Hanka-Taimen Oy etsii yritysryhmän hallintoon Rautalammille asiakaskeskeistä ja tavoitehakuista asiantuntijaa. Soveltuvia koulutuksia ovat esim. biologi, iktyonomi, ympäristö- tai tuotantotalouden insinööri.
Pro Kalan ryhmä vieraili 15.-18.1.2025 Puolassa tutustumassa paikalliseen kalanjalostusteollisuuteen. Vierailukohteina olivat Koral S.A Kukiniassa, Milarex Slupskissa, ja Thai Union Poland Gniewinossa. Ryhmään kuului suomalaisen kalatalouden eri toimijoita. Puola on merkittävä maailmanlaajuinen toimija kalanjalostuksessa. Maassa valmistettavia kalatuotteita viedään Yhdysvaltoihin, kaukoitään ja tietenkin Euroopan unionin alueelle. Puolassa on omaakin kalankasvatusta, mutta suurin osa käytettävästä raaka-aineesta tuodaan Norjasta….
Markus Kankainen, Lauri Niskanen; LuonnonvarakeskusOlli Malve; Suomen ympäristökeskus Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden. Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti…
Pro Kala järjesti Kalatalouden innovaatiopäivät 2024 marraskuun alussa jo kahdeksannen kerran, tällä kertaa Helsingissä hotelli Radisson Blu Seasidessa. Tapahtuma kokosi jälleen reilut kaksi sataa kala-alan ammattilaista kahdeksi päiväksi seuraamaan ohjelmaa ja tapaamaan muita alalla toimivia. Innovaatiopäivät on paitsi seminaari, myös paikka tapaamisille, keskusteluille ja verkostoitumiselle. Osallistujista reilu kolmannes tuli kalayrityksistä, kolmannes tutkimuslaitoksista ja loput muista…
Suomen Kalankasvattajaliitto toteuttaa keväällä 2025 yhteistyössä mainostoimisto Smoy:n kanssa kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia esittelevän kuluttajakampanjan. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastolta (EMKVR) ja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.
Nepalin sydämessä on käynnissä hiljainen vallankumous. Naiset, jotka ovat perinteisesti olleet sidottuja kotitalouden rooleihin, astuvat kalankasvatuksen maailmaan, muuttaen paitsi omaa elämäänsä myös yhteisöjään. Naisten osallistuminen kalankasvatukseen on enemmän kuin pelkkä toimeentulon keino. Kalankasvatus on toimintaa, jonka kautta naiset voivat vahvistaa itsenäisyyttään ja edistää perheidensä ruokaturvaa ja hyvinvointia.
Suomen kalankasvattajaliiton kampanja saada uusia tekijöitä alalle alkoi marraskuun alussa. Liitto julkaisi artikkelin – Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla! – Varusmieslehdessä sekä Opinto ja työ –lehdessä. Kampanja pyörii kaksi viikkoa myös Sotilaskotimediassa, sekä lehtien somekanavilla.
Maailman geopoliittinen tilanne ja lisääntyvä epävarmuus tuo ruokaomavaraisuuden merkityksen entistä tärkeämmäksi osaksi huoltovarmuuskeskustelua. Kotimainen ruokatuotanto turvaa kansalaisten selviytymiskyvyn kriisitilanteissa ja varmistaa ruokaketjun jatkumisen kaikissa olosuhteissa.
Kalatalouden kannalta hallituksen kirjaukset on todettu hyviksi. Moni hyvä asia odottaa kuitenkin vielä muuttumistaan konkreettisiksi teoiksi. Oppositiossa olemme valmistelutyön ulkopuolella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaat etenemismahdollisuudet olisivat yhden luukun lainsäädäntöhankkeella.
Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi.
