Liitto on hyvissä ajoin rakentanut tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ja niitä lähdetään seuraavaksi ns. jalkatyöllä syöttämään eteenpäin. Nopein keino parantaa kotimaisen kalan saatavuutta on kalanviljely, mutta se ei pysty tyydyttämään tasaisesti kasvavaa kysyntää ilman merkittävää lisäystä tuotantomääriin. Kysyntää on myös vientimarkkinoilla ja se on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.
 
  Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä  
 
 
 

UUTISET 20.4.2023

 
 

     
 

Puheenjohtajan pohdintoja

Eduskuntavaalit on taas käyty ja valtasuhteet eduskunnassa ovat muuttumassa. Kalankasvattajaliiton näkökulmasta on sinänsä yhdentekevää, kuka istuu hallituksessa, kunhan hallitukselta löytyy ymmärrystä elinkeinoille ja yrittäjyydelle. Tärkeä on myös hallitusohjelman sisältö ja hallituksen kyky kuunnella meidän tarpeitamme. Liitto tekee tietysti yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Nyt alkaa se tärkein vaihe, kun seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa muodostetaan.

Liitto on tietysti hyvissä ajoin rakentanut tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ja niitä lähdetään seuraavaksi ns. jalkatyöllä syöttämään eteenpäin. Nopein keino parantaa kotimaisen kalan saatavuutta on kalanviljely, mutta se ei pysty tyydyttämään tasaisesti kasvavaa kysyntää ilman merkittävää lisäystä tuotantomääriin. Kysyntää on myös vientimarkkinoilla ja se on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.

Kasvatettu kala on vastuullinen ja kilpailukykyinen elintarvike. Se on terveellinen, ilmastoystävällinen ja kykenee tehokkaasti muuntamaan ravintonsa korkealaatuiseksi eläinproteiiniksi. Sen vesistövaikutus on kokonaisuutena katsoen vähäinen, vain noin 1-2 % Suomen ravinnekuormituksesta Itämereen.

Helpottamalla lupakäytäntöjä kotimainen kalanviljely on mahdollista kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Elinkeino odottaa tuolloin arvon kasvavan yli 30 % ja työllistävyyden parantuvan noin 30 % nykyisestä sekä kasvatetun kalan kotimaisuusasteen nousevan yli 50 prosenttiin.

Näihin tavoitteisiin päästään mm. seuraavilla toimenpiteillä :

  • Sujuvoitetaan lupabyrokratiaa ympäristölupamenettelyä keventämällä.
  • Huomioidaan kalanviljelyn tarpeet valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa.
  • Tuetaan investointeja viljelylaitosten ympäristöystävällisyyden ja tuotantotehokkuuden lisäämiseksi.
  • Nostetaan yritysnäkökulma ja elinkeinopoliittiset keinot keskiöön edistämisohjelmien toteutuksessa.

Meidän näkökulmastamme tärkeimmät ministerit ovat maa- ja metsätalousministerin lisäksi ympäristöministeri, valtiovarainministeri sekä työ- ja elinkeinoministeri. Kannattaa muistaa, että ministeriöissä päivittäiset työt tekevät virkamiehet eikä ministerit, ja meillä Suomessa ei ole tapana vaihtaa virkamiehiä vaalien jälkeen. Voimakastahtoinen ministeri voi kuitenkin vaikuttaa myös virkamiesten tekemisiin. Ja niin pitää ollakin.

****

Riksdagsvalet är avklarat och styrkeförhållandena i riksdagen ändrar... Läs mer på svenska >>

Lue täältä lisää puheenjohtajan pohdintaa >>

 
 
 

 
 

     
 

 

Sauli Kieksi in memoriam 1946 - 2023

Ikuinen kokeilija ja seikkailija

Kalanviljelyn innokas kehittäjä ja kokeilija Sauli Kieksi nukkui pois 17.2.2023 Oulussa. Vuonna 1946 Kemijärvellä perheen esikoisena syntynyt Kieksi muistetaan monista kuvioista niin Suomessa kuin maailmalla. Kalankasvattajaliiton tilaisuuksissa hän kävi vuosien varrella ahkerasti, esitti aina mielipiteitä ja kiperiä kysymyksiä esiintyjille, levitti ympärilleen hyvää mieltä huumoria hersyvillä jutuillaan ja olemuksellaan.

Lue lisää Saulin elämästä täältä »

 
 

     
 

Kalafoorumi 2023

Kalaterveyspäivällä on pitkät perinteet ja se on edelleen ainoa vuotuinen tapahtuma, johon osallistuvat sekä kalaterveyden tutkijat, eläinlääkärit että kalankasvattajat. Kahden etätilaisuuden jälkeen kiiteltiin kasvokkain tapaamisen mahdollisuutta ja koulutustilan täyttikin taukojen aikana iloinen puheensorina.

Kalaterveyspäivä alkoi tänä vuonna pienellä juhlapuheella, kun Kalankasvattajaliitto muisti vuodenvaihteessa hallituksen puheenjohtajan pestin jättänyttä Irja Skytén-Suomista.

Lue lisää ja lataa esitykset täältä »

 

 
 
 

 

Kalankasvattajat ja Luken tutkijat innovaatioiden tiellä Tanskassa

Joukko suomalaisia kalankasvattajia ja Luken tutkijoita suuntasi Tanskaan tutustumaan paikallisiin vettä kierrättäviin kalankasvatuslaitoksiin. Matkan tarkoituksena oli hakea inspiraatioita kotimaan teknologioiden kehittämiseen, sekä selvittää miksi Tanskassa kalankasvatus on säilynyt kannattavana ja tuotanto on pysynyt kolminkertaisena Suomeen verrattuna. Matkalla tutustuttiin kolmeen laitokseen sekä kalarehutehtaaseen.

Lue täältä lisää matkasta »

 
 
 

 
 
 

Vesihomeverkostoon etsitään asiantuntijoita ja toimijoita – tavoitteena löytää käytännön ratkaisuja vesihomeongelmaan

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on koota vesihomeeseen perehtyneet asiantuntijat ja toimijat verkostoksi. Vesihome on merkittävä haitta kalanviljelylaitosten kalakannoille. Se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita ja uhkaa muun muassa järvilohikannan elinvoimaisuutta.

─ Hankkeessa kootaan yhteen toimijat, jotka tuntevat vesihomeen aiheuttamat ongelmat, tutkivat asiaa, ovat miettineet ratkaisuja tai tuntevat muuten kiinnostusta vesihomeongelman ratkaisemiseen, kertoo johtava asiantuntija Petri Heinimaa Lukesta.

Lue lisää hankkeesta täältä »

 
 

     
 

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiön avustukset jaossa

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning julistaa haettavaksi avustukset kalatalous- ja luonnonvara-alan suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tukemiseksi sekä merenkulun, kalatalouselinkeinojen ja luonnonvara-alan koulutusta edistävää toimintaa varten.

Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan viimeistään 30.4.2023 osoitteeseen Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö, Kalakouluntie 72, 21610 Kirjala tai sähköpostilla osoitteeseen kari.kipinoinen@livia.fi.

Päätökset avustuksista tehdään toukokuun aikana.

Lisätietoja antaa säätiön sihteeri, puhelin 050 3277 072.

Kalatalouden ja merenkulun koulutuksen edistämissäätiö – Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning meddelar härmed att bidrag kan sökas som stöder finsk- och svenskspråkig fiskerihushållnings- och naturbruksnäringarnas utbildning samt bidrag för ändamål som gynnar utbildningen inom sjöfart, fiskerinäringar och naturbruksnäringar.

Fritt formulerade ansökningar riktas till Stiftelsens styrelse senast den 30.4.2023 under adressen Stiftelsen för främjandet av fiskeri- och sjöfartsutbildning, Fiskeriskolvägen 72, 21610 Kirjala, eller e-post kari.kipinoinen@livia.fi. Beslut om understöd görs inom maj månad.

Tilläggsuppgifter fås av stiftelsens sekreterare, tel. 050 3277 072.

 
 

     
 

Kaksi vuosikymmentä SAKL:n puheenjohtajana

Suomen ammattikalastajaliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Olavi Sahlstén ei enää asettunut ehdolle puheenjohtajan vaalissa. Sahlstén ehti toimia liiton hallituksessa vuodesta 1992 ja puheenjohtajana vuodesta 2003. Noihin vuosikymmeniin mahtui monenlaisia tapahtumia ja muutoksia niin liiton toiminnassa kuin toimintaympäristössäkin. Sahlstén kummastelee nykyistä päätöksenteon ontuvaa logiikkaa. ”Poliittisen ilmapiirin pitää muuttua, jotta edistystä tapahtuu ja kotimaisen kalan saanti jatkossakin turvataan”.

Lue lisää Sahlsténin ajatuksista täältä»

 

 
 
 

 

Sakl:in uusi puheenjohtaja Raumalta

Suomen ammattikalastajaliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin raumalainen kalastaja Jarno Aaltonen. Aaltonen on myös Selkämeren ammattikalastajien puheenjohtaja ja päätoiminen rannikkokalastaja.

Aaltonen aikoo olla avoin sekä keskusteleva puheenjohtaja.Tavoitteena on hakea yhdessä uusia ratkaisuja alan kehittämiseen, ja tähän ajatukseen liittyy oman väen ohella myös toimintaympäristön organisaatiot. Kaikkien kanssa täytyy pystyä yhteistyöhön, vaikka historia onkin näyttänyt, että se on joskus työlästä.

Lue lisää Aaltosen ajatuksista täältä»

 
 

     
 

 

Kriisit myllersivät Suomen kalataloutta

Suomen kalamarkkinat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan kansainvälisten markkinoiden ja maailmanpolitiikan nopeisiin muutoksiin. Vuonna 2020 koronapandemia aiheutti erilaisia markkinahäiriöitä, ja viime vuonna alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti rajusti kalatalouden tuotantokustannuksia. .

Lue lisää »

 
 
 

 

Kalakuu haastaa suomalaiset syömään kalaa kahdesti viikossa

Toukokuussa luonnonkalan sesonki on parhaimmillaan, ja Pro Kala onkin nimennyt toukokuun Kalakuuksi. Kalakuuta vietetään nyt kolmatta kertaa, sen ideana on haastaa suomalaiset syömään kalaa suositusten mukaan, eli vähintään kahdesti viikossa.

Lue lisää »

 
 
 

 
 
 

KALATOIMIALAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Kalatoimialan keskeiset elinkeinokalatalouden järjestöt ovat julkistaneet yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa otsikolla: Mahdollisuudet tuottaa kotimaista kalaa on otettava täysimääräisinä käyttöön.

Suomalaiset kuluttajat haluavat syödä kotimaista kalaa, mutta suurin osa kulutuksesta on suuntautunut tuontikalaan. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta ei voi nousta, ellei ammattikalastuksen ja kalanviljelyn tuotanto kasva.

Kotimainen kalatalous on kansainvälisestikin erinomainen esimerkki modernin elinkeinotoiminnan ympäristövastuullisuudesta. Kalatalous on vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä ja tuo haja-asutusalueille työtä ja toimeentuloa.

Kala-alan järjestöjen yhteiset tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan:

  • Parannetaan koko elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaedellytyksiä
  • Turvataan ammattikalastuksen tulevaisuus elinkeinona
  • Hyödynnetään kalanviljelyn tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti

Lue täältä kala-alan järjestöjen yhteiset tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan >>

 
 
 

 
 
 

Seuraa meitä somessa

Facebook   Linkedin
 
 
 
 

Tulosta uutiskirje

Tykkää Facebookissa   Twiittaa Twitterissä
 
 
 
 

SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO RY

www.kalankasvatus.fi
email: toimisto@kalankasvatus.fi

 
 
 
  Jos haluat peruuttaa tilauksen, klikkaa tästä.  
 
  Powered by Postiviidakko™