Avainsana: kiertovesiviljely

  • Nora Hortling edusti uutta sukupolvea FEAP:n koulutuksessa

    Nora Hortling edusti uutta sukupolvea FEAP:n koulutuksessa

    Suomen Kalankasvattajaliitto kuuluu jäsenenä Euroopan Vesiviljelijöiden liittoon (FEAP). Maaliskuun 25-26.3.2025 järjestettiin ensimmäinen FEAPNextGen-koulutus, joka kokosi alan uuden sukupolven ammattilaisia eri puolilta Eurooppaa Brysseliin.

    Euroopan Vesiviljelijöiden liitto oli myönteisesti yllättynyt koulutuksen saamasta kiinnostuksesta. Hakemuksia koulutukseen tuli yli sata, joista 15 hakijaa valittiin varsinaiseen koulutukseen.
    Koulutettavat tapasivat Euroopan parlamentin jäseniä, komission edustajia ja muita alan vaikuttajia ja saivat tietopaketin eurooppalaisen kalankasvatuksen ajankohtaisista asioista ja siihen vaikuttavasta päätöksenteosta.

    Suomalaista kalankasvatusta koulutuksessa edusti Finnforel Oy:n toimitusjohtaja Nora Hortling.
    Hortling oli tyytyväinen verkostoitumismahdollisuuteen ja kahden päivän koulutusantiin, mutta kehitettävääkin löytyy.

    Kävimme keskustelua, mitä tahoja FEAP oikein haluaa edustaa? Siihen kuuluu jäseninä edustajia myös sellaisista maista kuin Turkki, Norja ja Iso-Britannia. FEAPin voi olla haastava tällä koalitiolla edustaa puhtaasti EU:n jäsenmaiden tuottajien näkökulmia, Hortling arvioi.

    Nora Hortling muistuttaa, että 70 % EU:n alueella syödystä kalasta tulee EU:n ulkopuolelta. FEAP:n kautta vaikuttaminen tapahtuu erityisesti sen komiteoissa, joissa Suomen ääni olisi hyvä saada kuuluviin. Kalojen hyvinvointi ja terveys on Suomessa hyvällä tasolla, joten Suomella on mahdollisuudet kokoaan suurempaan rooliin.

    Toisena huomiona sanoisin, että kannatti osallistua, suomalaisten on tärkeää olla mukana näissä pöydissä. Suurin osa toimialamme sääntelystä päätetään EU:ssa , joten on erityisen tärkeää ymmärtää päätöksiin vaikuttavat tekijät ja tuoda esiin suomalaisen kalankasvatuksen tarpeet tulevaisuudelle. Näiden koulutusten kautta saa uutta tietoa, mitä on jatkossa odotettavissa. Myös rahoituksen saamisessa on suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia EU:n kautta, Nora kertoo.

  • Yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus tulevaisuuden tuotantomuotona?

    Yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus tulevaisuuden tuotantomuotona?

    Kotimaisella kalatuotannolla ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haasteellista, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti. Kannattavana ja vastuullisena, sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta, tuotantomuotona voisi tulevaisuudessa toimia yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus.

    Suomen vesiviljelytuotanto on pysynyt viime vuosina kohtalaisen vakaana. Ruokakalaa kasvatettiin vuonna 2023 yhteensä 15,2 miljoonaa kg. Tällä kotimaan tuotannolla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää, minkä vuoksi kalaa täytyy tuoda yhä enenevissä määrin ulkomailta. Suomalaisten syömästä kalasta yli 65 % onkin ulkomailta tuotua. Tuonnin luoma kilpailupaine puolestaan vaikuttaa kotimaisen tuotannon arvoon. Vallitsevassa maailmantilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys korostuu. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haastavaa, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti.

    Taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta kannattava tuotantomuoto voisi olla yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus, jossa kalojen alkukasvatus tapahtuu kiertovedessä ja jatkokasvatus meressä. Kiertovesikasvatuksessa kasvatukseen käytettävä vesi kierrätetään kasvatusaltaista puhdistuslaitteiston kautta takaisin altaisiin, jolloin kasvatukseen käytettävän veden määrä on pienempi kuin perinteisessä läpivirtauskasvatuksessa. Kiertovesikasvatus mahdollistaa kasvatusolosuhteiden vakioimisen ja ravinteiden tehokkaan talteenoton sekä tarjoaa suojaa muun muassa kalatauteja, saasteita ja vaihtelevia luonnonolosuhteita vastaan. Kasvattamalla kalat kiertovedessä aiempaa suuremmiksi voitaisiin parantaa kasvatuksen tuotantotehokkuutta ja jopa puolittaa merikasvatusvaihe, mikä puolestaan pienentäisi kalojen riskiä altistua kalataudeille. Lisäksi olisi mahdollista välttää kalojen talvivarastointiin liittyviä riskejä.

    Jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan vielä lisää tutkimusta kiertovesikasvatetun kirjolohen hyvinvoinnista ja kasvusta merellä. Väitöskirjassani etsitäänkin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Eroaako kirjolohen kasvu eri kasvatusympäristöissä ja mitkä ovat fysiologiset mekanismit ilmiön taustalla?, 2) Voidaanko kirjolohen jatkokasvatusta edistää muokkaamalla alkukasvatusympäristöä?, ja 3) Voidaanko alkukasvatusympäristön muutoksilla parantaa kirjolohen hyvinvointia ja miten se vaikuttaa kirjolohen jatkokasvatukseen?.

    Kuluttajat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruuan alkuperästä ja sen tuotantotavoista sekä huolissaan ruuan turvallisuudesta. Parhaimmillaan yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus voisikin tarjota ympäristöystävällistä, eläinten hyvinvoinnin huomioonottavaa, paikallista, tuoretta ja turvallista ravintoa kuluttajille.

    Teksti: Jonna Hänninen, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus & Turun yliopisto, kuva: Akseli Muraja

    Kuva: Akseli Muraja, Jonna Hänninen tutkii mahdollista loistartuntaa kalalta otetusta näytteestä.

  • Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

    Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

    Lidl pyrkii vauhdittamaan Suomen vaatimatonta ruokavientiä, ja järjesti vientikilpialun suomalaisille elintarvikeyiryksille. Kilpailussa etsittiin tuotteita, joilla nähdään potentiaalia maistua kuluttajille laajasti Euroopan eri maissa. Finnforelin kirjolohifilee on yksi voittajista –  Savulohi on suomalaisille perinteinen herkku, joka kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Kirjolohi on mainio raaka-aine, sillä siinä on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja sekä vitamiineja.

    Suomi tarvitsee vientiä. Viennin avulla kotimaahan saadaan kasvua ja hyvinvointia. Samalla Suomen markkina vahvistuu ja omavaraisuus kasvaa. Myös suomalainen kuluttaja hyötyy viennistä halvempina hintoina. Lidlin verkoston kautta viedään jo nyt vuosittain noin 200 suomalaista tuotetta eri puolille Eurooppaa. Kasvunvaraa kuitenkin on ja suomalaiset tuotteet kiinnostavat maailmalla. Tämän vuoksi Lidl kutsui suomalaiset yritykset tarjoamaan huipputuotteitaan myyntiin Lidlin kansainvälisen verkoston kautta.

    Vauhtia vientiin oli suomalaisille yrityksille suunnattu vientikilpailu. Kilpailuun ilmoitettiin mukaan yli sata suomalaista huipputuotetta. Lidliläisistä koostuva raati maistoi lähes 70 tuotetta ja valitsi niistä 15 finalistia. Helmikuussa 2024 finalistien joukosta seulottiin viisi voittajaa. Nämä viisi tuotetta edustavat Suomea Lidlin ostotapahtumassa heinäkuussa 2024. Sitä kautta ne voivat päätyä Lidlin hyllyyn eri puolilla Eurooppaa joko pysyvästi, sesonkituotteina tai erinä.  

    Raati painotti valinnoissaan tuotteen vientipotentiaalia. Tuotteen on oltava kiinnostava myös maamme rajojen ulkopuolella ja erotuttava massasta kymmenten muiden huipputuotteiden joukosta.

    – Jos meillä Suomessa ostaja tekee monesti valinnan kahden tai kolmen tavarantoimittajan välillä, niin Euroopan mittakaavassa monille tuotteille on kymmeniä valmistajia. Siinä kilpailussa pärjää vain huippulaadulla. Raati valitsi finaaliin tuotteita, joiden laatuun ja vientimahdollisuuksiin uskomme, Lidl Suomen kaupallinen johtaja Mikko Forsström kertoi.

    Finnforelin LoHi savustettu kirjolohifilee on yksi voittajista

    Savulohi on suomalaisille perinteinen herkku, joka kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Kirjolohi on mainio raaka-aine, sillä siinä on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja sekä vitamiineja. Suomi mielletään maailmalla hieman virheellisesti suureksi lohenviejäksi, vaikka todellisuudessa lohenvientimme on vaatimatonta. Finnforelin leppäsavustettu kirjolohi on mainio kalatuote maailmalle: tuote on paitsi erittäin maukas, se on valmistettu kestävästi. Tuotannossa käytetään kiertovesikalastusta, joka on ympäristöystävällinen kalankasvatusmenetelmä. Vastuullista on myös se, että kalasta hyödynnetään kaikki sen osat.

  • Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

    Suomeen julistettiin kansallinen kirjolohipäivä

    Torstaina 2.11.2023 vietettiin kalatalouden superpäivää. Melkein 250 kala-alan Ammattilaista kokoontui Pro Kalan järjestämille innovaatiopäiville. Samana päivänä vietettiin Finnforelin lanseeraamaa kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus oli lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee. Päivä alkoi kalakeskustelulla MTV 3:n Huomenta Suomessa ja jatkui Helsingin Narinkkatorilla kirjolohikeitolla.

    Torstaina 2. marraskuuta Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansallista kirjolohipäivää. Päivä alkoi MTV 3:n Huomenta Suomessa, kun Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo ja kokki, yrittäjä Jyrki Sukula olivat keskustelemassa Suomen kalataloudesta. Tapahtuma jatkui Helsingin Narinkkatorilla, jossa juhlan kunniaksi Jyrki Sukula jakoi ilmaista Saimaan tuore -kirjolohikeittoa.

    Saimaan Tuore -tuotemerkistä tunnetun Finnforelin julistama kansallinen kirjolohipäivä kannusti kuluttajia syömään kotimaista kalaa.

    • ”Kansallisella kirjolohipäivällä halusimme lisätä tietoa kotimaisesta kalankasvatuksesta ja herätellä pohtimaan, mistä kala lautaselle tulee. Ja toki halusimme kannustaa syömään kotimaista kalaa! Kotimainen vastuullisesti tuotettu kala ansaitsee tulla tutuksi ja yhä useamman lautaselle”, sanoo Finnforelin toimitusjohtaja Jussi Mekkonen.

    Peräti 80 % suomalaisten syömästä kalasta tulee ulkomailta, vaikka Suomella on teoriassa täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen. Suomen kalatalouden nostaminen omavaraiseksi ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään kuluttajien valinnoista, vaan siihen tarvitaan myös poliittisia päätöksiä. Hallitus laati kesällä 2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoite on nostaa vesiviljelyn vuosituotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä.

    Mutta miksi juuri 2.11.?

    Myös 2.11.1965 kalan ystäviä maan johtoa myöten kokoontui yhdessä Hotelli Marskiin Lohenkasvattajain liiton kutsumana (nykyiseltä nimeltä kalankasvattajaliitto). Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä kotimaista kasvatettua lohikalaa, joka tunnettiin silloin sateenkaarirautuna tai forellina. Tilaisuuteen kutsuttiin myös Presidentti Kekkonen. Tilaisuuden kohokohta oli Tasavallan Presidentin puhe, jolloin hän antoi sateenkaariraudulle uuden kauniin suomalaisen nimen kirjolohi.

    Kuva Kauno Peltoniemen kirjasta Taistelu kirjolohesta (Suomen Lohenkasvattajain liitto ry, 1984, s.46)
  • Suomeen julistetaan kansallinen kirjolohipäivä – Jyrki Sukula: Suomella on täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen

    Suomeen julistetaan kansallinen kirjolohipäivä – Jyrki Sukula: Suomella on täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen

    Torstaina 2. marraskuuta vietettävän kansallisen kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä tietoa kotimaisesta kalataloudesta ja herätellä kuluttajia pohtimaan, mistä kala heidän lautaselleen tulee. Juhlan kunniaksi Jyrki Sukula jakaa ilmaista kirjolohikeittoa Helsingin Narinkkatorilla.

    Torstaina 2. marraskuuta Suomessa vietetään ensimmäisen kerran kansallista kirjolohipäivää. Kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä suomalaisten tietoutta kirjolohesta ja kotimaisesta kalataloudesta sekä saada kuluttajat pohtimaan, mistä heidän syömänsä kala tulee.

    Harmillisen usein vastaus on, että kala tulee ulkomailta, toteaa kirjolohipäivän taustalla vaikuttava kokki, kalanviljely- ja -jalostusyrittäjä Jyrki Sukula Finnforel Oy:sta. Peräti 80 % suomalaisten syömästä kalasta tulee ulkomailta, vaikka Suomella on teoriassa täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen.

    – Suomalainen kalankasvatus on todella edistynyttä ja tuottaa esimerkiksi norjalaista tuontikalaa parempaa, edullisempaa ja ekologisempaa kalaa, Sukula sanoo.

    Norja on tunnetusti kansainvälisen kalatalouden kärkimaa. Sukula kuitenkin huomauttaa, ettei kotimaisella kirjolohella ja niin sanotulla Norjan lohella ole mitään yhteistä.

    – Eihän ne ole edes sukua toisilleen! Suomessa kasvatettu kirjolohi on aitoa lähiruokaa ja sen lihakin on kiinteämpää kuin Norjan lohen, Sukula jyrähtää. 

    Kekkonen antoi nimen

    Kirjolohi on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, joka on alun perin tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Norjan lohi puolestaan on peräisin Atlantin valtamerestä. 

    Vuoteen 1965 asti kirjolohi tunnettiin Suomessa sateenkaarirautuna tai forellina. Presidentti Urho Kekkonen päätti kuitenkin vaihtaa nimen kirjoloheksi, sillä nimi sopi hänen mielestään paremmin arvokalalle, ja se on alkuperäistä nimeä lyhyempi. 2. marraskuuta nimen muuttamisesta tulee kuluneeksi tasan 58 vuotta.

    Kala on poliittista

    Saimaan Tuore -tuotemerkistä tunnetun Finnforelin julistama kansallinen kirjolohipäivä kannustaa kuluttajia syömään kotimaista kalaa. Suomen kalatalouden nostaminen omavaraiseksi ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään kuluttajien valinnoista, vaan siihen tarvitaan myös poliittista tahtoa.

    Hallitus laati kesällä 2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoite on nostaa vesiviljelyn vuosituotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. 

    Sukulan mukaan tavoite on kunnianhimoinen ja siihen pääseminen vaatii höllennyksiä kalankasvatuslupien saamiseen. Kalankasvatus on ainoa keino päästä omavaraiseksi, sillä pelkällä järvikalalla ei kauppojen kala-altaita saada täyteen eikä kuluttajien kysyntää tyydytettyä.

    – Tuotannon pitää olla jatkuvaa ja tasalaatuista säästä ja vuodenajasta riippumatta, Sukula sanoo.

    Saimaan Tuore on ratkaissut kirjolohen saatavuuteen liittyvät haasteet sisätiloihin rakennetulla kiertovesijärjestelmällä, joka takaa kirjolohen kasvatukselle optimaaliset ja ympäristöystävälliset olosuhteet ympäri vuoden.

    – Kiertovesilaitosten vaikutukset ympäristöön ovat liki olemattomat. Vettä puhdistetaan koko ajan, joten uutta vettä kuluu vain 1 %. Kasvatukseen kuluvasta energiasta kolmannes tulee auringosta, Sukula selittää.

    Tapahtuma Helsingin Narinkkatorilla

    Kansallista kirjolohipäivää juhlitaan näyttävästi Helsingin Narinkkatorilla torstaina 2. marraskuuta kello 12.00 alkaen. Paikan päällä kuullaan harmonikkamusiikkia ja Sukula on itse jakamassa kirjolohikeittoa läsnäolijoille. Kirjolohikeittoa riitää 2000 ensimmäiselle. Medialla on mahdollisuus haastatella Sukulaa tilaisuuden aikana.

  • Luken ensimmäinen spin-off PaRAS Aqua Oy kaupallistaa kalankasvatustutkimuksen innovaation – uudenlainen ratkaisu kiertovesikasvatuksen haasteisiin

    Luken ensimmäinen spin-off PaRAS Aqua Oy kaupallistaa kalankasvatustutkimuksen innovaation – uudenlainen ratkaisu kiertovesikasvatuksen haasteisiin

    Luonnonvarakeskus 10.10.2023

    Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetty PaRAS-kalankasvatusmenetelmä on kustannustehokas ja joustava tapa tuottaa laadukasta kalaa mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Startup-yritys PaRAS Aqua Oy:n tavoitteena on viedä teknologia käytäntöön eri puolilla maailmaa.

    – Kalan kuluttajakysyntä kasvaa 5–7 prosenttia vuodessa. Merikalastusta ei voida juurikaan lisätä, joten kysynnän kasvuun voidaan vastata vain kalanviljelyllä. PaRAS-osittaiskiertolaitos ratkaisee monia kiertovesikasvatuksen ongelmia ja mahdollistaa nykyistä kilpailukykyisemmän tuotannon, kertoo johtava asiantuntija Tapio Kiuru, joka siirtyy Lukesta PaRAS Aquaan.

    Maalla tehtävän vesiviljelyn markkinan koon arvioidaan olleen vuonna 2022 hieman alle 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuoteen 2029 mennessä sen on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan, ja vuosittainen kasvu olisi yli 10 prosenttia (MarketReportsWorld).

    Uusi modulaarinen ja kevyempi kiertovesitekniikka on jo herättänyt laajaa kiinnostusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomessa viimeisimmät laitoshankkeet ovat perustuneet ulkomaiseen teknologiaan, joten suomalaisen teknologian ympärille perustettu suomalainen yritys on tervetullut markkinoille.
    – Tavoitteemme on tulla merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi, mutta lähdemme liikkeelle Suomesta, koska täällä meillä on kotikenttäetu. Kansainvälistyminen on yrityksellemme kuitenkin elinehto, sanoo Tapio Kiuru.

    Startupin päärahoittaja on ruokateknologiarahasto Nordic Foodtech VC.
    – Olemme todella tyytyväisiä päästessämme avaamaan tietä tälle innovaatiolle. Kala on haluttua ruokaa ja hyvää ravintoa, mutta sen kasvatus merellä ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Kiertovesiratkaisussa ympäristövaikutukset ovat minimaalisia, ja PaRAS-konsepti vie kiertovesikasvatuksen teknologiaa merkittävästi eteenpäin, kertoo Pekka Siivonen-Uotila Nordic Foodtechista.

    Tehokkaampaa tuotantoa pienemmillä kustannuksilla
    PaRAS-konseptissa on useita innovaatioita, joilla laitteiston hankinta- ja käyttökustannuksia saadaan alas sekä tuotantotehoa ylös. PaRAS-osittaiskiertolaitos kuluttaa selvästi vähemmän energiaa kuin nykyiset kiertovesilaitokset, ja sen rehutehokkuus on jopa kymmeniä prosentteja parempi.

    Modulaarinen laitos on nopea pystyttää ja sen kokoa on helppo kasvattaa tarpeen mukaan. Laitoksen perustaminen ei vaadi mittavia pohjatöitä, sillä siinä ei ole lainkaan maanalaisia putkistoja.

    Ratkaisu on myös tilankäytöltään erittäin tehokas. Vedenkäsittely on integroitu altaiden seinämärakenteisiin, eikä kalliita ja tilaa vieviä bioreaktoreita tarvita. Samalla jäävät pois bioreaktoreiden makuhaittariskit, joten kaloja ei tarvitse makuhaittojen poistamiseksi paastottaa ennen myyntiä, jolloin myytävää jää enemmän eikä erillisiä paastoaltaita tarvita.

    Luken tutkimusinfrastruktuuri ja IPR-tiimi avainasemassa
    PaRAS-konseptia on testattu ja kehitetty Lukessa neljä vuotta, jona aikana on tuotettu yli 30 tonnia kalaa. Business Finlandin Research to Business rahoituksella konsepti saatiin viimeisteltyä kaupallistamista varten.

    – PaRAS-järjestelmän kehittäminen ei olisi ollut mahdollista missään muualla kuin Lukessa. Luken tutkimusinfrastruktuuri mahdollisti kokeiden toteuttamisen tuotantomittakaavassa, jolloin olemme nopeasti saaneet luotettavaa tietoa todellisista sovellusmahdollisuuksista. Luken IPR-tiimin tuki on ollut ensiarvoisen tärkeä innovaation kaupallistamispolulla, kertoo Tapio Kiuru.

    – PaRAS Aqua Oy on Luken ensimmäinen Research to Business -projektista ponnistanut startup-yritys ja näköpiirissä on, että myös tulevaisuudessa pysymme tällä polulla ja luomme Lukesta uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, kertoo Luken IPR-päällikkö Pauli Saarenketo.

    Lisätietoja:

    Tapio Kiuru, PaRAS Aqua Oy
    Puh. +358 40 750 1883
    Sähköposti: tapio@parasaqua.fi

    Pauli Saarenketo, päällikkö, IPR, Luonnonvarakeskus
    Puh: +358 29 532 6569
    Sähköposti: pauli.saarenketo@luke.fi

    PaRAS-konseptia on testattu ja kehitetty Lukessa neljä vuotta, jona aikana on tuotettu yli 30 tonnia kalaa, kertoo Tapio Kiuru. Kuva: Jussi Judin.
  • Suomen ainoa kalanrehutehdas jatkaa toimintaansa uudella nimellä

    Suomen ainoa kalanrehutehdas jatkaa toimintaansa uudella nimellä

    Alltech Fennoaqua Oy 31.5.2023

    Kotimainen kalatuotanto pysyy turvattuna, kun Suomen ainoa kalanrehutehdas jatkaa toimintaansa uudella nimellä. Aiemmin Raisioaquana tunnettu yritys on nyt Alltech Fennoaqua Oy. Yritys kehittää, valmistaa ja myy kestävän kehityksen ja kiertotalousperiaatteen mukaisia kalanrehuja. Fennoaqua-nimi viittaa Suomeen ja Itämeren alueeseen. Nimenvaihdoksen taustalla on omistajanvaihdos, jota ilman Suomesta olisi loppunut kalanrehutuotanto. Sen seurauksena olisi voinut kyseenalaistaa, kuinka suomalaista suomalainen kala lopulta on, sillä ravinto on merkittävin vaikutin siinä, millaiseksi kala kasvaa. Fennoaquan katse on viennin kasvattamisessa. Kiikarissa ovat Ruotsi, Puola, Liettua, Latvia ja Viro.

    Suomen ainoa kalanrehutehdas Raisioaqua jatkaa toimintaansa uudella nimellä. Yhtiön uusi nimi on Alltech Fennoaqua. Nimenvaihdoksen taustalla on omistajavaihdos Raisio-konsernilta Finnforel Oy:lle ja amerikkalaiselle Alltech Corporationille. Fennoaquan toiminta jatkuu yhtiön omalla tehtaalla Raisiossa. Fennoaqua-nimi viittaa Suomeen ja Itämeren alueeseen.

    – Kalanrehutuotanto olisi voinut loppua Suomesta ilman tätä omistajanvaihdosta. Sen jälkeen olisi voinut kyseenalaistaa, kuinka suomalaista suomalainen kasvatettu kala lopulta on. Ravinto kun on merkittävin vaikutin siinä, millaiseksi kala kasvaa. Nyt Raisiosta tulee edelleen suomalaista rehua suomalaisten kasvattamalle kalalle, Raisioaquan toimitusjohtaja Tomi Kantola sanoo.

    Jos tehdas olisi jouduttu lopettamaan, esimerkiksi kirjolohi olisi kasvatettu kokonaan ulkomaisella rehulla.

    – Ihmiset sanovat, että olet mitä syöt. Sama pätee myös kaloihin, Kantola toteaa.

    Suomalaiset haluavat suomalaista kalaa

    Kolmannes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Keskimäärin suomalainen syö 12,5 kiloa kalaa vuodessa. Tästä 4,2 kiloa on kotimaista. Ulkomaista kalaa syödään vuodessa 8,3 kiloa per henkilö. Voittopuolisesti suomalaisten syömä kala on ulkomailla kasvatettua lohta.

    – Yli 80 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä kalansyöntiään. Kotimainen kala on tuoretta, terveellistä ja tietenkin maukasta. Lisäksi kotimainen kalankasvatus on osaltaan huoltovarmuustekijä. Omalta osaltaan kotimaisen kalanrehun tuotanto varmistaa, että suomalaista kalaa voidaan kasvattaa, jos ulkomaisen kalan tai kalanrehun tuonti katkeaa, Kantola kertoo.

    Raision tehtaassa riittää tuotantokapasiteettia. Nyt tuotantomäärät kasvavat taas. Tuotantoa kasvatetaan entistä enemmän myös kiertovesikasvatusrehujen tuottamiseen, sillä uusi omistaja Finnforel on kiertovesikasvatuksen edelläkävijä. Lisäksi Alltechin myötä avautuu uusia myyntikanavia ja globaaleja kiertovesikasvatuskontakteja.

    – Kiertovesikasvatus on tulevaisuuden ala. Alltechilla on Hollannissa vesiviljelyjärjestelmien tutkimuskeskus, jota voimme nyt hyödyntää omassa tutkimustoiminnassamme. Tutkimuskeskuksen ja vapaan kapasiteetin ansiosta voimme laajentaa tuotantoamme myös kiertovesikasvatuksessa käytettäviin rehuihin, Kantola kommentoi.

    Katse on maailmalla

    Uusi omistus mahdollistaa runsaasti resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä toiminnan laajentamisen ulkomaille. Seuraavaksi suomalaisen kalanrehutuotannon kiikarissa ovat ensisijaisesti Suomen lähialueet kuten Ruotsi, Puola ja Baltian maat, joihin tosin rehua viedään jo nyt. Alltechin laajan toiminta-alueen ansiosta on mahdollista, että rehua viedään paljon laajemmallakin alueelle.

    – Kalanrehu kuuluu uusien omistajien ydintoimintaan. Suomalainen kalanrehun valmistus pääsi nyt hyvään kotiin, Kantola toteaa.

    Fennoaquan osakkaita ovat suomalainen Finnforel, yhdysvaltalainen perheyritys Alltech Corporation sekä suomalainen Heino Group. Koko kalanrehuliiketoiminnan henkilökunta jatkaa työtään uudessa yhtiössä. Fennoaquan hallituksen puheenjohtaja on Finnforelin perustajaosakas Pekka Viljakainen.

    Yritys kehittää, valmistaa ja myy kestävän kehityksen ja kiertotalousperiaatteen mukaisia kalanrehuja. Noilla arvoilla yhtiö erottuu muista alan toimijoista.

    Pitkä ura kalankasvatuksessa

    Fennoaquan toimitusjohtajaksi on valittu Tomi Kantola. Hän työskenteli myös Raisioaquan johdossa. Kantola on tehnyt pitkän uran suomalaisessa kalankasvatuksessa.

    – Kaikissa tehtävissä yli 33-vuotisella urallani sydämenasianani on ollut konkreettisen ymmärryksen kasvattaminen kalankasvatusalan kehittämistarpeista ja työ asiakaspinnassa asiakkaiden lähellä. Eiköhän jatketa uudessa roolissa hyväksi havaittuun tapaan, Kantola päättää.

    Lyhyesti: Alltech
    Kansallisuus: Yhdysvallat
    Toimiala: Rehujen ja elintarviketuotannon monialakonserni
    Perustettu: vuonna 1980
    Toiminta: Alltech toimii globaalisti, yli 120 maassa. Pääkonttori sijaitsee Nicholasvillessä Kentuckyssa Yhdysvalloissa. Alltech tuottaa eläinrehujen ja rehuainesosien lisäksi esimerkiksi viskiä ja panimotuotteita. Yhtiöllä on oma vesiviljelyyn keskittynyt tutkimuskeskus Alltech Coppens Aqua Centre Alankomaissa.

    Lyhyesti: Finnforel
    Kansallisuus: Suomi
    Toimiala: Ekologiseen kalankasvatukseen erikoistunut teknologiayritys Perustettu: vuonna 2017
    Toiminta: Finnforel kasvattaa kirjolohta Suomessa Varkaudessa, Joroisissa ja Hollolassa. Tuotteita myydään Suomen lisäksi Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Pääkonttori sijaitsee Varkaudessa. Yhtiö tunnetaan Saimaan tuore -elintarvikkeista. Finnforel tuottaa tällä hetkellä miljoona kiloa kirjolohta vuodessa ja kuluvan vuoden loppuun mennessä tuotanto nousee 3 miljoonaan kiloon.

    Lyhyesti: Alltech Fennoaqua
    Kansallisuus: Suomi
    Toimiala: Suomen ainoa kalanrehuvalmistaja
    Perustettu: vuonna 2018, kalanrehutuotantoa Raisiossa vuodesta 1982
    Toiminta: Fennoaqua on entinen Raisioaqua, ja yhtiön tehdas Raisiossa on Suomen ainoa kalanrehutehdas. Fennoaquan tuotteita myydään Suomen lisäksi eritoten muualle Itämeren alueelle. Merkittävimmät vientimaat ovat Ruotsi, Puola, Liettua, Latvia ja Viro. Yhtiö on satsannut tuotekehitykseen ja kehittänyt muun muassa itämerirehuksi kutsutun innovaation, joka valmistetaan pääosin Itämerestä ja sen ympäristöstä saatavista raaka-aineista.

    Lisätietoja:
    Alltech Fennoaqua Oy
    Toimitusjohtaja Tomi Kantola
    tomi.kantola@fennoaqua.fi
    050 65 304

    Markkinointipäällikkö Juha-Matti Mäkelä
    juha-matti.makela@fennoaqua.fi
    040 541 1973

    Alltech Fennoaqua on ympäristöystävällisten rehujen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen kestävän kehityksen mukaiset rehut ja pohjoisen olosuhteisiin sovelletut toimivat ruokintaratkaisut. Innovatiiviset, kalojen hyvinvointia edistävät ja kalan rasvahappojen optimointiin suunnitellut rehut tekevät Alltech Fennoaquasta luotettavan kumppanin. Alltech Fennoaquan tuotteet ovat ainoita suomalaisia kalanrehuja.

  • Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

    Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

    Jani Pulkkinen LUKE

    Kalanrehujen valmistaja BioMar toimi isäntänä, kun joukko suomalaisia kalankasvattajia ja Luken tutkijoita suuntasi Tanskaan tutustumaan paikallisiin vettä kierrättäviin kalankasvatuslaitoksiin. Matkan tarkoituksena oli hakea inspiraatioita kotimaan teknologioiden kehittämiseen, mutta myös selvittää miksi Tanskassa kalankasvatus on säilynyt kannattavana ja tuotanto on pysynyt kolminkertaisena Suomeen verrattuna. Matkalla tutustuttiin kolmeen laitokseen sekä kalarehutehtaaseen.

    Ensimmäinen päivä kului lähinnä matkustamiseen Suomesta Tanskaan, mutta illalla päästiin myös huuhtomaan raskaan matkustuspäivän maitohapot takareisistä paikallisen jääkiekkoliigan välieräottelussa Herning Blue Fox – Esbjerg Energy. Toisena päivänä vierailtiin kolmessa laitoksessa, joista ensimmäinen oli suuri FREAn kiertovesilaitos. Laitos koostuu kolmesta osasta, joissa mädin haudonta tapahtuu läpivirtausolosuhteissa, poikas- ja jatkokasvatus puolestaan kiertovedessä. Laitokseen otetaan kahden viikon välein miljoona mätimunaa, joista osa myydään jo poikasvaiheessa toisille kasvattajille. Jatkokasvatuksessa kalat kasvatetaan noin 300 g kokoon ja ne myydään pääosin elävänä Saksan markkinoille.

    Laitoksen vedenkäsittelyjärjestelmä koostuu uoma-altaiden päädyssä olevista lietekartioista, liikkuva- ja kiinteäpetisistä biosuodattimista sekä diffuusoreilla toteutetusta ilmastuksesta ja matalapainehapettimista. Laitoksen poistovesien käsittely koostui useasta yksiköstä. Kuolleet kalat murskattiin ja hapotettiin, jonka jälkeen ne poltettiin laitoksen uunissa. Lietekartioista ja kiinteäpetisten bioreaktoreiden pesuvesistä lietevesi ohjattiin aktiivilieteprosessiin, johon lisättiin melassia hiilen lähteeksi. Aktiivilieteprosessin jälkeen liete koaguloitiin ja laskeutettiin sekä lietettä kuivattiin rumputiivistäjällä. Kaikki kirkas poistovesijae johdettiin laitosalueella olevaan laguunin, josta se imeytyi maaperään. Maaperästä vesi johdettiin salaojakaivoilla pumppukaivoihin, joista se voitiin ottaa takaisin kiertovesilaitoksen käyttöön.

    Kuva 1 FREAn jatkokasvatusaltaat

    FREA oli myös rakentamassa uutta hybridilaitosta (Kærhere dambrug), jossa jokaiseen kala-altaaseen tuli kaksi tulovesikanavaa, toisesta voitiin johtaa altaaseen puhdasta pohjavettä ja toisesta kiertovettä. Tämä rakenne mahdollistaa kalojen raikastamisen omassa altaassa, eikä kaloja tarvitse siirtää ennen myyntiä. Toisena innovaationa oli ilmastuksen ja biosuodatuksen yhdistäminen samaan altaaseen siten, että altaan pohjalla oli kiinteäpetinen biosuodatin ja niiden päällä diffuusorit kaasujen vaihtoa varten.

    Toinen vierailukohde oli osittaiskiertoon perustuva laitos, joka siis toimi ilman biosuodatusta (AquaPri Vadhoved fiskeri). Vettä voitiin ottaa joesta 150 l/s, joka käsiteltiin kiinteäpetisillä suodattimilla kiintoaineenpoistamista varten sekä ilmastettiin. Vesi jaetaan kolmeen yksikköön, joissa vesi kiersi mammuttipumppujen avulla. Nämä myös ilmastivat vettä mutta laitoksella voitiin lisäksi käyttää puhdasta happea matalapainehapettimien avulla ja lisätä ilmastusta tarpeen mukaan. Uoma-altaiden päässä oli lietekartiot ja jatkuvasti pesevät rumpusuodattimet.

    Laitoksen tuotantokapasiteetti on 450 tn ja se tuottaa isompaa kirjolohta, joka kuljetetaan laitokselta elävänä eteenpäin perkaukseen. Vedenlämpötila pysyy kesällä noin 18–20 asteessa mutta talvella on huomattavasti viileämpää, jopa alle asteen. Tämän takia laitos selvittää pohjaveden käyttöä, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin nostaa.

    Lietekartioilta pumpattiin ja rumpusuodatuksen pesuvesi ohjattiin lietealtaaseen, jossa vesi kulki ylös ja alas eri kammioissa. Kammioiden pohjalta liete pumpattiin varastosäiliöihin, joista se käytiin ajoittain hakemassa biokaasulaitokseen. Lietteenpoiston jälkeen vesi johdettiin liikkuvapetisiin bioreaktoreihin, jonka jälkeen se kulkeutui kosteikkoon ja takaisin jokeen.

    Kuva 2 AquaPrin osittaiskiertolaitoksen tulovedenkäsittely on tärkeää joen heikon vedenlaadun vuoksi

    Kolmas kohde oli toisen luokan kirjolohen mallilaitos (Hallundbäk fish farm), jossa tuotettiin annoskokoista kirjolohta Saksan markkinoille yhdelle ostajalle. Laitos otti vetensä viereisestä pienestä purosta, jonka pH nostettiin kalkilla ennen kala-altaisiin pumppaamista. Laitoksen vedenkäsittely koostui kala-altaiden perässä olevista lietekartioista, kiinteä- ja liikkuvapetisistä biosuodattimista ja ilmastuksesta. Poistovesi johdettiin kosteikkoon mutta sen ravinteiden poistokyky on heikko ja nähtäväksi jää joudutaanko sinne lisäämään puuhakereaktori typen poiston tehostamiseksi.
    Laitosalueelle oltiin myös rakentamassa uutta kiertovesilaitosta korkeaan halliin. Tarkoitus on kasvattaa pientä poikasta 200 tn, jotka jatkokasvatettaisiin vanhassa mallilaitoksessa. Kala-altaat ovat uoma-altaita ja vedenkäsittelynä tulee olemaan kiinteäpetinen biosuodatus, ilmastus ja rumpusuodatus. Suunnitteilla oli johtaa kiertovesihallista vettä vanhaan mallilaitokseen, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin siellä nostaa.

    Kuva 3 Hallundbäkin laitoksen kala-altaita vedenkäsittelyineen

    Kolmantena päivänä käytiin tutustumassa BioMarin Branden tehtaaseen. Tehdasvierailun jälkeen kuultiin mielenkiintoisia esityksiä raaka-aineista ja kestävyyden teemoista. Tehdasvierailulla nähtiin mm. laboratorio, jossa voitiin testata rehujen eri ominaisuuksia tiheydestä uppoamisnopeuteen. Tehdasalueella oli myös tutkimusyksikkö, joka pystyi tekemään omia rehuseoksia kokeisiin. Pääosa kokeista tehdään Hirtshalsin koeasemalla mutta tutkimusyhteistyötä tehdään laajalti eri tutkimusinstituuttien kanssa.

    Raaka-aineiden hinnat ovat pääosin tulleet hieman alas sodan aiheuttaman piikin jälkeen, mutta erityisesti kalaöljyn hinta on edelleen korkea, joka johtuu pääosin Perunsardellin rasvapitoisuuden laskusta. BioMarin tavoitteena on pienentää kolmasosa hiilijalanjäljestään, joista eri raaka-aineet muodostavat 97 %. Kasviperäisten aineiden hiilijalanjälki on kalaan verrattuna suurempaa maankäyttömuutosten takia. Kasviöljyjen korvaaminen leväperäisellä öljyllä on yksi keino pienentää hiilijalanjälkeä.

    Saivatko tutkijat ja kasvattajat vastauksia Tanskan kalankasvatuksen kannattavuudesta? Ehkä yksiselitteistä vastausta ei tullut mutta joustava sekä kannustava ympäristölainsäädäntö ja kasvattajien keskinäinen avoimuus sekä yhteen hiileen puhaltaminen eivät ainakaan tilannetta pahenna. Ehkäpä siinä oiva viesti kotiinpäin tuotavaksi.

    Kuva 4 Matkalaiset hyvin varustettuina BioMarin tehdasvierailua varten. Vas. Terho Roponen, Pekka Marttinen, Jorma Leed, Kari Vääräniemi, Hanne Nørgård, Tapio Kiuru, Sami Suominen, Petra Lindholm-Lehto, Jani Pulkkinen

  • Mestari-Kisälli -toimintamallia laajennetaan vesiviljelyn puolelle

    Perinteistä mestari-kisälli -mallia kehitetään vastaamaan kalankasvatuksen kasvavaan työvoimapulaan. Kalastuksen puolella tapa on jo todettu hyväksi. Ensin luodaan koulutusmalli alan verkoston avulla, jonka jälkeen päästään toden teolla vauhtiin.

    Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on tuplata kotimaisella kalalla suomalaisten kalansyönti nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Tähän kovaan tavoitteeseen pääsemiseksi vaaditaan kotimaisen kalankasvatuksen tuotannon kasvua. Kalankasvatuslupien saaminen on oleellinen asia, jotta haasteeseen voidaan vastata, mutta myös työvoiman saaminen alalle on elintärkeää.

    Vesiviljelyala tarvitsee uusia osaajia, koska alalta ollaan eläköitymässä ja työn vaatimukset ovat muuttuneet. Marraskuun alussa käynnistyneessä vesiviljelyn mestari-kisälli -toimintamallin kehittämishankkeella muodostetaan alan verkosto ja kehitetään koulutuskonsepti, jolla voidaan edistää alalle työllistymistä. Sisä-Suomen Kalaleaderillä on kokemusta uusien ammattikalastajien rekrytoinnista mestari-kisälli -toimintamallia hyödyntäen, tälläkin hetkellä mukana on kolme paria. Nyt samaa mallia on tarkoitus viilata vastaamaan vesiviljelyalan tarpeita.

    ”Kalastajat työskentelevät usein yksin tai pareittain. Ammattitaito ja hiljainen tieto siirtyvät mestarilta kisällille kätevästi käytännön työskentelyn avulla. Vesiviljelyn kohdalla täytyy toimintatapaa jalostaa”, kertoo hankkeen koordinaattori Janne Niemimäki Sisä-Suomen Kalaleaderistä.

    Kalastuksen mestari-kisälli -hankkeissa yhteistyö koulutuskeskus Salpauksen kanssa ja teoriaopinnot ovat olleet tärkeitä. Niemimäki näkee, että vesiviljelyn puolella teoriaopinnoilla on vielä suurempi painoarvo. Vesiviljelyn mestari-kisälli -toimintamallin kehittämishankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovatkin kalatalousalan oppilaitokset.

    ”Ilman oppilaitosten ammattitaitoa ja tulevan koulutushankkeen teoriaopintoja koulutuskonseptin kehittäminen olisi turhaa”, Niemimäki pohtii. Kehittämishankkeessa toimitaan muutenkin laajasti yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Mukana hankkeessa on mm. vesiviljely-yrityksiä, Luonnonvarakeskus, Suomen Kalankasvattajaliitto ry ja Te-toimistot.

    Varsinaiseen vesiviljelyn mestari-kisällitoimintaan tähtäävä kehittämishanke on saanut rahoitusta Päijät-Hämeen liitolta. ”Hanke tukee erinomaisesti alan uudistumista, joka on yksi Päijät-Hämeen maakuntastrategian painopisteistä. Lisäksi nykyaikaiset, kotimaiset kalankasvatuslaitokset edistävät osaltaan ruoantuotannon kestävyyttä”, kommentoi hankkeen rahoittajan puolelta Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntija Elina Aakko.

    Pian on tarkoitus hakea rahoitusta varsinaiselle käytännön koulutus/-rekrytointihankkeelle, jonka tarkoitus on tuottaa uusia osaajia alan yrityksille. Ota yhteyttä ja ehdit vielä mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa.

    Lisätietoja hankkeesta:
    Janne Niemimäki
    Kalatalouskoordinaattori, Sisä-Suomen kalatalousryhmä
    044 744 0396, janne.niemimaki@paijanne-leader.fi

  • Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

    Finnforel, Alltech ja Heino Group ostavat Raisioaquan kalanrehutuotannon ja Benella-brändin

    “Kestävän kiertotalouden kalankasvatusketjumme on pian valmis ja omissa käsissämme mätimunasta lautaselle”

    Finnforelin ja Alltechin tavoitteena on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Kuva: Raisioaqua
    Finnforelin ja Alltechin tavoitteena on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Kuva: Raisioaqua

    Suomalainen kalojen kiertovesikasvatukseen ja kiertotalouteen erikoistunut Finnforel ostaa yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan eläinten terveyteen ja ravitsemukseen keskittyneen Alltechin ja Heino Groupin kanssa Raisio Oyj:ltä sen kalanrehutuotannon Raisioaquan. Velaton kauppahinta on seitsemän miljoonaa euroa ja yritysjärjestely toteutetaan osakekauppana. 

    “Kestävän kiertotalouden kalankasvatusketjumme on pian valmis ja omissa käsissämme mätimunasta lautaselle. Kun Hollolan genetiikka- ja poikaslaitos valmistuu keväällä, pystymme tuottamaan kalankasvatuksessa käytettäviä mätimunia. Tähän asti ne on tuotu ulkomailta. Kalanrehutuotanto on tämän ketjun viimeinen lenkki”, Finnforel Oy:n toimitusjohtaja Jussi Mekkonen sanoo.

    Raisioaqua on ainoa kotimainen kalanrehun valmistaja. Sen päämarkkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi ja Itämeren alue. Uudelle yhtiölle siirtyy myös Benella- ja rehubrändit.

    Maailman suurin rehuvalmistaja Alltech Finnforelin kumppaniksi

    Finnforelin uusi kumppaniyritys, maailmanlaajuisesti toimiva Alltech tekee vesiviljely- ja maatilarehuja. Yhtiö toimii 128 maassa ja sillä on 6 000 työntekijää. Yhteistyö Alltechin kanssa edistää Finnforelin missiota, joka on ollut kuluttajille ekologisesti tuotettujen Saimaan Tuore -kalatuotteiden valmistamisen lisäksi synnyttää Suomeen vahva vientiteollisuuden ala.

    ”Olemme siirtyneet strategiassamme seuraavaan vaiheeseen, jossa kehittämiämme gigafactory-tuotantolaitoksia tullaan rakentamaan eri puolille maailmaa. Osana tätä strategiaa on tärkeää edistää entistäkin ekologisemman kalanrehun tuotantoa. Raisiolta nyt ostettavalla 60 000 tonnin laitoksella sekä kumppanuudella Alltechin kanssa turvaamme luotettavat rehutoimitukset Itämeren alueen kalankasvattajille ja pääsemme tekemään tuotekehitystä maailman suurimman toimijan kanssa”, Finnforelin hallituksen puheenjohtaja Pekka Viljakainen sanoo.

    Alltechilla on vahvaa kaupallista rehuliiketoiminnan asiantuntemusta maailmanlaajuisesti. Yhtiö tekee myös tutkimusta, ja sillä on oma vesiviljelyjärjestelmien tutkimuskeskus Alltech Coppens Aqua Centre Alankomaissa.

    “Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista proteiinin tuottamisen tavoista, ja se on yksi liiketoimintamme keskeisistä painopistealueista. Yhdessä Finnforelin kanssa parannamme kestävien vesiviljelyjärjestelmien ravinnon laatua ja saatavuutta”, Alltechin toimitusjohtaja Mark Lyons sanoo.

    “Tavoitteenamme on kehittää yhdessä uuden sukupolven kalanrehuja, jotka nojaavat kiertotalousmalliin. Jo nyt Finnforelin sivuvirroista pystytään tuottamaan bio- ja kiertotalouden ytimessä olevia uusia ekologisia raaka-aineita kalanrehuun, joko suoraan tai välillisesti. Jatkossa pystymme tarjoamaan myös alustan rehujen suuren mittakaavan testaamiseen, mikä nopeuttaa tutkimustulosten viemistä käytännön sovelluksiin”, Finnforelin teknologiajohtaja Tommi Mäkinen sanoo.

    Finnforel on rakentanut kalankasvatuksen kiertotalousmalliaan vuodesta 2017 alkaen. Tällä hetkellä yhtiö tuottaa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa. Tuotanto nousee vuoden loppuun mennessä kolmeen miljoonaan kiloon, kun uusi kasvatuslaitos Varkaudessa saavuttaa täyden tuotantonsa. Finnforelin kalat tunnetaan kaupoissa Saimaan Tuore -brändistä.