Vesihomeverkoston aloitusseminaarissa kaivattiin kalankasvattajia

Vesihome aiheuttaa kalankasvatuselinkeinolle huomattavia tappioita ja ongelmia. Yksinkertaista ratkaisua ei ole löytynyt. Nyt asiaa on päätetty lähestyä uudesta näkökulmasta. Hankkeen projektipäällikkö, johtava asiantuntija Petri Heinimaa Luonnonvarakeskuksesta, mistä hankkeessa on kysymys?

– Useat toimijat ovat jo pitkään tehneet vesihomeeseen liittyvää tutkimusta, ja sen ratkaisemiseen liittyvää koe- ja kehitystoimintaa. Tieto tuloksista ja onnistumiset tai epäonnistumiset kokeissa eivät kuitenkaan ole levinneet tehokkaasti edes saman organisaation sisällä. Vesihomeverkoston perustamisella pyritään saamaan olemassa oleva tieto ja kokemukset kaikkien niistä kiinnostuneiden saataville ja auttamaan näin uusien vesihomeen estämisen ja hoidon innovaatioiden kehittämisessä ja löytämisessä.

Vesihomeverkoston aloitusseminaariin osallistui yli 60 vesihomeongelman ratkaisemisesta kiinnostunutta. Päivä oli tiivistahtinen ja innostuneen aktiivinen sekä paikan päällä Kuopiossa, että etänä osallistujien joukossa. Seminaariohjelma painottui työpajoihin, joissa vesihomeongelmaa lähestyttiin riskienhallintamenetelmien kautta.

– Monimutkainen ongelma, kuten vesihomeen vaikutus kalastoihin, pilkotaan syy-seurausketjuiksi ja sen jälkeen yhteistyössä kehitetään vaikuttavia suojauksia riskiskenaarioiden etenemiselle. Tärkeää on saada toimijat käymään ajatuksia läpi toistensa kanssa, jakamaan tietoa ja haastamaan muiden näkemyksiä. Tietysti kaikkein oleellisinta kalastojen menestymiseen vesihomeen puristuksessa on lopulta toteuttaa riskienhallintakeinot konkreettisesti kentällä uusina menettelyinä tai teknisinä ratkaisuina. Mallinnus ja keskustelu eivät tässä riitä. Tietoa ja osaamista kentällä on, nyt törmäytetään nämä yhteen, jotta saadaan jotain konkreettista liikkeelle tarvittavan tutkimuksen lisäksi. Riskienhallintaa voidaan käyttää tässä vipuvartena, kertovat aloitusseminaarin fasilitaattoreina toimineet Trustiikki Oy:n Pauliina Varpunen ja Marko Varpunen

Seminaariin osallistui paikan päällä myös kalastusmestari Antti Tolvanen Putikon kalanviljelylaitokselta.

-Vesihome aiheuttaa edelleen ongelmia, vaikka tutkimusta ja kokeiluita on tehty niin tutkimuslaitoksissa kuin kalanviljelylaitoksillakin. Kaikki keinot vesihomeongelman ratkaisuun tulisi nyt käyttää. Varsinkin kaikkien kasvattajien pitäisi puhaltaa nyt yhteen hiileen ja jakaa avoimesti kaikki pienetkin onnistumiset vesihomeen torjunnassa. Tähän olisi mielestäni hyvä saada myös joku kanava, mihin tietoja voitaisiin jakaa.

Sekä paikan päällä seminaarissa, että jälkeenpäin kerättyjen palautteiden mukaan tilaisuuteen olisi kaivattu enemmän kalankasvattajia. Käytännön toimijoiden tiedon ja kokemusten jakaminen tutkijoiden kanssa tuottaa hyvin hedelmällisiä keskusteluja ja saattaa auttaa löytämään uudenlaisia ratkaisuja. Vesihomeen käytännön vaikutuksista puhuttaessa kalankasvattajat ovat parhaita asiantuntijoita!

Vesihomeverkoston perustaminen on askel parempaan tiedon vaihtoon sekä tutkimus- ja kokeiluhankkeiden käynnistämiseen. Verkoston jatkuvuus pyritään varmistamaan ja tuleva koordinaatio on suunniteltu sijoitettavaksi Luonnonvarakeskukseen.

Suora lainaus seminaaripalautteesta: ”Hyvä ilmapiiri ja tahtotila viedä asioita eteenpäin sekä tahto osallistua verkoston toimintaan jatkossa!”

Jos et vielä ole verkostossa mukana, voit ottaa yhteyttä Pauliina Varpuseen: pauliina.varpunen@trustiikki.fi