Avainsana: vesihome

  • Vesihomeverkoston aloitusseminaarissa kaivattiin kalankasvattajia

    Vesihomeverkoston aloitusseminaarissa kaivattiin kalankasvattajia

    Vesihome aiheuttaa kalankasvatuselinkeinolle huomattavia tappioita ja ongelmia. Yksinkertaista ratkaisua ei ole löytynyt. Nyt asiaa on päätetty lähestyä uudesta näkökulmasta. Hankkeen projektipäällikkö, johtava asiantuntija Petri Heinimaa Luonnonvarakeskuksesta, mistä hankkeessa on kysymys?

    – Useat toimijat ovat jo pitkään tehneet vesihomeeseen liittyvää tutkimusta, ja sen ratkaisemiseen liittyvää koe- ja kehitystoimintaa. Tieto tuloksista ja onnistumiset tai epäonnistumiset kokeissa eivät kuitenkaan ole levinneet tehokkaasti edes saman organisaation sisällä. Vesihomeverkoston perustamisella pyritään saamaan olemassa oleva tieto ja kokemukset kaikkien niistä kiinnostuneiden saataville ja auttamaan näin uusien vesihomeen estämisen ja hoidon innovaatioiden kehittämisessä ja löytämisessä.

    Vesihomeverkoston aloitusseminaariin osallistui yli 60 vesihomeongelman ratkaisemisesta kiinnostunutta. Päivä oli tiivistahtinen ja innostuneen aktiivinen sekä paikan päällä Kuopiossa, että etänä osallistujien joukossa. Seminaariohjelma painottui työpajoihin, joissa vesihomeongelmaa lähestyttiin riskienhallintamenetelmien kautta.

    – Monimutkainen ongelma, kuten vesihomeen vaikutus kalastoihin, pilkotaan syy-seurausketjuiksi ja sen jälkeen yhteistyössä kehitetään vaikuttavia suojauksia riskiskenaarioiden etenemiselle. Tärkeää on saada toimijat käymään ajatuksia läpi toistensa kanssa, jakamaan tietoa ja haastamaan muiden näkemyksiä. Tietysti kaikkein oleellisinta kalastojen menestymiseen vesihomeen puristuksessa on lopulta toteuttaa riskienhallintakeinot konkreettisesti kentällä uusina menettelyinä tai teknisinä ratkaisuina. Mallinnus ja keskustelu eivät tässä riitä. Tietoa ja osaamista kentällä on, nyt törmäytetään nämä yhteen, jotta saadaan jotain konkreettista liikkeelle tarvittavan tutkimuksen lisäksi. Riskienhallintaa voidaan käyttää tässä vipuvartena, kertovat aloitusseminaarin fasilitaattoreina toimineet Trustiikki Oy:n Pauliina Varpunen ja Marko Varpunen

    Seminaariin osallistui paikan päällä myös kalastusmestari Antti Tolvanen Putikon kalanviljelylaitokselta.

    -Vesihome aiheuttaa edelleen ongelmia, vaikka tutkimusta ja kokeiluita on tehty niin tutkimuslaitoksissa kuin kalanviljelylaitoksillakin. Kaikki keinot vesihomeongelman ratkaisuun tulisi nyt käyttää. Varsinkin kaikkien kasvattajien pitäisi puhaltaa nyt yhteen hiileen ja jakaa avoimesti kaikki pienetkin onnistumiset vesihomeen torjunnassa. Tähän olisi mielestäni hyvä saada myös joku kanava, mihin tietoja voitaisiin jakaa.

    Sekä paikan päällä seminaarissa, että jälkeenpäin kerättyjen palautteiden mukaan tilaisuuteen olisi kaivattu enemmän kalankasvattajia. Käytännön toimijoiden tiedon ja kokemusten jakaminen tutkijoiden kanssa tuottaa hyvin hedelmällisiä keskusteluja ja saattaa auttaa löytämään uudenlaisia ratkaisuja. Vesihomeen käytännön vaikutuksista puhuttaessa kalankasvattajat ovat parhaita asiantuntijoita!

    Vesihomeverkoston perustaminen on askel parempaan tiedon vaihtoon sekä tutkimus- ja kokeiluhankkeiden käynnistämiseen. Verkoston jatkuvuus pyritään varmistamaan ja tuleva koordinaatio on suunniteltu sijoitettavaksi Luonnonvarakeskukseen.

    Suora lainaus seminaaripalautteesta: ”Hyvä ilmapiiri ja tahtotila viedä asioita eteenpäin sekä tahto osallistua verkoston toimintaan jatkossa!”

    Jos et vielä ole verkostossa mukana, voit ottaa yhteyttä Pauliina Varpuseen: pauliina.varpunen@trustiikki.fi

  • VEKKI-hankkeessa etsittiin keinoja vesihomeen hillitsemiseen

    VEKKI-hankkeessa etsittiin keinoja vesihomeen hillitsemiseen

    LUKE 24.5.2023

    Luonnonvarakeskus selvitti keinoja vesihomeen vähentämiseksi ja hillitsemiseksi. Hankkeessa kehitettiin steriilikalatekniikkaa ja arvioitiin genomisen valinnan hyödyntämistä vesihomeresistenssin parantamiseksi.

    Vesihometauti on tällä hetkellä yksi haastavimmista kalataudeista vesiviljelyssä. Osa kalanviljelijöistä on luopunut tiettyjen taudille herkkien kalalajien-, kantojen tai ikäluokkien tuottamisesta suurten tuotantotappioiden ja -kustannusten vuoksi. Viljelyn ja istutusten varassa olevien uhanalaisten kalalajien, kuten Saimaan järvilohen, emokalastojen ylläpidossa ja istukkaiden tuotannossa vesihomeongelmat ovat merkittäviä. 

    Steriilikalatekniikasta lupaavia tuloksia

    Kalanviljelyssä steriilikalatekniikka on ollut käytössä maailmalla jo pitkään eri tuotantolajeille, mukaan lukien lohikaloille. Menetelmässä tuotetaan kromosomistoltaan kolmikertaisia eli triploideja kaloja. ”Steriilikalatekniikassa tuotettujen triploidien kalojen etu on mahdollinen välttyminen sukukypsymiseen liittyvältä vesihometaudilta”, Luken erityisasiantuntija Antti Nousiainen sanoo. Triploidia ei kuitenkaan estä koiraspuoleisten kalojen sukukypsymistä, vaan menetelmä tarvitsee rinnalleen pelkästään naaraista koostuvan tuotantoparven tekemisen.

    Steriilikalatekniikkaa kehitettiin hankkeessa järvilohelle ja järvitaimenelle. Taimenelle löydettiin 100-prosenttisen triploidia-asteen ja hyvän haudontatuloksen antava käsittely. ”Lisääntymiskiertoon liittyvän vesihometaudin riskin mahdollisen vähentämisen lisäksi tekniikalla voidaan tuottaa tasalaatuista ja suurikokoista taimenta elintarvike- ja istutuskäyttöön. Hankkeesta saadut tulokset ovat siten suoraan elinkeinon hyödynnettävissä”, Nousiainen kertoo.

    Luken tutkimuksessa erityisesti täysnaaraspohjaisen triploiditaimenryhmän kasvupotentiaalista saatiin lupaavia tuloksia ensimmäisenä kesänä, jolloin diploidi- ja triploidivertailuryhmiä kasvatettiin erillään. Myöhemmässä jatkokasvatusvaiheessa, jossa vertailuryhmiä pidettiin yhdessä sekä perinteisissä laitosaltaissa että puoliluonnollisessa ympäristöissä, havaittiin triploidien kalojen muun muassa kasvavan osin verrokkeja heikommin. ”Käytännössä triploidien kalojen tuotanto pidetään kuitenkin aina erillään lisääntyvistä kaloista, joten jatkoselvityksiäkin tulee tehdä erityisesti tällaisissa asetelmissa”, Nousiainen sanoo. Triploiditaimenen selviytyvyyttä, kasvua ja terveysominaisuuksia on syytä tarkastella myös myöhemmissä elinkierron vaiheissa. 

    Genomisen valinnan työkaluja jo käytössä

    Genomisella valinnalla voidaan parantaa ominaisuuksia, jotka liittyvät kiinteästi vesihomeen ilmenemiseen. Hankkeessa kehitettyjä laskennallisia menetelmiä ja kerättyjä aineistoja käytetään jo aktiivisesti JALO-valintaohjelman jalostustyössä.

    Genomista valintatyökalua kirjolohen vesihomekuolleisuuden vähentämiseksi ei saatu hankkeessa tehtyä. ”Kirjolohella vesihomekuolleisuus oli vähäistä, emmekä pystyneet tunnistamaan ominaisuuteen vaikuttavia geenimerkkejä”, Nousiainen sanoo. 

    Jatkotutkimuksissa on tarve selvittää muun muassa ympäristötekijöiden vaikutuksia ja yhteyksiä vesihomeen ilmentymiseen kalanviljelyolosuhteissa. Lisäksi elintärkeää on jatkaa erilaisten tuotantomittakaavaan sovellettavien torjuntakeinojen testaamista ja kehittämistä.

    Hanke sai rahoitusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämänä.

    Yhteystiedot

  • Vesihomeverkostoon etsitään asiantuntijoita ja toimijoita – tavoitteena löytää käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan

    Vesihomeverkostoon etsitään asiantuntijoita ja toimijoita – tavoitteena löytää käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan

    Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on koota vesihomeeseen perehtyneet asiantuntijat ja toimijat verkostoksi. Vesihome on merkittävä haitta kalanviljelylaitosten kalakannoille. Se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja uhkaa muun muassa järvilohikannan elinvoimaisuutta.

    ─ Hankkeessa kootaan yhteen toimijat, jotka tuntevat vesihomeen aiheuttamat ongelmat, tutkivat asiaa, ovat miettineet ratkaisuja tai tuntevat muuten kiinnostusta vesihomeongelman ratkaisemiseen, kertoo johtava asiantuntija Petri Heinimaa Lukesta.

    Vesihomeongelma on monisyinen ja haastava. Järvi-Suomen ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentisen mukaan entistä aktiivisemmalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken pyritään löytämään ja kokeilemaan käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan. Tavoitteena on myös tutkimuksen kohdentaminen ratkaisukeskeisiin vaihtoehtoihin.

    Vesihomeverkoston toiminnan aktivoimiseksi järjestetään seminaari elokuussa 2023.

    Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sitä koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeen käytännön toteuttajana toimii Trustiikki Oy.

    Haluatko mukaan Vesihomeverkostoon? Ilmoittaudu: pauliina.varpunen@trustiikki.fi.

    Lisätietoja:

    Luke, johtava asiantuntija Petri Heinimaa, puh. 0295327480, petri.heinimaa@luke.fi

    Trustiikki Oy, Pauliina Varpunen, pauliina.varpunen@trustiikki.fi

    Kuva: Antti Karhapää, LUKE