Kuivuus- ja hellejaksot ovat muutamina vuosina olleet kalankasvatukselle todellinen riesa. Mitä muuta haittaa ilmastonmuutoksesta aiheutuu kalankasvatukselle? Entä onko hyötyjä näköpiirissä?
Kannattaa arvioida, onko omassa tuotannossa jo riittävästi käytössä keinoja varautua muuttuvaan ilmastoon. Niiden toteuttaminen ennakoivasti voi vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja ja taloudellisia menetyksiä. Keinojen avulla voi myös hyötyä muutoksen tuomista mahdollisista eduista.
Tunnista lämpenevän ilmaston vaikutukset tuotantoosi
Vesistöjen lämpötilan nousu ja hellejaksojen voimistuminen altistaa kaloja lämpöstressille ja hapenpuutteelle. Näitä vahvistaa vesistöjen rehevöityminen, joka lisääntyy runsaiden syys- ja talvisateiden myötä. Lämpö on myös otollinen ympäristö monille taudinaiheuttajille. Kalojen terveys ja hyvinvointi heikkenevät, samoin tuotantomäärät ja laatu.
Jäähdytystä, hapetusta ja tavallistakin tarkempaa valvontaa tarvitaan. Tämä nostaa tuotantokustannuksia.
Toisaalta lämpenevät vesistöt ja kasvukauden pidentyminen voivat parantaa tuotantoedellytyksiä ja –määriä, jopa mahdollistaa muiden lajien kasvatuksen.
Avovesialueilla jääpeitteisen ajan lyhentyminen ja peitteen heikentyminen voi vähentää kustannuksia, koska laitteistot eivät ole niin kovilla kuin nykyisin. Tulevaisuudessa voi siintää myös tilanne, jossa laitteistoja ei välttämättä tarvitse siirtää jäiltä suojaan.
Toisaalta kolikolla on myös kääntöpuoli. Kovempi aallokko merellä voi vaurioittaa kasvatusrakenteita ja lisätä turvallisuusriskejä.
Ota käyttöön omalle laitokselle soveltuvat keinot
Laitoksen hyvät toimintatavat voivat helpottaa kuumista jaksoista selviytymistä. Ennakoiva ja maltillinen ruokinta sekä kalojen terveyden ylläpito auttavat ainakin aluksi, kun helleaalto iskee.
Sekään ei valitettavasti riitä huippulämpötilojen riskin kasvaessa. Kokonaan uuden viileämmän laitospaikan löytäminen ja luvitus on hidasta ja epävarmaa, mutta pitkälle tulevaisuuteen suunnitteleva yritys harkitsee sitäkin.
Viileämpi vesi löytyy avomereltä, mutta siellä on tunnetusti omat haasteensa. Kokemusta kertyy kuitenkin joka vuosi, ja yritykset ovat ilahduttavasti jakaneet kokemuksiaan uusien avomerilaitosten alkuvaiheista.
Sisävesialueilla voidaan selvittää viileämpää vettä tarjoavan syvänneputken mahdollisuutta. Jos viileää vettä on tarjolla, se kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hapettaen. Veden korkea happipitoisuus ei suojaa kaikkein korkeimpien lämpötilojen haitoilta, mutta helpottaa kuitenkin veden vähyyden vaivatessa.
Veden tehokkaampi kierrättäminen ja jäähdyttäminen hallissa olisi syvänneputkea isompi askel. Alalla seurataankin rakenteilla olevan tekniikan toimivuutta myös lämmönsäätelyn näkökulmasta.
Pidemmällä tähtäimellä valintajalostuksella voitaisiin kasvattaa huippulämpötilojen sietoa. Valintajalostuksen potentiaali on rajallinen, mutta hyvänä puolena on, että sen saavutukset voidaan levittää nopeasti kaikkiin yrityksiin. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä tarvetta kehittää uusia rokotteita ja lääkeaineita.
Lohikaloja paremmin korkeita lämpötiloja sietäviä kalalajeja on, ilmeisimpänä esimerkkinä kuha. Markkinaehtoisessa tuotannossa kysyntä kuitenkin on etusijalla kasvatuslajia suunniteltaessa.
Hyödynnä tuet lisätäksesi sopeutumista
Tukea kalatalouden sopeutumista edistäviin kehittämis- ja investointihankkeisiin on saatavana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Nämä tukimahdollisuudet kannattaa hyödyntää tuotannon kehittämisessä.
Kirjoittajat:
Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus
Pia Lehmusvuori, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö