja kirjoittaa seuraavat 50 vuotta menestystarinaa.” – sanoo Lindberg.

    Osuuskunta merkittiin kaupparekisteriin 12.12.1975. Lohikunta juhlistaa samalla päivämäärällä, eli 12.12.2025 Turussa 50-vuotista taivaltaan. Kalankasvattajaliitto onnittelee juhlaa viettävää Lohikuntaa ja sen väkeä, sekä toivottaa onnea ja menestystä myös tulevaisuuteen!

    Lohikunta Oy käsittelee vuosittain 1–1,5 miljoonaa kiloa kirjolohta ja mätiä. Vientiä on Ruotsiin sekä Balttian maihin. Liikevaihto on noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa ja yhtiö työllistää 15–20 henkilöä. Lohikunnalla on tehtaanmyymälä Turussa Juhana Herttuan puistokadulla.

  • Kasvatettu kirjolohi oli kotimaisten kalojen ykkönen suomalaisten ruokapöydissä

    Kasvatettu kirjolohi oli kotimaisten kalojen ykkönen suomalaisten ruokapöydissä

    Suomalaiset söivät viime vuonna kalaa ja kalatuotteita reilut 12 kiloa henkeä kohti. Siitä oli yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kotimaisen kalan kulutus laski, kun taas tuontikalan kulutus kasvoi. 

    Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa). Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,50 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,45 kiloa), kuha (0,41 kiloa), muikku (0,23 kiloa) siika (0,17 kiloa), ja silakka (0,13 kiloa).

    Kirjolohen kulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja tuontilohen kulutus vähentynyt. Kaupallisen kalastuksen saaliista kertyi lautasille 0,66 kg, mikä on juuri ruokalusikallisen verran enemmän kuin edellisvuonna. Saalista lautasille päätyi eniten muikkua, silakkaa, kuhaa ja ahventa.

    Lue lisää täältä: https://www.luke.fi/fi/uutiset/tuontikalan-kulutus-kasvoi-kotimaisen-kalan-kulutus-vaheni

    Kuva: Kasvatetun kotimaisen kirjolohen ja kasvatetun tuontilohen kulutus henkeä kohden vuosina 2000–2024. 

    Teksti ja kuva: Söderkultalahti Pirkko, LUKE

  • Kirjallinen kysymys kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä

    Kirjallinen kysymys kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä

    Eduskunnan puhemiehelle

    Kalataloudella ja erityisesti siihen kuuluvalla kalankasvatuksella on olennainen osa suomalaisessa ruuantuotannossa. Edellisen hallituksen aikana saatiin valmiiksi kotimaisen kalan edistämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla siten, että kotimaisen kalan kulutus saataisiin kaksinkertaistumaan. Kalan käytön lisäämisellä on paljon myönteisiä vaikutuksia: se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa koko Suomeen ja parantaisi samalla ihmisten terveyttä. Kalan syöminen pidentää tutkitusti elinikää ja vähentää sairauksia. 

    Kotimaisen kalan käytön merkittävä lisääminen edellyttää, että kotimaista kalaa on myös saatavilla. Edistämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kolminkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Manner-Suomen vesiviljelystrategiassa tavoitteeksi on asetettu vesiviljelyn kaksinkertaistaminen jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutuessa Suomen kalaomavaraisuus, kauppatase ja elinkeinokalatalouden työllistävyys paranisivat huomattavasti. 

    Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi luvataan yksiselitteisesti jatkaa jo aloitettujen ohjelmien toimeenpanoa. Hallitusohjelmassa luvataan, että kotimaisen kalan kulutus saadaan nousuun: Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä, parantamalla vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja ammattikalastajien toimintaedellytyksiä. Jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa. Kalastusmatkailun mahdollisuuksiin panostetaan. Lisätään liikuntasetelin käyttöalaan kalastus- ja eräpalvelut. 

    Maaseudun tulevaisuus uutisoi maanantaina 1.12.2025, että kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt huimasti 2010-luvun alusta ja että kalan kulutustilasto lakkautetaan. Uutisen taustalla on Luonnonvarakeskuksen tiedot, joiden mukaan runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti. Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien ylösotetun saaliin vähenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa henkilöä kohti. Vapaa-ajankalastuksen osuus tästä oli noin 70 prosenttia. Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon. 

    Tilastot perustuvat kalan tarjontaan: kotimaisen kalan kulutus arvioidaan kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalistietojen sekä kasvatetun kalan määrän perusteella. Arvio tuontikalan kulutuksesta pohjautuu ulkomaankauppatilastoihin. Luonnonvarakeskus on myös ilmoittanut lopettavansa kulutustilastoinnin ja vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi. 

    Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Millä toimenpiteillä hallitus lisää hallitusohjelmassa luvattua kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä, ja

    millä tavoin hallitus aikoo jatkossa seurata kalan kulutusta, kun Luonnonvarakeskus lopettaa kulutuksen tilastoinnin?

    Helsingissä 5.12.2025 

    Vesa Kallio kesk 

    Mika Riipi kesk 

    Anne Kalmari kesk 

    Markku Siponen kesk 

  • Malin Lönnroth Pro Kala ry:n toiminnanjohtajaksi

    Malin Lönnroth Pro Kala ry:n toiminnanjohtajaksi

    Pro Kala ry:n hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi 1.1.2026 alkaen FM Malin Lönnrothin. Lönnroth on koulutukseltaan ympäristö- ja meribiologi. Hän siirtyy tehtävään Kalatalouden Keskusliitosta, missä hän on toiminut erityisasiantuntijana.

    –Kalalla on vahva maine terveellisenä ja vastuullisena elintarvikkeena, ja näin jouluaikana kala näkyy suomalaisten pöydissä monina herkkuina. Haluan kuitenkin tehdä työtä erityisesti sen eteen, että kala ui ihmisten lautasille arkenakin, vähintään kaksi kertaa viikossa. Odotan innolla, että pääsen työskentelemään tämän tavoitteen eteen koko kalaelintarvikeketjun kanssa, aina vedestä ruokapöytään asti. Yhdessä meillä on parhaat mahdollisuudet vahvistaa kalan asemaa entisestään, summaa ajatuksiaan uudessa tehtävässään ensi vuoden alussa aloittava Malin Lönnroth.

    Pro Kalan toiminnan tavoitteena on edistää Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista eli kalan käytön lisäämistä ja viennin arvon kasvattamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan läpi koko tuotanto- ja toimitusketjun ulottuvaa yhteistyötä ja uudenlaisia tapoja käyttää ja markkinoida kalaa ja kalatuotteita.

    –Olen mielissäni, että löysimme henkilön, jonka into edistää kotimaassa kasvatetun, kalastetun tai jalostetun kalan menekkiä on aitoa! Haluaisin koko kala-alalle menestystä ja uskon, että Malin Lönnroth löytää keinot, jolla saamme kotimaisuudesta lisäarvoa, joka jakaantuu aina kalastajille tai kalankasvattajille asti, iloitsee Pro Kala ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari.

    Lisätiedot:
    Anne Kalmari, kansanedustaja, Pro Kala ry:n hallituksen puheenjohtaja, 050 512 2084

    Malin Lönnroth, 040 596 0808

    Lisätiedot
    info@prokala.fi

    Lähde: Pro Kala ry