Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.
Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.
Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola. Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.
Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.
Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.Jussi Kosomaa ja Sami Suominen kertoivat vieraille Suomalaisesta kalankasvatuksesta.Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset
Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.
Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi
Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.
Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.
Suomi esimerkkinä muille
Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.
Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:
Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
Veden laadun valvonta
Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä
Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa
Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Tarve yhtenäisemmille käytännöille
Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.
Lisätietoja: Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)
Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.
Suomalainen kala-ala hakee kasvua tuotteista, jotka tekevät kalan käytöstä entistä helpompaa ja nopeampaa. Uusilla tuotteilla pyritään madaltamaan kynnystä kalan käyttöön ja löytämään kalalle uusia tapoja olla mukana kuluttajien arjessa.
Kala-alan uutuustuotteet tulevat vastaan kaupan hyllyillä, mainoksissa ja somessa. Kuluttajalle näkyvän lopputuloksen taustalla on kuitenkin pitkä prosessi, jossa yhdistyvät kuluttajatrendit, käytännön testaus, kaupallinen arviointi ja jatkuva markkinan seuraaminen.
– Onnistunut uutuustuote vastaa aitoon kuluttajatarpeeseen, toimii kaupallisesti ja erottuu selkeästi markkinassa. Usein kyse on siitä, että tuote tekee kuluttajan arjesta helpompaa tai tuo jotain aidosti uutta tarjontaan, kertoo Suomen suurimpiin kala-alan toimijoihin kuuluvan Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.
Ideoita ammennetaan messuilta, trendeistä ja asiakkailta
Ideoita uusiin tuotteisiin ammennetaan kala-alan yrityksissä monesta suunnasta.
– Keskeisin lähtökohta on aina markkina ja asiakas: ideoita voi tulla suoraan asiakkailta, esimerkiksi kaupalta tai Food Service -sektorilta, mutta myös messuilta saadut havainnot, ruokatrendit sekä yhteistyökumppaneiden ideat ovat meille tärkeitä, sanoo toisen Suomen suurimpiin kuuluvan kala-alan toimijan, Hätälän markkinointipäällikkö Katja Ruokolainen.
Myös kuluttajakäyttäytymisen muutokset heijastuvat tuotteisiin.
– Kaikki eivät enää osaa käsitellä raakaa kalaa, joten tuotteiden on oltava vaivattomia käyttää. Samalla pakkauskoot ovat pienentyneet ja välipalakulttuuri kasvaa. Tuotekehitys siirtyy selvästi kohti helppoutta ja käyttömukavuutta, Ruokolainen kuvailee.
Pitkä prosessi ideasta tuotteeksi
Uutuuksien tuotekehitys on vaiheittainen ja usein pitkä prosessi. Se alkaa idean arvioinnista: onko tuotteelle tilaa markkinassa, mitä kilpailijat tekevät ja millainen käyttötilanne tuotteella voisi olla.
– Ensimmäisessä vaiheessa ideaa tarkennetaan ja rakennetaan siitä konsepti, jonka potentiaalia arvioidaan. Tämän jälkeen siirrytään testausvaiheeseen, jossa kehitetään reseptiikkaa ja validoidaan tuotetta kuluttajien sekä asiakkaiden kanssa, Järvinen kertoo.
Hätälällä uusia tuotteita lähdetään rakentamaan ensin käytännönläheisesti.
– Tuote kehitetään ensin käsityönä ”kotikeittiötasolla”, jolloin valmistetaan useita eri variantteja. Jos lopputulos vaikuttaa lupaavalta, kehitystä jatketaan teolliseen tuotantoon asti ja tehdään teollinen konseptointi, Ruokolainen sanoo.
Kaikki ideat eivät kuitenkaan etene markkinoille asti.
– Prosessin aikana tehdään useita päätöksiä siitä, viedäänkö tuotetta eteenpäin. Kaikki ideat eivät päädy markkinoille, mutta ne, jotka päätyvät, ovat läpikäyneet huolellisen arvioinnin, Järvinen toteaa.
Makuja hiotaan asiakkaiden kanssa
Ennen lanseerausta tuotteita testataan useissa vaiheissa niin tuotannossa kuin kuluttajilla. Hätälällä tuotteita hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi tuotantokeittiöissä ja lounasravintoloissa.
– Makuja hiotaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tarvittaessa myös kuluttajatutkimuksia hyödynnetään. Lisäksi yksityiskohtia, kuten tuotteen nimeä, voidaan validoida tutkimuksissa. Riittävä testaus on markkinan kuulemista ennen lanseerausta, Ruokolainen sanoo.
Myös Kalaneuvoksella tuotteita testataan sekä sisäisesti että kuluttajilla.
Kilpailu kaupan hyllyllä on kovaa, ja myös pakkausdesignilla ja markkinoinnilla on suuri merkitys. Ilman erottuvaa pakkausta ja kunnollista lanseerausta tuote ei yksinkertaisesti löydy kuluttajalle.
Kala uusissa käyttötilanteissa
Markkinoille on tuotu nyt innovatiivisia uutuustuotteita, ja kalasta tehdään nyt pekonia, schnitzeleitä ja nugetteja. Uutuuksissa näkyy vahvasti tavoite tehdä kalasta entistä helpompi osa arkea ja tuoda sitä tuttuihin käyttötilanteisiin.
Hätälä esitteli tämän vuoden Barcelonan Seafood Expo Global -messuilla kalakasvisnugettejaan, ja ne saivat yrityksen mukaan innostuneen vastaanoton.
– Messuilla on keskeinen rooli uusien tuotteiden lanseerausalustana, palautteen keräämisessä nopeasti ja näkyvyyden rakentamisessa kansainvälisesti. Kalakasvisnugetit keräsivät loistavaa palautetta ja ne ovat nyt myös Suomen markkinoilla, Ruokolainen kertoo.
Myös Kalaneuvoksen uutuuksia esitellään vuosittain kansainvälisesti, ja viime vuonna menestys oli suomalaisittain ennennäkemätöntä: Kirjolohipekoni voitti Seafood Excellence Global 2025 -kilpailussa parhaan HoReCa-tuotteen palkinnon.
– Kirjolohipekoni edustaa täysin uudenlaista ajattelua ja tuo markkinaan vaihtoehdon perinteiselle pekonille terveellisessä muodossa, joskin maku, rakenne ja käyttöliittymä pysyvät erittäin tuttuna ja turvallisena, Järvinen kertoo.
Yrityksen toinen uutuus, rapea fileeleike, syntyi hyvin arkisesta käyttöajatuksesta.
– Työnimi tuotteelle oli ”Wiener Schnitzel”, joka antaa tiettyä osviittaa. Tuotteen voi valmistaa lähes joka tavalla keittiössä tai grillissä ja valmistus kestää vain viisi minuuttia. Olemme ottaneet tuotteissamme huomioon myös ravintosuositukset ja terveellisyyden.
Miksi sitten jokin tuote menestyy ja jokin ei?
– Lopulta pysyvän menestyksen ratkaisevat perusasiat: hyvä maku ja arkeen sopivuus. Meillä on suosikkituotteita, kuten lohipyörykät ja Onkimiehen kalapihvi, jotka ovat olleet markkinoilla vuosia. Niiden suosio ei perustu trendiin, vaan siihen, että ne toimivat arjessa, Ruokolainen summaa.
Kuvat: Pro Kala ry
Hätälä tuotanto; Photo: Studio Timo Heikkala Oy / TIMO HEIKKALAKalaneuvos koekeittiöllä
Marttojen ja Saimaan Tuoreen Suuren Kalakyselyn tuloksista selviää, että suomalaiset haluaisivat syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta erityisesti nuoret kokevat kalan valmistamisen vaivalloiseksi. Helppojen ruokaohjeiden, edullisten vaihtoehtojen ja käyttövalmiiden tuotteiden uskotaan lisäävän kalan käyttöä arjessa.
Martat ja Saimaan Tuore toteuttivat maaliskuussa 2026 Suuren Kalakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kalan käyttöä, asenteita, arjen esteitä ja keinoja kalan käytön lisäämiseksi.
Kyselyyn vastasi 8804 suomalaista ympäri Suomen. Tuloksissa korostuu, että kiinnostusta kalan käytön lisäämiseen on paljon, vaikka vain 18 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kalaa
Kyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä kalan käyttöä arjessaan. Kalaa söi viikoittain 47 prosenttia vastaajista, mutta vain 18 prosenttia kertoi syövänsä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.
– Moni haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän, mutta arjessa vastaan tulevat esimerkiksi hinta, kiire ja epävarmuus kalan valmistamisesta. Saimaan Tuoreen yksi tarkoitus on tarjota kuluttajille käyttövalmiita kirjolohituotteita, joiden avulla on helppo lisätä kalaa useammin lautaselle, Saimaan Tuoreen markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi toteaa.
Kirjolohi on suomalaisten suosikki
Kirjolohi nousi kyselyssä suosituimmaksi kalalajiksi. Yhdeksän kymmenestä oli syönyt kirjolohta viimeisen puolen vuoden aikana. Vastaavasti norjanlohta oli syönyt joka toinen. Kotimaista kirjolohta pidettiin helposti saatavana, monikäyttöisenä ja tuttuna vaihtoehtona arkeen.
Puolen vuoden tarkastelujaksolla suosituimmat kalavalinnat olivat kirjolohi, tonnikala ja norjanlohi. Kirjolohta lukuun ottamatta muut kotimaiset kalat olivat selvästi harvemmalla käytössä.
Kotimaisuutta piti tärkeänä valintakriteerinä 78 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista kuitenkin vain joka viides oli valmis maksamaan kotimaisesta vaihtoehdosta ulkomaista enemmän, kun yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli joka kolmas.
– Kotimaisuus on vahva arvo, mutta nuorille se ei riitä ilman kilpailukykyistä hintaa ja arjen helppoutta, Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander arvioi.
Nuoret kaipaavat helppoutta kalan käyttöön
Kyselyn mukaan nuoret syövät kalaa vanhempia ikäryhmiä harvemmin ja suosivat arjessa käyttövalmiita kalatuotteita, kuten pakasteita ja säilykkeitä. Nuoremmat vastaajat korostivat vastauksissaan helppoutta sekä nopeaa valmistusta.
Nuorissa korostuivat myös kokemukset siitä, että kalan valmistus koetaan työlääksi ja omat kalankäsittelytaidot epävarmoiksi muita ikäryhmiä useammin.
Kysyttäessä, mikä auttaisi lisäämään kalan käyttöä arjessa, 31 prosenttia vastaajista nosti esiin helpot ideat arkiruokiin.
– Helppous on avainasemassa. Tulokset kertovat siitä, että kalan käyttöä voidaan lisätä tarjoamalla helppoja ja arkeen sopivia ruokaohjeita, Niina Silander toteaa.
Kala koetaan kalliiksi
Yli puolet vastaajista piti hintaa suurimpana esteenä kalan syömiselle. Alle 30-vuotiailla osuus nousi jopa 77 prosenttiin.
Samalla kysely osoitti, että moni vastaaja ei osannut arvioida kalan hintaa lainkaan tai arvioi sen todellista korkeammaksi.
– Osalle jo pelkkä korkea hintamielikuva voi muodostaa esteen kalan käytölle. Arjessa valitaan usein tuotteita, joiden hintataso on tuttu eikä sitä tarvitse jäädä miettimään joka kauppareissulla. Samaa haluamme tuoda kalaan, Saimaan Tuoreelta muistutetaan.
Kysely osoittaa, että halukkuutta syödä kalaa useammin löytyy paljon ja kirjolohi tunnetaan hyvin. Muutos ei vaadi asennemuutosta, vaan käytännön ratkaisuja.
Martat ja Saimaan Tuore hyödyntävät kyselyn tuloksia tulevassa viestinnässä ja ruokakasvatuksessa tavoitteenaan lisätä ymmärrystä kotimaisesta kalasta, madaltaa kalan käytön kynnystä ja kannustaa suomalaisia vastuullisiin kalavalintoihin.
Lisätietoja:
Niina Silander; Johtava asiantuntija, Martat Puh:050 435 3203, niina.silander(at)martat.fi Antti Hannuniemi; Markkinointipäällikkö, Saimaan Tuore Puh:050 3133771, antti.hannuniemi(at)finnforel.com
Suomalainen kalaosaaminen on jälleen vahvasti esillä maailman suurimmassa alan tapahtumassa, Seafood Expo Globalissa Barcelonassa 21.–23.4.2026. Kolme suomalaista kalatuotetta on yltänyt tapahtuman yhteydessä järjestettävän Seafood Excellence Global Awards -kilpailun finaaliin.
Pro Kala koordinoi tapahtumaan Suomen maaosaston, jossa kuusi suomalaista yritystä esittelee tuotteitaan kansainvälisille ostajille ja yhteistyökumppaneille. Tapahtuma on keskeinen alusta suomalaiselle kalan viennin edistämiselle. Maaostastoa toteutetaan osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.
– Seafood Expo Global on ainutlaatuinen paikka kohdata yhdellä kertaa kansainväliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Suomen maaosasto tarjoaa yrityksille vahvan yhteisen näkyvyyden ja tukee viennin kasvua, sanoo Katriina Partanen Pro Kalasta.
Suomalaiset tuotteet vastaavat arjen tarpeisiin
Tänä vuonna Suomi nousee jälleen esiin Seafood Excellence Global Awards -kilpailun finaalissa: kaksi yritystä on mukana kolmella tuotteella, mikä korostaa suomalaisen tuotekehityksen korkeaa tasoa.
Kilpailun finaaliin yltäneitä suomalaisia tuotteita yhdistää selkeä teema: kalan käytön helpottaminen ja monipuolistaminen. Uudet tuotteet vastaavat sekä ammattikeittiöiden että kuluttajien tarpeeseen saada kala osaksi arkea vaivattomasti.
Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni voitti viime vuonna maailmanmestaruuden Barcelonassa ja yritys jatkaa menestystään kilpailussa horeca-kategorian finalistina tuotteella Rapea fileeleike kirjolohesta.
– Meille innovaatio tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kalan syömisestä tehdään helpompaa ja houkuttelevampaa – niin ammattilaisille kuin kuluttajille, sanoo Juho Järvinen, tuote- ja markkinointijohtaja Kalaneuvoksella.
Hätälältä finaaliin on valittu kaksi tuotetta, joista toinen on horeca-sektorille suunnattu lämminsavulohirouhe ja toinen kuluttajille kehitetty kalakasvisnugetti. Yritykselle finaalipaikat ovat jatkoa pitkäjänteiselle työlle.
– Hätälä on yltänyt arvostetun kisan finaaliin vuodesta 2018 jokaisena vuotena, kun kisa on järjestetty. Finaalipaikka vuodesta toiseen kertoo siitä, että olemme onnistuneet kehittämään tuotteita, jotka kiinnostavat myös kansainvälisesti, sanoo Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.
Voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä tiistaina 21.4.2026 klo 18 alkavassa palkintojenjakotilaisuudessa.
Suomi rakentaa näkyvyyttä yhteisosastolla
Yhteisosasto tarjoaa yrityksille tehokkaan tavan lisätä näkyvyyttä ja tavoittaa kansainvälisiä ostajia. Osastolla myös maistatetaan tuotteita, mikä on osoittautunut toimivaksi keinoksi herättää kiinnostusta ja rakentaa uusia asiakassuhteita.
Suomen maaosastolla on mukana kuusi yritystä: Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy ja Troolari Olympos Oy.
Parasta evästä seuraa tunnelmia paikan päältä
Seafood Expo Global -messujen tunnelmia voi seurata tiistaina ja keskiviikkona 21.-22.4.2026 Pro Kalan Instagramissa Parasta evästä, jossa luvassa on kuvia, kuulumisia ja parhaita paloja messuhuumasta.
Seafood Excellence Global Awards -kilpailussa palkitaan vuosittain Barcelonan messujen parhaat kalatuoteuutuudet kahdessa pääkategoriassa: vähittäiskauppa (retail) ja horeca. Lisäksi jaetaan neljä erikoispalkintoa, joissa huomioidaan innovatiivisuus, käyttömukavuus, pakkausratkaisut ja tuotesarjat. Voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä 21.4.2026 Fira Barcelona Gran Via -messukeskuksessa Barcelonassa. Kilpailussa on mukana yhteensä 38 finalistia 17 eri maasta.
Maistiaisia Suomen messuosastolla_kuva: Pro Kala ry
Finska fiskprodukter i final i Barcelona – vinnarna avgörs nästa vecka
Det finländska kunnandet inom fiskbranschen är återigen starkt representerat vid världens största branschevenemang, Seafood Expo Global i Barcelona den 21–23 april 2026. Tre finländska fiskprodukter har tagit sig till final i tävlingen Seafood Excellence Global Awards som arrangeras i samband med evenemanget.
Pro Kala – Pro Fisk koordinerar Finlands gemensamma landsmonter, där sex finländska företag presenterar sina produkter för internationella inköpare och samarbetspartner. Evenemanget är en viktig plattform för att främja exporten av finländsk fisk och finländska fiskprodukter. Landsmontern genomförs som en del av det EU-medfinansierade utvecklingsprogrammet för marknadsföring av fisk och fiskkvalitet.
– Seafood Expo Global är en unik plats för att möta internationella kunder och samarbetspartner på en och samma gång. Finlands gemensamma monter ger företagen stark synlighet och stöder exporttillväxten, säger Katriina Partanen från Pro Kala.
Nya fiskprodukter för en enklare vardag
I år glänser Finland igen i finalen i Seafood Excellence Global Awards: två företag har gått till final med tre produkter, vilket understryker den höga nivån på finländsk produktutveckling.
De finländska produkterna som har nått finalen förenas av ett tydligt tema: att göra det enklare och mer mångsidigt att använda fisk. De nya produkterna svarar både på storkökens och konsumenternas behov av att enkelt inkludera fisk i vardagen.
Kalaneuvos regnbågslaxbacon vann världsmästerskapet i Barcelona i fjol, och företaget fortsätter nu sin framgång i tävlingen som finalist i horeca-kategorin med produkten Krispig filéschnitzel av regnbågslax.
– För oss handlar innovation framför allt om att göra det enklare och mer attraktivt att äta fisk – både för professionella kök och konsumenter, säger Juho Järvinen, produkt- och marknadsföringsdirektör på Kalaneuvos.
Från Hätälä har två produkter gått till final: Smulad rökt lax för horecasektorn och fisk-grönsaksnuggets utvecklad för detaljhandeln. För företaget är finalplatserna en fortsättning på ett långsiktigt arbete.
– Hätälä har nått finalen i den ansedda tävlingen varje år som tävlingen ordnats sedan 2018. Att nå final år efter år visar att vi har lyckats utveckla produkter som också väcker internationellt intresse, konstaterar Hätäläs vice verkställande direktör Matti Isohätälä.
Vinnarna offentliggörs på mässans öppningsdag tisdagen den 21 april 2026 vid prisutdelningen som börjar kl. 18.
Finland bygger synlighet genom en gemensam monter
Den gemensamma montern erbjuder företagen ett effektivt sätt att öka sin synlighet och nå internationella inköpare. Vid montern bjuds det också på provsmakningar, vilket har visat sig vara ett fungerande sätt att väcka intresse och bygga nya kundrelationer.
Sex företag deltar i Finlands gemensamma monter: Disas Caviar Oy, Finnforel Oy, Hätälä Oy, Kalaneuvos Oy, Länsi-Rannikon Kala Oy och Troolari Olympos Oy.
Följ stämningen på plats via Parasta evästä
Stämningen från Seafood Expo Global kan följas på tisdag och onsdag den 21–22 april 2026 på Pro Kalas Instagramkonto Parasta evästä, där det bjuds på bilder, uppdateringar och höjdpunkter från mässan.
I tävlingen Seafood Excellence Global Awards premieras årligen de bästa nya fiskprodukterna på mässan i Barcelona i två huvudkategorier: detaljhandel (retail) och horeca. Dessutom delas fyra specialpriser ut, där innovation, användarvänlighet, förpackningslösningar och produktserier uppmärksammas. Vinnarna offentliggörs på mässans öppningsdag den 21 april 2026 i mässcentret Fira Barcelona Gran Via i Barcelona. Totalt deltar 38 finalister från 17 olika länder i tävlingen.
Mer information
Kalaneuvos: Juho Järvinen Produkt- och marknadsföringsdirektör +358 44 769 9761 juho.jarvinen@kalaneuvos.fi
Kuopiolainen Kalavapriikki on sitoutunut tuottamaan korkealuokkaista kalaa, jonka tuotanto perustuu kestäviin ja ympäristöystävällisiin menetelmiin. Yhtiö on ollut muun muassa kehittämässä OVA- ja muita rehuja ja toimii ”Benella-kasvoina”.
Vuoteen 2030 yltävässä strategiassaan yhtiö tavoittelee sitä, että koko arvoketju on omissa käsissä.
Toimitusjohtaja Jari Korhosen mukaan yksi kala-ala avainkysymys on, miten huolehditaan siitä, että kirjolohen tarjonta olisi tasaista ympäri vuoden.
”Orastavasti on näkyvissä, että ”kalapuikkokansa” olisi valmis ostamaan pakastealtaasta muitakin tuotteita. Tärkeää on, että teemme tuotteistamista, arkiruokaa ja tarjoamme uusia tuotteita mielenkiintoisissa, optimaalisissa pakkauksissa. Painopisteenä tulee olla erityisesti 22-45-vuotiaat suomalaiset kuluttajat.”
Tuorekalatrendi aiheuttaa turbulenssia markkinoille, mikä ei ole tuottajan hyöty. Korhosella ja taustavoimilla on uusia, villejäkin ideoita markkinointiin. Jari Korhosen mielestä Suomessa kasvatettu kirjolohi ansaitsisi uuden nimen.
”Suomessa syödään edelleen ylivoimaisesti eniten ulkomaista kalaa. Suomalaiset haluaisivat syödä tutkimusten mukaan enemmän kalaa, mutta siitä huolimatta kalaruoka on kuitenkin tipahtanut pois monien ruokalistalta.”
”Kauppa on tuonut usein esille tarpeen kirjolohen uudelle nimelle. Omasta mielestänikin tarvitaan uusi termi, joka nostaa kotimaisen kasvatetun kalan samaan kategoriaan norjan lohen kanssa. Uudeksi nimeksi sopisi paremmin Suomenlohi. Nimi resonoi suomalaiseen mieleen ja erottaisi selkeästi suomalaisen kasvatetun kalan norjalaisesta lohesta,” Korhonen ehdottaa.
Lohi ja kirjolohi ovat suomalaisille tuttuja ruokakaloja, mutta niiden välinen ero jää monelle epäselväksi. Nimestään huolimatta kirjolohi ei ole lohen alalaji, vaan täysin eri kalalaji.
Kirjolohi ja lohi muistuttavat toisiaan ulkonäöltään ja käyttötarkoituksiltaan, mutta ovat biologisesti eri kaloja.
– Lohi ja kirjolohi ovat kaksi eri lajia. Suomessa myytävä kirjolohi on useimmiten Suomessa kasvatettua kalaa, kun taas lohi on käytännössä lähes aina tuontikalaa, joka on kasvatettu Norjassa, kiteyttää Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.
Kuluttajia lohen ja kirjolohen nimien samanlaisuus saattaa hämmentää, ja niitä käytetään usein synonyymeinä. Asiaa sekoittaa vielä se, että lohta myydään myös nimillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä kaikki kolme markkinointinimeä tarkoittavat kuitenkin samaa asiaa, kasvatettua lohta.
– Kuluttajalle voi helposti syntyä mielikuva villistä kalasta, mutta käytännössä kaupassa myytävä lohi on kasvatettua kalaa, joka tulee ulkomailta, Sankelo sanoo.
Luonnonvaraisen suomalaisen lohen pyynti painottuu kesäkuukausiin. Kalastus on tarkasti kiintiöity ja kalastuskausi rajoitettu. Tämän vuoksi luonnonvaraista suomalaista lohta ei ole kovin usein tarjolla kaupan kalatiskillä.
Kasvatettu kotimainen kirjolohi työllistää
Kirjolohi on kotimaisen kalankasvatuksen tärkein laji, ja Suomessa kasvatetusta kalasta yli 90 prosenttia on kirjolohta. Se on myös suomalaisten eniten syömä kotimainen kalalaji.
Sankelo muistuttaa, ettäSuomessa kasvatettu kirjolohi työllistää kotimaassa ja tukee ruokaturvaa.
– Kun kuluttajat valitsevat suomalaista kalaa, he tukevat myös maaseutuelinkeinoa ja ilmastotavoitteita. Lisäksi kalankasvatus voi vähentää ruokaketjun riippuvuutta ulkomaisista tuontiproteiineista, Sankelo sanoo.
Hän iloitsee siitä, että kalatuotteiden merkinnät ovat viime vuosina tarkentuneet, ja pakkauksesta selviää yleensä kalan laji sekä alkuperämaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita kotimaista kalaa.
– Kuluttajalla on paljon valtaa. Jo pelkkä kysymys ravintolassa tai lounaslinjastossa siitä, onko kala kotimaista, voi lisätä kotimaisen kalan käyttöä, Sankelo sanoo.
Suomessa kasvatetun kalan kokonaistuotanto on noin 16–17 miljoonaa kiloa vuodessa. Norja taas on maailman suurimpia lohenkasvattajia, ja siellä kasvatetaan lohta vuosittain 1,5 miljardia kiloa. Tuotannon mittakaava näkyy myös kaupoissa: Norjassa kasvatettu lohi on Suomessa yleisimmin käytetty kala.
Suomen Kalankasvattajaliitto tekee aktiivista työtä suomalaisen kalan tunnettuuden puolesta. Keväällä 2025 toteutettiin Hyvin kasvatettu kala -kampanja osana Pro Kalan koordinoimaa, EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Kampanjan tarkoituksena oli kasvattaa kotimaisen kalan arvostusta ja kysyntää, ja sille on luvassa jatkoa tänä vuonna. Kampanja on myös osa laajempaa kokonaisuutta, jossa alan kehitystä ohjataan strategisesti kohti ekologisempaa tulevaisuutta.
Tiesitkö tämän lohesta ja kirjolohesta?
Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on alun perin kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta.
Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.
Kirjolohta kutsuttiin aiemmin Suomessa forelliksi ja sateenkaarirauduksi. Vuonna 1965 silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen keksi nimen kirjolohi, ja se vakiintui käyttöön.
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2024 kotimaista kalaa vajaa neljä kiloa ja tuontikalaa runsaat kahdeksan kiloa asukasta kohti.
Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa).
Kirjolohifilee mediterrano
4 x kirjolohipala à 120 g suolaa ja mustapippuria 2 rkl oliiviöljyä 2 valkosipulinkynttä 2 rkl pinjansiemeniä 100 g pinaattia (tai lehtikaalia) 2 rkl mustia tai vihreitä kivettömiä oliiveja kirsikkatomaatteja tuoretta basilikaa tai oreganoa pilkottuna
Kuumenna uuni 120-asteiseksi ja mausta lohi suolalla ja pippurilla. Laita kalat uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä uunissa 15 minuuttia. Valmista lisuke kalojen kypsyessä: kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja lisää ohueksi siivutettu valkosipuli ja pinjansiemenet. Kypsennä kunnes ne alkavat ruskistuvat kauniisti. Lisää pinaatti ja pyöräytä sekaisin. Lisää lopuksi mukaan lohkotut oliivit, kirsikkatomaatit ja yrtit. Ota kala uunista, vedä nahka pois ja lisää mehukkaan pinnan päälle lämmin paistos.
Kirjolohipiiraset
5 dl vettä 25 g hiivaa 1 tl suolaa 1 dl öljyä 2 dl kaurahiutaleita noin 8 dl vehnäjauhoja
Liuota hiiva haaleaan veteen. Lisää suola, öljy ja kaurahiutaleet ja alusta jauhot taikinaan. Leivo taikinasta pyöreitä pullia. Nosta leivinpaperin päälle pellille, peitä leivinliinalla ja anna nousta. Voit tehdä taikinasta myös kaksi, kolme tankoa. Kypsennä kirjolohisuikaleita pannulla pari minuuttia ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Sekoita tomaattikastike ja mausteet. Paina kohonneet pullat juomalasilla litteiksi piirakoiksi. Tangot voit taputella käsin litteiksi. Levitä maustettua ketsuppia päälle. Ripottele puolet juustoraasteesta ketsupin päälle. Levitä lohisuikaleet ja purjorenkaat piirakoille sekä lisää loput juustoraasteesta pinnalle. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.
Lähde: Pro Kala ry
Pro Kala ry on kalan asialla. Yhdistys tiedottaa, tuottaa materiaalia ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Pro Kalassa on mukana koko kalan ketju vedestä ruokapöytään saakka. Kala – helppoa, hyvää ja herkullista!
Pro Kalan toiminta on osittain Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) rahoittamaa.
Suomalaiset söivät viime vuonna kalaa ja kalatuotteita reilut 12 kiloa henkeä kohti. Siitä oli yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kotimaisen kalan kulutus laski, kun taas tuontikalan kulutus kasvoi.
Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,6 kiloa). Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin ahventa (0,50 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,45 kiloa), kuha (0,41 kiloa), muikku (0,23 kiloa) siika (0,17 kiloa), ja silakka (0,13 kiloa).
Kirjolohen kulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja tuontilohen kulutus vähentynyt. Kaupallisen kalastuksen saaliista kertyi lautasille 0,66 kg, mikä on juuri ruokalusikallisen verran enemmän kuin edellisvuonna. Saalista lautasille päätyi eniten muikkua, silakkaa, kuhaa ja ahventa.
Suomen Kalankasvattajaliiton 60-vuotista taivalta juhlistettiin kesäpäivien yhteydessä hotelli Kakolassa 28.8.2024. Juhlassa muistettiin myös jäsenyrityksiä sekä henkilöjäseniä.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO PALKITSI JÄSENYRITYKSIÄÄN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry antoi 60-vuotisjuhlassaan Turussa huomionosoitukset yli 40-vuotta liiton jäsenenä olleille yrityksille. Kiitos pitkäaikaisesta kumppanuudesta!
Vastaava palkitseminen tehtiin 50-vuotisjuhlassa myös kymmenen vuotta sitten. 60-v juhlassa palkitut jäsenyritykset ovat: Kainuun Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1967) Kuhmon Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Huutokosken Arvo Kala oy (jäsenenä vuodesta 1979) Mannerlohi oy (jäsenenä vuodesta 1980) Lohikunta (jäsenenä vuodesta 1981) Muuttolan Lohi ky (jäsenenä vuodesta 1981) Alltech Fennoaqua (jäsenenä vuodesta 1982) Kellosalmen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1983) Iijoen Lohiyhtymä ay (jäsenenä vuodesta 1983) Lännenpuolen Lohi oy (jäsenenä vuodesta 1984)
KNUT-OLOF LERCHELLE TUNNUSTUS SUOMALAISEN KALANKASVATUKSEN EDISTÄMISESTÄ
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi Knut-Olof (Olle) Lerchelle tunnustuksen suomalaisen kalankasvatuksen edistämisestä.
Lerche on tehnyt pitkän uran erilaisissa kalankasvatuksen työtehtävissä ja toiminut muun muassa 18 vuotta kalakoulun opettajana. Lähes kaikki nykyiset kalankasvattajat ovat saaneet oppia häneltä. Lerche on toiminut myös pitkään kalarehujen kehittämistyössä. Toimialan kehitys on ollut viime vuosina merkittävää. Knut-Olof Lerche on työskennellyt myös liiton luottamus- ja edustustehtävissä ja antanut asiantuntemuksensa aina toimialan käyttöön.
UNTO ESKELISESTÄ SUOMEN KALANKASVATTAJALIITON KUNNIAJÄSEN
Suomen Kalankasvattajaliitto ry nimesi 60-vuotisjuhlassaan Unto Eskelisen liiton kunniajäseneksi. Eskelisellä on monipuolinen työtausta suomalaisen kalatalouden parissa. Hän on toiminut muun muassa alan tutkijana ja kalankasvatuslaitoksen johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt erityistehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista kalasektorin osaamista.
Kalankasvattajaliitossa Unto Eskelinen on toiminut hallituksen jäsenenä ja hetken toimitusjohtajanakin. Liiton henkilöjäsen hän on ollut 31 vuotta.
Suomen Kalankasvattajaliitto ry kiittää Unto Eskelistä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen kalankasvatuksen edistämiseksi.
SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO MYÖNSI ANSIOMERKKEJÄLUOTTAMUTEHTÄVISSÄ TOIMINEILLE
Suomen Kalankasvattajaliitto ry myönsi myös ansiomerkkejä pitkään liiton luottamustehtävissä toimineille. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin liiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg. Hänellä on pitkä perheyritystausta kalankasvatusalalta ja laaja kokemus Kalankasvattajaliiton luottamus- ja edustustehtävistä.
Hopeisella ansiomerkillä palkittiin hallituksen varapuheenjohtaja Yrjö Lankinen ja Harri Orenius. Molemmilla on vuosien kokemus liiton luottamustehtävistä ja alan työkokemusta. Palkitut ovat olleet myös aktiivisesti kehittämässä kalankasvatusalaa ja antaneet asiantuntemuksensa liiton käyttöön.
”Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.
Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja.”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toi juhlaan terveiset videon kautta.
Kaisa Rossi lähetti terveiset juhliville kalankasvattajille:
”Ensimmäisiä tehtäviäni liitossa oli myös saattaa loppuun hallituksen entisen puheenjohtajan Kauno Peltoniemen muistelmat Taistelu kirjolohesta. Se kertoi kalanviljelyelinkeinon alkuvuosista ja itse kasvatetun kalan, kirjolohen hyväksymisestä kulutukseen ja oikeaksi loheksi. Taistelua se oli heillä, taistelua oli aikoinaan meillä ja sitä se on varmaan nyt teilläkin. Painopisteet ovat muuttuneet, mutta mukana on pysytty eikä ole luovutettu. Kiitos teille, kun saan edelleen ostaa kasvattamaanne kirjolohta ja muita lajeja!”
Suomen Kalankasvattajaliitto, aikaisemmalta nimeltään Suomen Lohenkasvattajainliitto täyttää tänä vuonna kuusikymmentä vuotta. Liitto järjestää tapahtuman kunniaksi vuosijuhlan ja Kalankasvatuksen kesäpäivät toimialan vahvalla alueella Turussa 28-29.8.2024. Tilaisuuteen tuo valtiovallan tervehdyksen pääministeri Petteri Orpo.
Suomessa kasvatettiin jo 1950-luvulla merilohia istutuksiin luonnonvesiin. Sen sijaan uuden tulokkaan sateenkaariraudun kasvatus oli alkutekijöissä. Kokeilutoiminnan kautta amerikkalaista alkuperää oleva kala havaittiin sopeutuvan Suomen olosuhteisiin hyvin ja tuotantomäärät alkoivat nousta.
Perustetun edunvalvontajärjestön ensimmäisiä tehtäviä oli tehdä kansalle täysin tuntematon uusi ruokakala tunnetuksi. Liitto järjestikin sateenkaariraudun maistiais- ja esittelytilaisuuksia eri puolilla Suomea. Kalalle päätettiin myös antaa uusi nimi, kirjolohi. Nimen vihki käyttöön presidentti Urho Kekkonen hotelli Marskin maistiaistilaisuudessa 2.11.1965.
Suomen Kalankasvattajaliittoon kuuluu tällä hetkellä noin sata yritys- ja henkilöjäsentä. Liiton jäsenyritykset tuottavat yli 90 % Suomessa kasvatetusta kalasta. Kasvatetun kalan kokonaistuotanto on Suomessa vuosittain noin 17 miljoonaa kiloa. Pääosa on kirjolohta. Jonkin verran tuotetaan myös siikaa.
Kirjolohi saa alkunsa poikaskasvattamoilta sisä-Suomessa, koska se ei lisäänny Suomessa luontaisesti. Varsinainen kasvatus tapahtuu kalojen siirron jälkeen joko merialueilla, sisävesikasvattamoissa tai kiertovesilaitoksissa. Kirjolohen kasvatusaika ruokakalaksi kestää noin 2-3 vuotta.
Toimiala tavoittelee kestävää kalankasvatuksen tuotannon nousua Suomessa. Suomen Kalankasvattajaliiton jäsenyritykset ovat valmiit kolminkertaistamaan tuotantonsa. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi ruokaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme paranemista ja uusia työmahdollisuuksia suomalaiselle maaseudulle ja elintarviketeollisuuteen.
Keskijärven kalanviljelylaitos on ollut kalankasvattajaliiton jäsenenä jo yli 50-vuotta.
Lisätiedot: Janne Sankelo, toimitusjohtaja, Suomen Kalankasvattajaliitto 050-5120 519
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
