Valtiontalous on huonossa jamassa. Kalankasvatusala haluaa kantaa kortensa kekoon. Norminpurkulistan toteutuksen vastineeksi suomalaiset kalankasvatusyritykset lupaavat kuluttajille lisää laadukasta, vastuullisesti kasvatettua kalaa, suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa sekä verotuloja valtiolla.
 
  Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä  
 
 
 

UUTISET 6.3.2024

 
 

     
 

Toimitusjohtajan haavista:

KALANKASVATTAJAT ESITTELEVÄT NORMINPURKULISTANSA - LUPAAMME LISÄÄ VASTUULLISESTI TUOTETTUA KASVATETTUA KALAA

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on hyviä kirjauksia kalankasvatuksesta. Vuosi 2024 tulee olemaan avainasemassa niiden täytäntöönpanossa. Suomen kalankasvattajaliitto haluaa antaa hallituksen työn tukemiseksi oman norminpurkulistansa, jonka toteuttamisella päästään tavoitteisiin kalankasvatuksen kolminkertaistamiseksi Suomessa.

Kalankasvattajaliiton esityksistä löytyy suhteellisen vaivattomasti toteutettavia asioita. Määräaikaisista ympäristöluvista tulee siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin lupiin. Määräaikaisuudelle ei ole painavia perusteita. Kalankasvatus verkkoaltaissa on elintarvikkeiden alkutuotantoa, josta ei aiheudu äkillisen ympäristöriskin vaaraa.  

Ympäristölupakynnystä on myös syytä nostaa luonnonravintolammikoilla 50 hehtaariin. Tämä vähentäisi pienimuotoista toimintaa harjoittavien yritysten hallinnollista taakkaa. Ympäristöluvitetun kalanviljelylaitoksen kuormituksen valvonta-aikaa tulee nostaa yhdestä vuodesta kolmen-viiden vuoden liukuvaan keskiarvoon, niin että tuotanto-olosuhteiden vaihtelua voidaan tasata. Sisämaan kalankasvatuslaitoksille puolestaan tarvitaan suurempia ympäristölupia.  Paras vaihtoehto olisi kasvattamoiden yksikkökokojen kasvattaminen nykyisiä lupia suurentamalla.

Riittävistä talvisäilytyspaikoista on huolehdittava. Tällä hetkellä talvisäilytyspaikkojen vähäisyys aiheuttaa ruokakalakauppaan markkinahäiriöitä, koska ilman talvisäilytysmahdollisuuksia tuotanto joudutaan perkaamaan ja markkinoimaan syksyllä lyhyessä ajassa. Päästöjä koskevissa lupamääräyksissä typen määrää ei ole tarpeen rajoittaa. Rehujen sisältämä proteiini on jo nyt kalojen kehityksen kannalta alarajalla. Rehun valmistajan ja yrittäjän etu on minimoida rehun kalleimman osan osuutta rehussa.

Kiertovesilaitoksilla jätevedenpuhdistamoon johdettavalta kuormitukselta ei tulisi edellyttää ympäristölupaa, jos vastaanottavan puhdistamon kapasiteetti ja ympäristölupa mahdollistaa niiden käsittelyn. RAS-laitoksen ei tulisi joutua YVA-prosessiin tilanteessa, jossa hyödynnetään vanhaa olemassa olevaa teollisuusinfraa eikä siihen tehdä mittavia muutoksia.

Kalankasvattajaliitto ei kannata toistaiseksi voimassa olevien lupien tarkastusehdon palauttamista lakiin. Valvontaviranomainen voi tehdä jo nykyisillä säädöksillä aloitteen luvan muuttamiseksi, jos toiminta on oleellisesti muuttunut. Vesienhoidon ympäristötavoitteita ja niistä poikkeamista koskevassa lainsäädäntövalmistelussa tulisi huomioida, että se on linjassa EU-direktiivin kanssa, mutta siitä ei ole syytä tehdä kansallisesti tiukempaa. Huomioon on myös otettava ulkopuolisen tahon vaikutusten arviointi. Tilaluokituksen tietopohja on puutteellinen.

Haittaeläinten osalta Kalankasvattajaliitto haluaa, että ongelmayksilöt voidaan poistaa laitosalueelta ilmoittamalla siitä etukäteen ja tekemällä saalisilmoitus jälkikäteen. Vesihomeen osalta ehdotamme, että asian ratkaisemiseen nimitetään viranomainen, joka ottaa kokonaisvastuun ongelman ratkaisemisesta. Tutkittu on, nyt on siirryttävä toimeenpanoon.

Valtiontalous on huonossa jamassa. Kalankasvatusala haluaa kantaa kortensa kekoon. Tämän listan toteutuksen vastineeksi suomalaiset kalankasvatusyritykset lupaavat kuluttajille lisää laadukasta, vastuullisesti kasvatettua kalaa, suomalaisille uutta työtä ja toimeentuloa sekä verotuloja valtiolla.

Kyllä pitäisi kelvata!

Lue Kalankasvattajaliiton norminpurkulista kokonaisuudessaan täältä >>

 Lue muita toimitusjohtajan kirjoituksia täältä >>

 
 
 

 

 
 
 

Kansanedustajan kynästä - Jenna Simula:

Luonnonvara-ala ei saa olla enää sivussa

Alkutuottajien ja luonnonvara-alan ammattilaisten panos Suomelle on merkittävän suuri. Hallitusohjelmassa tämä on tunnistettu ja hallitus haluaa parantaa maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuutta sekä kehittää luonnonvara-alan ja elintarvikesektorin koulutusta vastaamaan muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin. Tarvitsemme luonnonvara-aloille enemmän korkeakoulutusta, tutkimusta ja kehitystä. Ruokavientiin panostetaan tällä hallituskaudella ja kasvava markkina tulee tarkoittamaan sitä, että alallekin tarvitaan uusia osaajia.

Suomalainen puhdas ruoka on ehdoton kilpailuvalttimme. Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla lisätään elintarvikevientiä. Mitä enemmän ruokaa tuotetaan Suomessa, sitä ruokaomavaraisemmaksi tulemme, ja sitä ruokaomavaraisempia kykenemme olemaan myös kriisitilanteissa. Kotimaisuusastetta nostamalla mahdollisten kriisien varalle on ruokaa ja tuottajia omasta takaa – hajautetusti ja toimintakunnossa.

Suomi on edelläkävijä useissa asioissa mitä tulee esimerkiksi ympäristön huomioimiseen tai tuotantoeläinten hyvinvointiin. Asiat on totuttu hoitamaan eettisesti ja perusteellisesti. Siksi kaikenlainen jopa päällekkäinen sääntely Euroopan unionista aiheuttaa harmaita hiuksia. EU on kunnostautunut sääntelyssä suhteettoman paljon, eikä kansallisia erityispiirteitä osata, jos edes halutaan, huomioida. Tämän hallituskauden yksi suurimmista EU-poliittisista linjauksista on, että asioihin vaikutetaan mahdollisimman paljon ennakkoon etsimällä samanmielisiä kumppanimaita ja tuomalla esiin kansallisia erityispiirteitämme.

Kun asiat ovat liian hyvin, yksinkertaisimmista ja samalla niistä kaikkein tärkeimmistä asioista tulee itsestäänselvyyksiä. Kotimainen ruoka ja turvallisuus ovat hyviä esimerkkejä tästä. Luonnonvara-alan huomioiminen on unohtunut kuin varkain. Samalla kun oma puolustuskykymme on noussut uuteen arvoon, on saman arvonnousun näyttävä myös kotimaisen ruoantuotannon ja ylipäänsä maaseutuelinkeinojen kohdalla. Ilman niitä kaikkein tärkeimpiä ja yksinkertaisimpia asioita, meillä ei ole yhtikäs mitään. Panostetaan siis niihin, niin kansallisesti, kuin EU-vaikuttamistyössä.

Jenna Simula, Kansanedustaja, ps., maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

 
 
 

 
 

     
 

 
 
 

 

Vuosikymmen kummitoimintaa naiskalankasvattajien kanssa Nepalissa

Kalankasvattajaliitto on ollut mukana FFD:n kummitoiminnassa jo yli 10 vuotta. Päämääränä on vähentää kehitysmaiden maaseudun köyhyyttä, parantaa ruokaturvaa ja tukea maaseudun elinkeinoja kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi.

Kummitoimintamenetelmän kautta tuottajajärjestöt saavat teknistä apua ja vertaisapua suomalaisilta maa-, -metsä- ja puutarhatalouden sekä kalanviljelyn asiantuntijoilta.

Lue Liiton kummitoimintaa edustavan Roseannan kokemuksia Nepal-hankkeesta >>

 
 
 

Uusi koti, uusi brändi

Benella-tuotemerkki siirtyi rehutalo Alltech Fennoaqualta kalaruokatalo Kalavapriikille vuoden 2023 lopussa. Kauppojen jälkeen Kalavapriikki on jatkanut tuotemerkin kehittämistä. Vaikka Benella on lanseerattu jo 2015, on se edelleen aikaansa edellä. Suuri yleisö ei ole vielä täysin sisäistänyt sen henkeä tai ideologiaa. Uudistuneen brändin avulla Kalavapriikki aikoo viestiä Benella-kalan vahvuuksista, joista hyötyvät sekä kuluttajat, yritykset että koko kotimainen kala-ala.

Lue lisää uudesta Benellasta täältä >>

 

 
 

     
 

 

Finnforelin leppäsavustettu kirjolohifilee pärjäsi Lidlin vientikilpailussa

Lidl pyrkii vauhdittamaan Suomen vaatimatonta ruokavientiä, ja järjesti vientikilpialun suomalaisille elintarvikeyiryksille. Kilpailussa etsittiin tuotteita, joilla nähdään potentiaalia maistua kuluttajille laajasti Euroopan eri maissa. Finnforelin kirjolohifilee on yksi voittajista –  Savulohi on suomalaisille perinteinen herkku, joka kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Kirjolohi on mainio raaka-aine, sillä siinä on runsaasti proteiinia, hyviä rasvoja sekä vitamiineja.

Lue lisää »

 
 
 

 

Teppo Virtanen eläköityy

Nordic Troutin pitkäaikainen työntekijä Teppo Virtanen jää eläkkeelle 31.1.2024. Tepon kalankasvatus ura alkoi 1984-vuonna Kustavissa, jolloin merialueella verrattain uusi elinkeino alkoi tuottamaan kalaa Suomalaisten ruokapöytiin. Teppo Virtasen n. 40-vuotta kestänyt kalankasvatus ura on nähnyt alan kaikki vaiheet. Tepon osaaminen on saanut onneksi perintöä, koska Teppo on antanut tieto-taitoaan avoimesti työkavereilleen. Kalankasvatus on siirtynyt myös jälkeläiselleen Jonnille, joka jatkaa isänsä perintöä kalankasvatuksen parissa.

Lue lisää »

 
 
 

 

EMKVR:n investointihankkeiden tukitasoihin muutoksia rahoituksen suuren kysynnän vuoksi

MKVR:n Suomen ohjelmasta tuetaan kalatalouden investointihankkeita. Kysyntä investointirahoitukselle on ollut niin suurta, että vesiviljelyssä tukitasoa joudutaan alentamaan rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi suurille investointihankkeille asetetaan hankekohtainen tukikatto kalastuksessa, vesiviljelyssä sekä kalan jalostuksessa ja kaupassa.

Lue lisää »

 
 

     
 

Muualta poimittua:

 
 
 

Kalasääsken aiheuttamien vahinkojen korvaaminen ja ennaltaehkäisy –Ohjeet kalanviljelijöille

Kalataloudelle voidaan myöntää tukea kalasääsken kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi rauhoitettujen eläinten aiheut­tamien vahinkojen korvaamisesta ja ennalta ehkäisemisestä annetun lain (15/2022) mukaisesti. Laskennallinen tuki perustuu kalanviljelylai­toksen lähialueilla tiedettyihin kalasääsken pesintöihin. Tukea ei myönnetä luonnonravintolammikoille.

Lue lisää »

Kalastus ja vesiviljely sisävesillä yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan alle

Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontajärjestelmä koskee jatkossa entistä enemmän myös kalastusta ja vesiviljelyä sisävesillä. Suurin vaikutus YKP:n valvontajärjestelmällä sisävesikalastukseen ja vesiviljelyyn kohdistuu jäljitettävyyssääntöjen kautta. YKP:n jäljitettävyyssäännöt koskevat kalastus- ja vesiviljelytuotteiden eriä, ja ne ovat vaativammat kuin elintarvikelainsäädännön edellyttämä jäljitettävyys.

Lue lisää »

Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi

Valtioneuvosto on 25.1.2024 nimittänyt maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Pekka Pesosen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäälliköksi ajalle 1.2.2024 – 31.1.2029. Viran nykyisen haltijan Jaana Husu-Kallion toimikausi päättyi 31.1.2024. Pekka Pesonen on toiminut vuodesta 2007 lähtien Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteerinä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. maa- ja metsätalousministerin valtiosihteerinä sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n tehtävissä.

Lue lisää »

 
 
 

 
 
 

Seuraa meitä somessa

Facebook    
 
 
 
 

Tulosta uutiskirje

Tykkää Facebookissa   Twiittaa Twitterissä
 
 
 
 

SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO RY

www.kalankasvatus.fi
email: toimisto@kalankasvatus.fi

 
 
 
  Jos haluat peruuttaa tilauksen, klikkaa tästä.  
 
  Powered by Postiviidakko™