Avainsana: kalojen hyvinvointi

  • EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    EU-raportti: Kalojen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi – Suomi edelläkävijä

    Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.

    Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi

    Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.

    Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.

    Suomi esimerkkinä muille

    Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.

    Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:

    • Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
    • Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
    • Veden laadun valvonta
    • Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
    • Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
    • Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä

    Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa

    Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.

    Tarve yhtenäisemmille käytännöille

    Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.

    Lisätietoja:
    Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)

    Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.

    SuomiUseimmat muut maat
    LainsäädäntöYksityiskohtainen ja sitovaYleinen tai puutteellinen
    Vaikutus käytäntöönKonkreettinenEpäselvä
    Hyvinvoinnin valvonta      Kehittymässä systemaattiseksiUsein toissijainen
    Hyvinvoinnin asemaKorostettu   Rajallista

  • TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    TEOLLISTA FORMALIINIA VOI KÄYTTÄÄ JATKOSSAKIN

    Maa- ja metsätalousministeriön vetämät neuvottelut viranomaisten ja kalankasvattajien välillä saatiin päätökseen. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi kuulemisten jälkeen antamaan kaikkia viranomaisia ja toimijoita sitovan yleisen ohjeen, jonka mukaan teollinen formaliini on eläinten lääkitsemisestä annetun lain mukainen muu eläinten käsittelyssä käytettävä aine. Toimijat voivat siis käyttää teollista formaliinia jatkossa ilman eläinlääkärin määräystä.

    Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriössä tunnistettiin formaliinikysymyksessä merkittävä riski koko kalankasvatustoimialan tulevaisuudelle Suomessa.

    • ”Haimme asiaan ratkaisun, joka on näkemyksemme mukaan linjassa EU:n muiden jäsenmaiden käytännön toiminnan kanssa”, toteaa Pekka Pesonen.

    Formaliinia käytetään elinkeinokalataloudessa kalanviljelyssä kalan eri kehitysvaiheiden
    käsittelyssä kalantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen sekä
    uhanalaisten kalakantojen ylläpidon turvaamiseksi.

    MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ; FORMALDEHYDIN KÄYTTÖ ELINKEINOKALATALOUDESSA

    MMMn yleinen ohje – Formaldehydin käyttö elinkeinokalataloudessaLataa
  • TERVE KALA -KIRJAN UUSITTU PAINOS VIHDOIN VALMIS!

    TERVE KALA -KIRJAN UUSITTU PAINOS VIHDOIN VALMIS!

    DEN NYA UPPLAGAN AV TERVE KALA-BOKEN ÄR ÄNTLIGEN FÄRDIG!

    ”Terve kala – tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2000. Se oli painettu kirja, joka kului paljon kaloja hoitavien ammattilaisten käsissä. Vuonna 2012 oppaasta tehtiin uudistettu painos, jossa ajantasaistettiin tietoja mm. tautien hoidoista ja rokotteista. Opas julkaistiin tuolloin ainoastaan sähköisessä muodossa.

    Nyt käsillä olevaan kolmanteen, niin ikään sähköiseen versioon on huomioitu muutoksia mm. kalankasvatusta koskevassa lainsäädännössä, kemikaalien viranomaissäätelyssä, päivitetty uusinta tietoa kalojen hyvinvoinnista, kalojen taudeista ja niiden hoidosta sekä lisätty soveltuviin kohtiin tietoa kiertovesikasvatuksesta. Kohderyhmänä on säilynyt kalojen kanssa päivittäin työtä tekevät kasvattajat, kalanviljelylaitoksia valvovat viranomaiset sekä monet muut kala-alan toimijat.

    Opas on edelleen ainoa suomenkielinen kokoomateos kalataudeista, niiden ennaltaehkäisystä, tunnistuksesta ja hoidosta.

    Kirjasta on otettu pieni painos painettuna kirjana kalankasvatuslaitoksia varten. Voit kysyä painettua kirjaa itsellesi Liitosta: mari.virtanen(at)kalankasvatus.fi.

    Katso lisää täältä >>

    Täältä voit katsoa kirjan esittelyn kesäpäivillä:

    Uudistettu Terve Kala -kirjaLataa


    Den tredje upplagan har tagit i beaktande lagändringar och myndigheternas ändringar i regleringen av kemikalier samt uppdaterat den senaste informationen om fiskarnas välbefinnande, fisksjukdomar och deras behandling, samt lagt till information om recirkulerande vattenbruk.

    Den svenskspråkiga översättningen av ”Frisk fisk – förebyggande, identifiering och behandling av sjukdomar” har nu publicerats:

    Se mer här >>

    Tyvärr finns det för närvarande ingen tryckt version på svenska.

    Kirjan päivittäminen tehtiin osana Vesiviljelyn kehittämisohjelmaa ja työ oli EU:n osarahoittama

  • Kalojen hyvinvoinnin taustaselvitys valmistui – tavoitteena vastuullisempi ja eettistä tarkastelua kestävä kalatalous

    Kalojen hyvinvoinnin taustaselvitys valmistui – tavoitteena vastuullisempi ja eettistä tarkastelua kestävä kalatalous

    Lähde: Kalatalousverkosto, Ella Hellström, 26.3.2025

    Kalojen hyvinvointi ei ole yksittäinen toimenpide vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät tutkimus, käytännön osaaminen ja eettiset arvot. Uusi raportti ja politiikkasuositus muodostavat vankan perustan pitkäjänteiselle kehitystyölle – ja kutsuvat kaikki toimijat mukaan rakentamaan vastuullisempaa kalataloutta.

    Kalojen hyvinvoinnin kehittämisessä otettiin merkittävä askel, kun laaja ”Taustaselvitys kalojen hyvinvointiohjelman pohjaksi: Kalojen hyvinvoinnin nykytila ja kehitystarpeet” -raportti valmistui maaliskuussa. Raportti kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon kasvatettujen ja kalastettujen kalojen hyvinvoinnista Suomessa ja esittää konkreettisia kehitysehdotuksia koko toimialalle.
    Raportin pääkirjoittajana toimi Jenni Westerback Ruokavirastosta, ja se on laadittu tiiviissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luken ylläpitämän Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Työtä rahoitti maa- ja metsätalousministeriö osana kotimaisen kalan edistämisohjelmaa.

    Raportin ohella julkaistiin myös politiikkasuositus, jossa on nostettu esiin sidosryhmien ja työryhmän tärkeimmiksi tunnistamia teemoja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nämä suositukset tarjoavat tiekartan sekä viranomaisille että elinkeinolle hyvinvoinnin kehittämistyön jatkamiseen.

    Miksi kalojen hyvinvointi on nyt erityisen ajankohtaista?

    Kuluttajien kiinnostus vastuullisesti tuotettuun ruokaan kasvaa jatkuvasti. Kalojen hyvinvointi on osa eettistä ja kestävää kalankasvatusta – ja samalla myös yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaassa ja kilpailukykyisessä tuotannossa. Aihe nousi hiljattain myös julkiseen keskusteluun Ylen MOT-ohjelman myötä. Vaikka yksittäiset ongelmat eivät edusta koko toimialaa, ne osoittavat tarpeen kehitykselle ja avoimelle vuoropuhelulle.

    Raportissa on tunnistettu keskeisiä kehityskohteita, jotka luovat selkeän suunnan kalojen hyvinvoinnin edistämiselle Suomessa. Näihin kuuluvat muun muassa henkilöstön osaamisen vahvistaminen, kalaterveyden parantaminen, tainnutusmenetelmien optimointi, kasvatuksen virikkeellistäminen, sekä uusien teknologioiden – kuten tekoälyn ja konenäön – hyödyntäminen hyvinvoinnin seurannassa. Lisäksi korostetaan tarvetta kansallisesti sovitettujen ohjeistusten ja soveltuvien hyvinvoinnin mittaristojen luomiselle. Kalojen hyvinvointi ei ole vain eläineettinen kysymys, vaan se liittyy kiinteästi tuotannon tehokkuuteen, kuluttajien luottamukseen ja kalatalouden ekologiseen kestävyyteen. Esimerkiksi parempi kalankäsittely voi nostaa saaliin laatua ja vähentää vapautettavien sivusaaliiden stressiä, mikä tukee sekä eläinten että vesiekosysteemien hyvinvointia.

    Suosituksilla suunnataan tulevaisuuteen

    Uusi politiikkasuositus toimii tiekarttana kalojen hyvinvoinnin edistämisessä. Mukana on suosituksia tainnutusmenetelmien kehittämisestä, kirjolohen virikekasvatuksesta, lainsäädännön tarkentamisesta sekä uuden teknologian ja tutkimustiedon käytännön soveltamisesta. Suosituksilla tuetaan paitsi kalankasvattajia, myös viranomaisia ja tutkijoita yhteisessä tavoitteessa: entistä vastuullisemmassa kalantuotannossa.

    Tutkimus ja yhteistyö avainasemassa

    Blogissaan helmikuussa aiheesta kirjoittanut Jouni Vielma (Luke) muistuttaa, että kalojen hyvinvointi on noussut keskeiseksi teemaksi tutkimus- ja kehitystyössä. Yhteistyö viranomaisten, tutkijoiden ja yritysten välillä on ollut ratkaisevaa – ja jatkossa sitä tarvitaan entistä enemmän.

    Jo nyt kasvattajat ovat ottaneet käyttöön tutkimukseen perustuvia parannuksia, kuten kalojen rokottamista ja hiilidioksiditainnutuksesta luopumista. Teknologiset ratkaisut tarjoavat tulevaisuudessa entistä tehokkaampia tapoja seurata ja parantaa kalojen hyvinvointia.

    Politiikkasuositus: Kalojen hyvinvoinnin parantamisen neljä suositusta

    Kasvattajat ja kalastajat kiinnittävät jo nyt huomiota kalojen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin, kuten kalan terveyden ylläpitoon kasvatuksessa ja kalojen kivuttomaan ja nopeaan lopetukseen. Kalojen hyvinvointi kiinnostaa myös kuluttajia. Tieto kalojen hyvinvoinnista on ollut hajanaista, osin vanhentunutta eikä uuden tiedon tarvetta ole priorisoitu. Kaloille voi aiheutua hyvinvointiongelmia niiden luontaisen käyttäytymisen rajoittamisesta ja käsittelystä. Kokosimme yhteen tiedon kasvatetun ja kalastetun kalan hyvinvoinnin edistämisestä ja laadimme neljä keskeistä suositusta, joiden avulla kalojen hyvinvointia voidaan parantaa.

    Suositukset:
    1. Mitataan kalojen hyvinvointia ja kehitetään lainsäädäntöä
    2. Ehkäistään tehokkaasti kalatauteja
    3. Virikkeellistetään kalojen kasvatusympäristö
    4. Kehitetään kalojen käsittely- ja tainnutusmenetelmiä

    Lue politiikkasuositukset täältä Politiikkasuositus: Kalojen hyvinvoinnin parantamisen neljä suositusta

    Lue taustaraportti Luken julkaisupalvelusta Taustaselvitys kalojen hyvinvointiohjelman pohjaksi: Kalojen hyvinvoinnin nykytila ja kehitystarpeet

    Lue Jounin blogi Kalojen hyvinvointi on tärkeää kasvattajille ja kuluttajille

  • Olle Lerche: kuvaustilanne ei ollut normaali

    Olle Lerche: kuvaustilanne ei ollut normaali

    Olle Lerche on tehnyt pitkän työuran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut kalakoulun opettajana. Lerche seuraa edelleen aktiivisesti toimialan kehitystä, joten kalankasvatuksen viime aikoina saama huomio ei ole mennyt häneltä ohitse.

    • ”Katsoin tietenkin A-MOT ohjelman ja siitä seuranneet muut uutisoinnit. On todettava, että salakuvaus ei ole ollenkaan hyväksyttävä tapa toimia, kun kyseessä ovat yksityiset yritykset. Tällainen luvaton toiminta sisältää myös merkittäviä riskejä kalojen hyvinvoinnin kannalta, jos kuvausvälineitä uitetaan puhdistamatta eri kasvattamoiden välillä. Mahdollisten kalatautien leviämisen riski on todellinen.”
    • ”Mitä me nähtiin kuvissa ei ole normaali tilanne. On selvää, että kuvaajat ovat etsineet sopivaa kohdetta jo pidempään ja iskeneet kun olosuhde on ollut heidän tarkoitusperien kannalta sopiva.”

    Lerchen mukaan tilanne kalojen hyvinvoinnin ja terveyden osalta on hyvä ja kalankasvattamoita hoidetaan hyvin. Suomalaiset kalankasvattajat ymmärtävät, että hyvinvoiva kala on taloudellisen toiminnan perusta. Päivittäisistä rutiineista on pidettävä kalankasvattamoilla tiukasti kiinni.

    • ”Keliolosuhteet voivat tietenkin yllättää, Videovalvonta on kuitenkin aina käytettävissä, joten viiveet voidaan minimoida ja paikalle mennään heti kun se on mahdollista.”

    Yhteen asiaan Lerche kiinnitti huomiota salakuvausmateriaalissa.

    • ”Kuolleet kalat näyttivät yhdessä otoksessa aika vanhoilta ja niissä on hylkeiden aiheuttamia vaurioita. Päättelen, että ne ovat olleet verkkoaltaan pohjalla jo pidempään. Niitä on kasvatuksen aikana sieltä hieman hankalaa hakea heti pois. Kun kelit ja virtaukset muuttuvat, kaloja voi nousta pintaan sitten hieman isompi määrä kerrallaan. Bioturvallisuuden näkökulmasta se ei ole kuitenkaan mikään ongelma,” Lerche päättää.

    Lue täältä Jouni Vielman Blogi hyvinvointiohjelmasta >>

    Lue täältä Maa- ja metsätalousministeriön tiedote kalojen hyvinvoinnista >>

    Olle Lerche, Eduskunnan kansalaisinfo 15.11.2022, Kotimaisen kalaruoan puolesta – keskustelutilaisuus.

  • Kalojen hyvinvointiohjelma loppusuoralla

    Kalojen hyvinvointiohjelma loppusuoralla

    On välttämätöntä, että kalankasvatuksen ympäristövaikutusten rinnalla keskustellaan myös eläinten hyvinvoinnista. Kalan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tunnistaminen ja sen luotettava mittaaminen on vielä kehitysasteella verrattuna moniin muihin tuotantoeläimiin. Hyvinvoinnin mittariston ja parhaiden hyvinvointia parantavien käytäntöjen kehittäminen sekä uuden tutkimustiedon vieminen käytäntöön edellyttää siten yhteistyötä yritysten ja tutkimuksen välillä.

    Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut 2023–2025 toteutettua kalojen hyvinvointiohjelmaa, jossa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Eläinten hyvinvointikeskus. Tavoitteena on yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja sidosryhmien kanssa tähdätä tavoitteellisesti kalojen korkeaan hyvinvointiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen.

    • Kalojen hyvinvointiohjelman tavoitteet:
    • Kalojen hyvinvointihaasteiden tunnistaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen löytäminen
    • Kalan hyvinvointia seurataan oikeilla, asianmukaisilla mittareilla ja uusia menetelmiä kehitetään ja otetaan toimialalla tarpeenmukaisesti käyttöön
    • Kalojen hyvinvointi paranee ja sitä määrätietoisesti parannetaan ruokaketjussa toimien seurauksena
    • Kala ruokana koetaan laajalti eettisesti hyväksyttäväksi ja hyvinvointi on kilpailuetu kotimaassa ja vientimarkkinoilla

    Kalojen hyvinvointiohjelmassa julkaistaan kevään aikana kalojen hyvinvoinnista laaja raportti, joka sisältää muun muassa tietoa kalojen tuotanto-oloista, kalojen biologiasta hyvinvoinnin näkökulmasta sekä ennen kaikkea suosituksia hyvinvoinnin huomioimiseksi. Samaan aikaan julkaistaan projektiin perustuva politiikkasuositus kalojen hyvinvoinnin huomioimisesta ja esimerkiksi kalojen tainnutusmenetelmien kehittämisestä, kirjolohen virikekasvatuksesta ja lainsäädännön kehittämisestä. Suosituksilla tuetaan elinkeinon työtä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

    Kalankasvatusyrityksissä kalojen hyvinvointi käy käsi kädessä kalaterveyden ja tuottavuuden kanssa, joten panostuksiin hyvinvoinnin parantamiseksi on selkeä kannustin. Eettiseen käsittelyn, hyvinvoinnin mittaamisen ja seurannan kehittämiseen ohjataan vahvasti myös EU:n tasolla. Tällä hetkellä alalle tehdään alan omasta aloitteesta myös hyvän käytännön ohjetta kalanviljelylle, jonka viranomaiset tarkastavat ja hyväksyvät.

    Lue täältä Jouni Vielman Blogi hyvinvointiohjelmasta >>

    Lue täältä Maa- ja metsätalousministeriön tiedote kalojen hyvinvoinnista >>