Liiton elokuun jäsenyrityskierros suuntautui tänä vuonna Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Kierrokselta tuli selkeä viesti siitä, että tämän kesän olosuhteet ovat olleet kalankasvatukselle suotuisat. Odotamme siis mielenkiinnolla vuoden 2026 tuotantolukuja. Viime vuonna ruokakalan tuotanto nousi Suomessa tämän vuosituhannen ennätyslukemiin, 18 miljoonaan kiloon.
Porissa ja Luvialla toimivan KalaValtasen juuret ovat alueella vahvat. Nyt vetovuorossa olevien Jan ja Rosa Valtasen mukaan polku ulottuu jopa seitsemän sukupolven taakse. Luvian Lampoori ja Kankaanpään laitos toimivat yrityksen kalankasvatuksen tukikohtina. Porin Honkaluodon uusi tehdas tarjoaa puolestaan energiatehokkaat ajanmukaiset tilat monipuoliselle tuotevalikoimalle.
Mannerlohi on vuonna 1978 perustettu kalankasvatuslaitos ja perheyritys, joka toimii toisessa polvessa. Yritys välikasvattaa Juha Pirilän johdossa yksivuotiskierrolla kirjolohta yhteistyökumppanille Pyhämaassa.
Kustavissa kävimme tapaamassa Kalankasvattajaliiton edellistä hallituksen puheenjohtajaa Irja-Skyten Suomista.Lännenpuolen Lohi on Kustavissa toimiva kalankasvatusyritys, jossa sukupolvenvaihdosta on tehty vuonna 2019 kun Sami Suominen otti vetovastuun. Skyten-Suominen arvioi keskusteluissamme kalankasvatuksen tulevaisuuden mahdollisuudet hyviksi.
Jannen Lohi sijaitsee Kustavin toisella puolella. Perheyrityksen ruorissa on Matias Juslin. Hän toimii myös liiton hallituksen jäsenenä. Juslinin katse oli edunvalvonnan osalta jo seuraavalle vaalikaudelle. Hän ilmoitti, että liiton hallitusohjelmatavoitteet tullaan julkistamaan lokakuussa.
Kuopiolainen kalaruokatalo Kalavapriikki Oy ja sen tytäryhtiö Kalankasvatus Vääräniemi Oy olivat mukana tukemassa vaelluskalakantojen palauttamista Tengeliönjokeen Ylitorniolla. Portimokosken kalatien vihkiäisten yhteydessä vesistöön istutettiin meritaimenen emokaloja ja merilohen poikasia.
Portimokosken kalatie on osa laajaa TRIWA LIFE -hanketta, jossa ennallistetaan ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Kalateiden myötä vaelluskaloille avautuu noin 970 kilometriä vapaata virtavettä Tengeliönjoen vesistössä.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vihki Portimokosken kalatien virallisesti käyttöön yhdessä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa torstaina 27.8.2026.
Kalatien avausta seuraa pitkäjänteinen työ
Portimokosken kalatie on syntynyt usean toimijan yhteistyönä. Mukana on julkisia toimijoita, kuntia, energiayhtiöitä, kalatalouden asiantuntijoita ja yrityksiä, joilla jokaisella on oma roolinsa vaellusyhteyksien avaamisessa ja kalakantojen palauttamista tukevissa toimissa.
Kalankasvatus Vääräniemi vastasi istutuskalojen toimituksesta ja logistiikasta. Taivalkosken kalanviljelylaitokselta tulevat kalat olivat noin kahden kilon painoisia emokaloja, joita toimitettiin tapahtumaan kymmenen naarasta ja kymmenen urosta. Lisäksi yritys toi istutettavaksi 2 820 toisen kesän Tornionjoen kantaa olevaa merilohen poikasta omana vapaaehtoisena panoksenaan.
– Kun meiltä kysyttiin mahdollisuutta osallistua istutuksiin, halusimme lähteä mukaan myös talkoomielellä. Meillä on Tornionjoen kantaa olevia merilohen poikasia kasvatuksessa, joten tässä oli meille konkreettinen tapa olla edistämässä vaelluskalakantojen palautumista, Kalankasvatus Vääräniemen Kari Vääräniemi kertoo.
– Olemme tehneet yhteistyötä Kalankasvatus Vääräniemen kanssa jo yli kuuden vuoden ajan. Nytkin tarvittavien istutuskalojen järjestäminen onnistui nopeasti pitkäaikaisen yhteistyön pohjalta, kertoo Tornionlaakson Sähkön edustaja Mika Huttu.
Luonnonvarakeskus merkkaa istutettavat kalat. Seurannan avulla saadaan tulevina vuosina tietoa kalojen liikkumisesta vesistössä ja vaelluskalakantojen palautumisen onnistumisesta.
Luonnon monimuotoisuus koskettaa meitä kaikkia
Kalavapriikille osallistuminen Portimokosken kokonaisuuteen ooli osa vastuullisuustyötä, jossa yhtiö haluaa oman toimintansa ja osaamisensa kautta tukea vesiluonnon monimuotoisuutta ja elinvoimaisia kalakantoja.
– Kala-alan toimijana meille on luontevaa olla mukana tekemässä konkreettisia tekoja kalakantojen ja vesistöjen hyväksi. Tässä yhdistyvät pitkä kalankasvatusosaaminen, hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä halu ja mahdollisuus tukea luonnon monimuotoisuutta käytännössä, Vääräniemi sanoo.
Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.
Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?
Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.
Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.
Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.
Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.
Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja Charlina Vitcheva tutustui seurueineen suomalaiseen kalatalouteen ja tapasi alan toimijoita Turussa ja länsirannikolla 11.–13.5.2026.
Tiistaina 12.5. pääjohtaja Vitcheva ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen sekä virkakunta pääsivät kokemaan silakkarysää aurinkoenergialla toimivalla sähköveneellä Taivassalossa ja näkemään kalankasvatusta Kustavissa.
Kalankasvatusosuuden isännöivät Kalankasvattajaliiton edustajina Jussi Kosomaa, Sami Suominen ja toimiston väki. Lisäksi paikalla oli rehuteollisuutta edustamassa Tomi Kantola. Pääjohtaja Vitcheva kuuli yleiskatsauksen suomalaisesta kalankasvatuksesta ja alueella toimivien yritysten toiminnasta ja esitti alaan liittyviä kysymyksiä. Vuosnaisten meriaseman kahvilassa tunnin kestäneen keskusteluosuuden jälkeen vieraat vietiin Ville Salmisen kipparoimana ja Jussi Kosomaan opastamana tutustumaan lähellä sijainneeseen Nordic Troutin kalankasvatuslaitokseen.
Vierailusta saadun palautteen mukaan komission edustajat olivat vaikuttuneita avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa, kun toimialan edunvalvonta-asioita viedään eteenpäin.
Pääjohtaja Charline Vitcheva ja kansliapäällikkö Pekka Pesonen hyväntuulisina Nordic Troutin kalankasvattamolla Vuosnaisissa.Jussi Kosomaa ja Sami Suominen kertoivat vieraille Suomalaisesta kalankasvatuksesta.Myös veneen kippari Ville Salminen sai Pääjohtajan kiitokset
Euroopan komissio on julkaissut raportin kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista EU:ssa ja Norjassa. Raportin mukaan kalojen hyvinvointi on nousussa oleva huolenaihe, mutta sääntely ja käytännöt ovat edelleen hajanaisia eri maiden välillä. Suomi erottuu raportissa selkeänä edelläkävijänä. Se on ainoa tarkasteltu maa, jolla on yksityiskohtainen ja sitova kalojen hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä.
Hyvinvoinnin taso vaihtelee merkittävästi
Euroopan komission raportti (2023–2024) tarkastelee, miten EU-maat ja Norja varmistavat kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin. Vesiviljely on tärkeä osa EU:n ruokajärjestelmää ja taloutta, mutta kalojen hyvinvointiin liittyvät käytännöt ovat vielä kehittymättömämpiä kuin maaeläimillä. Raportin tavoitteena oli kartoittaa kansalliset käytännöt ja sääntely, tunnistaa hyvät käytännöt ja haasteet sekä arvioida kalankasvatuksen valvontaa ja kehitystarpeita.
Raportti osoittaa, että kansalliset kalojen hyvinvointisäännöt vaihtelevat maittain ja useimmat maat tukeutuvat yleisiin EU:n määräyksiin tai epämääräisiin kansallisiin toimiin. Lisäksi kalankasvatuksen valvonta on usein rajallista. Suomi on poikkeus, koska Suomi oli ainoa selvityksessä mukana ollut maa, jossa oli yksityiskohtaiset ja velvoittavat säädökset kalankasvatuksen keskeisistä osa-alueista. Onkin todennäköistä, että kalojen hyvinvoinnin taso vaihtelee EU:ssa kansallisten lakien ja osin yleisluonteisten EU-vaatimusten vuoksi, mikä johtaa erilaisiin tulkintoihin ja toteutustapoihin kalankasvatuksessa.
Suomi esimerkkinä muille
Suomi on raportissa edelläkävijä, koska se on ainoa maa, jossa kalojen hyvinvointi on selkeästi säädelty, konkreettisesti ohjattu ja käytännössä seurattu – kun taas muissa maissa järjestelmät ovat hajanaisempia ja vähemmän kehittyneitä. Suomessa kalojen hyvinvointia seurataan säännöllisesti osana tuotantoa, ja vaatimukset koskevat muun muassa päivittäistä tarkkailua, veden laatua ja kalojen käsittelyä. Suomi otti käyttöön ainutlaatuisen kalojen hyvinvointilain vuonna 2010. Nämä kansalliset säädökset menevät EU:n vaatimuksia pidemmälle ja sisältävät useita selkeitä, täsmällisiä ja lakisääteisiä hyvinvointitoimia, jotka kalankasvatuslaitosten on noudatettava.
Suomen sääntely sisältää tarkkoja vaatimuksia, esimerkiksi:
Päivittäiset hyvinvointitarkastukset: toimijoiden on arvioitava kalojen hyvinvointia ja kasvatusympäristöä vähintään kerran päivässä, elleivät sääolosuhteet tai kasvatusmenetelmät sitä estä.
Laitteiden seuranta: toimijoiden on tarkastettava kaikki kalojen terveyden kannalta olennaiset laitteet päivittäin. Laitteissa on oltava hälytysjärjestelmät mahdollisten vikojen varalta sekä tarvittaessa varajärjestelmät.
Veden laadun valvonta
Ruokinta: toimijoiden tulee seurata ruokinnan tehokkuutta ja välttää äkillisiä muutoksia, ellei kalojen hyvinvointi sitä vaadi.
Käsittely tulee vähentää minimiin, ja tarvittaessa se on tehtävä mahdollisimman stressittömästi.
Kuljetusolosuhteet ovat säädeltyjä
Hyvinvoinnin huomiointi osana valvontaa
Kalojen hyvinvoinnin virallisen valvonnan järjestelyt vaihtelivat eri maissa. Useimmissa kansallisissa järjestelmissä ei vielä tehty säännöllisiä, erityisesti kalojen hyvinvointiin kohdistuvia tarkastuksia kalankasvattamoilla. Niissä maissa, joissa tarkastuksia tehtiin, ne oli yleensä liitetty kalan terveyden tarkastuksiin tai toteutettiin tarvittaessa. Suomessa kalan terveyskäynteihin kuuluu säännöllisesti kalojen käyttäytymisen ja olosuhteiden tarkkailu, joiden avulla voidaan havaita mahdollisia hyvinvointiongelmia. Näitä tarkastuksia aiotaan laajentaa järjestelmälliseen kalan hyvinvoinnin seurantaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Tarve yhtenäisemmille käytännöille
Tutkimus, uusien teknologioiden käyttöönotto sekä vapaaehtoiset laatustandardit ovat lisääntyneet ja kalojen hyvinvointi saa yhä enemmän huomiota sekä viranomaisilta että elinkeinolta. Euroopan komissio korostaa, että kalojen hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää selkeämpiä sääntöjä, parempaa valvontaa ja tutkimustiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa tasaisempi hyvinvoinnin taso kaikissa jäsenmaissa.
Lisätietoja: Raportti: Farmed Fish Welfare – Overview Report (2026)
Raportissa kuvataan komission kaksivuotisen tutkimushankkeen tuloksia, joissa tarkasteltiin jäsenvaltioiden ja Norjan säännöksiä viljeltyjen kalojen hyvinvoinnin varmistamiseksi sekä alan viimeaikaista kehitystä tai suunnitelmia. Vesiviljelyllä on keskeinen rooli EU:n elintarvikejärjestelmässä ja sinisessä taloudessa.
Kuopiolainen Kalavapriikki on sitoutunut tuottamaan korkealuokkaista kalaa, jonka tuotanto perustuu kestäviin ja ympäristöystävällisiin menetelmiin. Yhtiö on ollut muun muassa kehittämässä OVA- ja muita rehuja ja toimii ”Benella-kasvoina”.
Vuoteen 2030 yltävässä strategiassaan yhtiö tavoittelee sitä, että koko arvoketju on omissa käsissä.
Toimitusjohtaja Jari Korhosen mukaan yksi kala-ala avainkysymys on, miten huolehditaan siitä, että kirjolohen tarjonta olisi tasaista ympäri vuoden.
”Orastavasti on näkyvissä, että ”kalapuikkokansa” olisi valmis ostamaan pakastealtaasta muitakin tuotteita. Tärkeää on, että teemme tuotteistamista, arkiruokaa ja tarjoamme uusia tuotteita mielenkiintoisissa, optimaalisissa pakkauksissa. Painopisteenä tulee olla erityisesti 22-45-vuotiaat suomalaiset kuluttajat.”
Tuorekalatrendi aiheuttaa turbulenssia markkinoille, mikä ei ole tuottajan hyöty. Korhosella ja taustavoimilla on uusia, villejäkin ideoita markkinointiin. Jari Korhosen mielestä Suomessa kasvatettu kirjolohi ansaitsisi uuden nimen.
”Suomessa syödään edelleen ylivoimaisesti eniten ulkomaista kalaa. Suomalaiset haluaisivat syödä tutkimusten mukaan enemmän kalaa, mutta siitä huolimatta kalaruoka on kuitenkin tipahtanut pois monien ruokalistalta.”
”Kauppa on tuonut usein esille tarpeen kirjolohen uudelle nimelle. Omasta mielestänikin tarvitaan uusi termi, joka nostaa kotimaisen kasvatetun kalan samaan kategoriaan norjan lohen kanssa. Uudeksi nimeksi sopisi paremmin Suomenlohi. Nimi resonoi suomalaiseen mieleen ja erottaisi selkeästi suomalaisen kasvatetun kalan norjalaisesta lohesta,” Korhonen ehdottaa.
Kansanedustaja Arto Satonen (Kok) käytti puheenvuoron Tampereen Kalapäivien toisen päivän avauksen yhteydessä. Satonen kiinnitti puheessaan huomiota siihen, että kasvatetun kalan tuotantomäärät on saatu viime vuosien aikana lievään nousuun.
”Toimiala työllistää erityisesti alueilla, joissa tarvitaan uusi työpaikkoja. Tuotannon nousua tulee edistää purkamalla byrokratiaa ja nostamalla kala vahvemmin mukaan ruokakeskusteluun”, linjasi aikaisemmin työministerinä toiminut Satonen.
Arto Satonen kiitteli toimialaa selkeistä norminpurkuehdotuksista, joista osaa on voitu myös nykyisen hallituksen toimesta edistää.
”Eduskunnan päässä toimialan ja Kalankasvattajaliiton toiminta on huomioitu. Olemmekin kohdentaneet tärkeän työnne edistämiseen kohdennettua määrärahaa jo muutaman vuoden ajan. Menestystä toimialalle myös jatkossa”, toivotti Arto Satonen.
Maa- ja metsätalousministeriön vetämät neuvottelut viranomaisten ja kalankasvattajien välillä saatiin päätökseen. Maa- ja metsätalousministeriö päätyi kuulemisten jälkeen antamaan kaikkia viranomaisia ja toimijoita sitovan yleisen ohjeen, jonka mukaan teollinen formaliini on eläinten lääkitsemisestä annetun lain mukainen muu eläinten käsittelyssä käytettävä aine. Toimijat voivat siis käyttää teollista formaliinia jatkossa ilman eläinlääkärin määräystä.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan ministeriössä tunnistettiin formaliinikysymyksessä merkittävä riski koko kalankasvatustoimialan tulevaisuudelle Suomessa.
”Haimme asiaan ratkaisun, joka on näkemyksemme mukaan linjassa EU:n muiden jäsenmaiden käytännön toiminnan kanssa”, toteaa Pekka Pesonen.
Formaliinia käytetään elinkeinokalataloudessa kalanviljelyssä kalan eri kehitysvaiheiden käsittelyssä kalantuotannon jatkuvuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen sekä uhanalaisten kalakantojen ylläpidon turvaamiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ; FORMALDEHYDIN KÄYTTÖ ELINKEINOKALATALOUDESSA
UKILUPA–hankkeessa haetaan ympäristölupia Uudenkaupungin omistamille merialueille. Tarkoituksena on pilotoida usean kasvatuspaikan yhteislupahakumenettelyä siten, että tuotantopaikat muodostavat toimivan tuotantokiertokokonaisuuden. Hankkeessa pyritään lisäämään kotimaista kalankasvatusta vesiviljelystrategian mukaisesti ja kehittää kalataloutta Uudenkaupungin alueella.
Miten hanke sai alkunsa?
Julkisten instituutioiden toteuttamat ympäristölupaprosessit on arvioitu vesiviljelystrategiassa ja lupakäytäntöjen edistämistä koskevassa valtioneuvoston hankkeessa menettelytavaksi, jolla voidaan tukea kalankasvatustuotannon kestävää kasvua Suomessa.
Monet yritykset tai uudet toimijat eivät hae kalankasvatuksen edellyttämiä ympäristölupia, koska lupien saaminen koetaan epävarmaksi ja kalliiksi. Lisäksi toimijoilta puuttuu tieto siitä, mihin laitoksia on mahdollista sijoittaa vesialueen omistajuuden, muun merenkäytön ja ympäristövaikutusten näkökulmista. Julkisilla instituutioilla on menetelmät arvioida näitä tekijöitä kokonaisuutena.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus on päättänyt hakea tuotantolupia kalankasvatukselle kaupungin omistamille merialueille ja kehittää näin alueen kalataloutta. Kaupungin tavoitteena on edistää kalataloussektorin yritysten toimintaedellytyksiä ja tarjota vesialueita kalankasvatuksen käyttöön ja hakea niille ympäristölupia. Lisäksi kuntien on mahdollista osoittaa ja varata alueet elinkeinotoiminnan käyttöön muun muassa kaavoituksen avulla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Uudenkaupungin UKILUPA-hankkeessa pilotoidaan kunnan roolia kalankasvatuslupien hakemisessa. Samoin on toimittu aiemmin Kalavaltio-hankkeessa (LINKKI), jossa julkinen toimija hakee valtion vesialueille ympäristöluvat. UKILUPA-hankkeessa tavoitteena on pilotoida yhteislupamenettelyä usealle kalankasvatuslaitokselle Uudenkaupungin omistamille vesialueille. Yhteislupamenettelyssä määritetään tarvittavat alueet toimivaan tuotantokiertoon merialueella ja haetaan ympäristöluvat poikas- ja jatkokasvatukselle sekä vesiluvat talvisäilytys- tai varastointialueelle. Lisäksi tarkoituksena on kehittää Uudenkaupungin kalasatamaa siten, että myös perkuutoiminnat voidaan toteuttaa Uudessakaupungissa.
Viime vuosina avomerialueelle on myönnetty vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti aiempaa suurempia ympäristölupia isojen kalojen jatkokasvatukseen. Avomerilaitosten lisäksi tarvitaan poikaskasvatusta, talvisäilytyspaikkoja ja satamatoimintoja tukemaan avomerituotannon kasvua. Uudenkaupungin kalankasvatuksen kehittäminen -hankkeessa tunnistettiin kalankasvatuksen poikastuotantoon soveltuvia alueita kaupungin omistamilla vesialueilla (Kuva 1).
Mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty?
Hankkeessa tuotetaan ympäristö- ja vesilupien hakemista varten tarvittavaa aineistoa ja arvioidaan toiminnan alueelliset yhteisvaikutukset. Jos lupa myönnetään, lupien ja alueiden käyttöoikeus kilpailutetaan.
Hankkeen työryhmä Lukesta ja Sykestä on laatinut yhteistyössä Uudenkaupungin asiantuntijoiden kanssa yksityiskohtaisen suunnitelman sopiville kasvatuspaikoille ja tuotantokierrolle: pienemmille ja suuremmille kaloille sekä talvehtimis- ja perkuualtaille. Sijaintikohtaista harkintaa ja ympäristön nykytila-arviointia varten paikallisia tuotanto-olosuhteita tarkasteltiin tarkemmin kesäkaudella 2025 toteutetulla kenttätutkimuksella. Samalla kerättiin olemassa olevaa tietoa muista selvityksistä lupaharkintaa varten.
Sijainninohjaussuunnitelman kriteeristön ja paikallisten erityispiirteiden perusteella määritettiin useita vaihtoehtoisia sijainteja ympäristövaikutusten arviointia varten. Muutamalle vaihtoehtoskenaarioille laadittiin rehevöitymis- ja ravinnekuormitusmallinnus noin 900 tonnin lisäkasvulle keskittämällä ja hajauttamalla tuotanto eri vaihtoehtosijainteihin. Lisäkasvusta 200 tonnia kohdistettiin pienpoikastuotantopaikoille ja 700 tonnia jatkokasvatus- tai suuremman poikasen kasvatuspaikoille ulkosaaristoon. Vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on käsitelty viranomaisien ja esimerkiksi Kalankasvattajaliiton edustajien kanssa ennakkokeskusteluissa viime viikolla. Seuraavaksi arvioidaan palautteen perusteella hyötyjä ja haittoja ja selvitetään, miten lupakokonaisuus voidaan esittää tarkoituksenmukaisella tavalla uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle.
Hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama.
Luonnonvarakeskuksen vesiviljelyn tilastokyselyt vuodelta 2025 on lähetetty kaikille viime vuoden lopussa vesiviljelyrekisterissä oleville kalan- ja ravunviljelylaitoksille sekä vesiviljely-yrityksille. Vastaamiseen on aikaa helmikuun loppuun saakka.
• Toivomme, että kyselyyn vastataan ensi sijassa sähköisesti. Kysely on avoinna osoitteessa https://luke.fi/vesiviljelykysely. Käyttäkää lomakkeeseen painettua vastaustunnusta vastatessanne verkossa.
• Kyselyyn voi vastata myös lomakkeella ja palauttaa sen vastauskuoressa.
• HUOM! vastaus on tarpeen, vaikka toimintaa ei olisi ollut tai laitos on lopetettu.
Kyselyllä tuotetaan tietoa kalatalouspolitiikan seurantaan ja kehittämiseen, tilastointi- ja tutkimustarkoituksiin sekä EU-tiedonkeruuohjelman tarpeisiin. Vastaaminen on lakisääteistä.
Teksti ja kuva: Söderkultalahti Pirkko, LUKE
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
