Kalatalous on tärkeä osa ruokaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta. Kalankasvatus on volyymiltaan elinkeinokalatalouden suurin toimija. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman kestävää, kasvavaa kalankasvatusta. Käynnistyvässä kampanjassamme muistutamme myös alan työllisyysvaikutuksista eri puolella Suomea.
 
  Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä  
 
 
 

UUTISET 14.11.2024

 
 

     
 

Toimitusjohtajan haavista:

KOTIMAINEN KALA PITÄÄ PINTANSA

Syksyn perkauskausi on käynnissä suomalaisilla kalankasvattamoilla ja laadukasta kotimaista kirjolohta on tarjolla kuluttajille ruhtinaalliset määrät. Eli eikun herkuttelemaan. Luonnonvarakeskuksen tilasto kalan kulutuksesta Suomessa vuodelta 2023 kertoo, että suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa reilut neljä kiloa ja tuontikalaa kahdeksan kiloa asukasta kohti. Kotimainen kala on pitänyt asemansa hyvin viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tuontikalan lukema oli aikaisemmin lähes 12 kiloa. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta, jota popsittiin puolitoista kiloa per nenä.

Kalan kokonaiskulutus on siis laskenut, mutta kotimaisen kalan osuus siitä nousussa. Noususuunta jatkuu, jos kotimaisen kalan tuotantoa saadaan lisättyä. Kasvatetun kalan tuottajat ovat tähän valmiina. Nyt onkin oikea aika purkaa kasvun esteenä olevaa turhaa byrokratiaa. Liitto on saanut vinkkiä, että jotakin olisi tapahtumassa.

Kalatalouden innovaatiopäivät keräsivät Helsinkiin ison joukon alan toimijoita. Väki oli tyytyväistä päivien antiin. Monesta suusta kuului, että oli mukavaa kuulla esiintyjiltä uutta näkökulmaa ja marmatuksen sijaan tulevaisuuden uskoa. Suomen Kalankasvattajaliitto käynnistää tämän kehityksen vahvistamiseksi ensi vuonna kuluttajille suunnatun markkinointikampanjan, jossa kerrotaan toimialasta, alan yrittäjistä, työllistävyydestä ja laadukkaista tuotteista. 

Lupaan, että yhtään ei marmateta, vaan ilon kautta kampanjoidaan.

Janne Sankelo, toimitusjohtaja, Suomen Kalankasvattajaliitto

 Lue muita toimitusjohtajan kirjoituksia täältä >>

 
 
 

 
 
 

Kansanedustajan kynästä - Jukka Kopra:

Ruokaomavaraisuus on osa huoltovarmuutta

Maailman geopoliittinen tilanne ja lisääntyvä epävarmuus tuo ruokaomavaraisuuden merkityksen entistä tärkeämmäksi osaksi huoltovarmuuskeskustelua. Kotimainen ruokatuotanto turvaa kansalaisten selviytymiskyvyn kriisitilanteissa ja varmistaa ruokaketjun jatkumisen kaikissa olosuhteissa. Vahvan ruokaomavaraisuuden myötä voidaan varmistaa, että suomalaiset saavat kriisitilanteissakin puhdasta ja laadukasta ruokaa.

Kotimaisen kaurantuotannon merkitys on kasvanut. Kaurasta on tullut suomalaisen ruokakulttuurin ylpeydenaihe, ja sen käyttömahdollisuudet ulottuvat perinteisestä puurosta aina kehittyneisiin kasviperäisiin tuotteisiin. Kauralla on poikkeuksellinen ravintoarvo ja sen viljely on ympäristöystävällisempää verrattuna moniin muihin viljelykasveihin. Se on siis kannaltamme arvokas viljelykasvi, jonka tuotannon kasvu hyödyttää sekä ruokakulttuuria että huoltovarmuutta.

Kalatalous on toinen hyvä esimerkki siitä, miten omavaraisuus voi edistää huoltovarmuutta ja parantaa kestävyyttä. Suomalaiset sisävedet ovat täynnä arvokasta ja terveellistä kalaa, kuten esim. muikkua, ahventa, kuhaa ja haukea. Kotimaiset ammattikalastajat tuovat kauppoihin järvikaloja, jotka ovat ekologinen ja ravinteikas vaihtoehto ulkomaiselle kalalle. Kalastus on myös yleinen harrastus, ja verkoilla tapahtuva pyynti on monelle suomalaiselle tuttua jo lapsuudesta. Tämä kalastusmuoto, verkkokalastus, ja sen taitaminen niin kesällä kuin talvella on paitsi osa suomalaista kulttuuria, myös ruokaomavaraisuutta lisäävä. Mitä enemmän kyetään pyytämään ja käyttämään kotimaista kalaa sen vähemmän ollaan riippuvaisia ulkomaisista kalatoimituksista.

Suomalaisen ruoan ekologisuus ja puhtaus on kiistatonta, mikä osaltaan vahvistaa ruokaomavaraisuuden tärkeyttä ja hyötyä. Kotimainen tuotanto noudattaa tiukkoja ympäristö- ja terveysvaatimuksia. Viljan, lihan ja kasvatetun kalan tuotannossa syntyvät päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin monissa muissa maissa. Tiedämme, että suomalainen ruoka on paitsi turvallista myös ympäristölle ystävällisempää. Siksi ruokaomavaraisuuteen kannattaa panostaa.

Jukka Kopra, kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus rp

 
 
 

 
 

     
 

Nepalilaisten naisten voimaannuttaminen kalankasvatuksen kautta: Tie sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen

Nepalin sydämessä on käynnissä hiljainen vallankumous. Naiset, jotka ovat perinteisesti olleet sidottuja kotitalouden rooleihin, astuvat kalankasvatuksen maailmaan, muuttaen paitsi omaa elämäänsä myös yhteisöjään. Naisten osallistuminen kalankasvatukseen on enemmän kuin pelkkä toimeentulon keino. Kalankasvatus on toimintaa, jonka kautta naiset voivat vahvistaa itsenäisyyttään ja edistää perheidensä ruokaturvaa ja hyvinvointia.

Lue lisää » 

Från hushållsarbete till entreprenörskap – kvinnor i Nepal förändrar framtiden genom fiskodling >> Läs mer>>

 
 
 

 
 

     
 

Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla!

Suomen kalankasvattajaliiton kampanja saada uusia tekijöitä alalle alkoi marraskuun alussa. Liitto julkaisi artikkelin – Kalankasvatuksessa on töitä tarjolla! – Varusmieslehdessä sekä Opinto ja työ –lehdessä. Kampanja pyörii kaksi viikkoa myös Sotilaskotimediassa sekä lehtien somekanavilla.

Kalatalousalalla toimivat yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja investoineet ahkerasti. Monen yrityksen ongelmana on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. 

Lue lisää täältä »

 

 
 
 

 

Kalankasvattajaliitto käynnistää kuluttajakampanjan

Kalankasvattajaliitto toteuttaa keväällä 2025 yhteistyössä mainostoimisto Smoy:n kanssa kasvatetun kalan tuotantoa, käyttöä ja ympäristövaikutuksia esittelevän kuluttajakampanjan. Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan meri- kalatalous ja vesiviljelyrahastolta (EMKVR) ja on osa kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa.

Kampanjan avulla esittelemme nykyaikaista, kestävää kalankasvatusta suomalaisille kuluttajille, toteaa liiton toimitusjohtaja Janne Sankelo.

Lue lisää »

 
 

     
 

 
 
 

Kalaistutukset luonnonkalakantojen turvana

Kalankasvattajat tuottivat viime vuonna 25,6 miljoonaa kalanpoikasta istutettavaksi luonnonvesiin. Lohen ja taimenen poikasia lukuun ottamatta miltei kaikki istutuspoikaset olivat peräisin luonnonravintolammikoista. Istukastuotannon arvo oli karkeasti arvioiden 10 miljoonaa euroa.

Tiedot ovat peräisin vesiviljelytilastosta, joka perustuu viljelijöiden Luonnonvarakeskukselle antamiin tietoihin.

 
 

     
 

 

Pro Kala -tunnustus pitkän linjan toimittajalle

Järjestyksessään kahdeksastoista Pro Kala –tunnustus luovutettiin Kalatalouden Innovaatiopäivät 2024 -tapahtumassa keskiviikkona 6.11. Tunnustuksen sai pitkän linjan toimittaja Markku Sandell. Sandell on perehtynyt perusteellisesti koko elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaan ja toimintaympäristöön. 

Lue lisää täältä »

 
 
 

 

Kalatalouden innovaatiopäivillä kuultiin laajalti alan kuulumisia

Kalatalouden innovaatiopäivät järjestettiin jälleen kaksipäiväisenä tapahtumana, joka keräsi suuren joukon kalatalouden yrittäjiä, järjestöjä, tutkijoita ja hallintoa kuulemaan ja keskustelemaan alan kehitystrendeistä ja innovaatio-ohjelmien uusimmista kuulumisista. 

Tapahtuman esitykset löydät täältä>>

 
 
 

 

Innovaatiopäivillä kuultiin myös VEKE:n painopisteistä

Kotimaista kalatuotantoa on kasvatettava kestävästi, jotta se voi vastata lisääntyvään kalan kysyntään. Samalla on pidettävä kiinni ympäristön hyvälle tilalle asetetuista tavoitteista. Vesiviljelyn kehittämisohjelmalla (Veke) tavoitellaan kasvua elinkeino- ja ympäristötavoitteet yhteensovittamalla sekä kannattavuutta uusista toimintatavoista ja menetelmistä.  (Kuva: Omar Levin)

Katso täältä innovaatiopäivien VEKE-esitykset »

 
 
 

 

Kumppaniksi Hyljehankkeeseen?

Haemme yritysyhteistyökumppaneita Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa ja vesiviljelyssä -hankkeeseen. Haluamme tuoda kaikuluotaimen ja siihen yhdistetyn tietokoneen sopivaan kohteeseen mahdollisesti viikoiksi.Tavoitteena on kehittää edullinen järjestelmä hylkeiden vedenalaisten liikkeiden reaaliaikaista seurantaa varten.

Lue lisää »

 
 
 

 
 
 

Kalaparlamentissa syvennytään kalatalouden innovaatio-ohjelmiin

Kansallinen kalatalousverkosto järjestää marras-joulukuussa neljän webinaarin sarjan, jossa pureudutaan neljän eri innovaatio-ohjelman teemoihin. Nämä Kalaparlamentti-webinaarien erikoislähetykset tarjoavat kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Ajankohdat ovat:

ke 13.11 klo 13–15 Kalastuksen kehittämisohjelma (löytyy tallenteena)

ke 20.11. klo 13–15 Vesiviljelyn kehittämisohjelma

ke 27.11. klo 13–15 Blue Products 3.0.

ke 4.12. klo 13–15 Kalatalouden ympäristöohjelma

Pääset Teamsiin mukaan joka viikko samalla linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti

Lue lisää täältä »

 
 
 

 
 

 
 

   

TULEVAT TAPAHTUMAT

Kalapäivät 2025

Mikä: Kevään 2025 kalaterveyspäivä ja kalafoorumi

Milloin: 26.-27.3.2025

Missä: Jyväskylässä

 

Lisätietoa heti tammikuun alussa, mutta laita päivät jo kalenteriin!

 

Kalapäivät järjestää yhteistyössä Kalankasvattajaliitto, ProKala, Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus, ja tapahtuman rahoittaa osin EMKVR

 
 

 

Seuraa meitä somessa

Facebook    
 
 
 
 

Tulosta uutiskirje

Tykkää Facebookissa   Twiittaa Twitterissä
 
 
 
 

SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO RY

www.kalankasvatus.fi
email: toimisto@kalankasvatus.fi

 
 
 
  Jos haluat peruuttaa tilauksen, klikkaa tästä.  
 
  Powered by Postiviidakko™