Federation of European Aquaculture Producers eli Euroopan vesiviljelijöiden liitto piti vuosikokouksensa Kyproksen Limassolissa. Liiton presidenttinä toimineen kreikkalaisen Lara Barozi Geroulanoun tilalle liiton johtoon valittiin yksimielisesti Anna Pyc Puolasta. Hänellä on pitkä kokemus kalankasvatustoimialan kehittämisestä ja yrittäjyydestä.
Tärkeiden ajankohtaiskatsausten läpikäynnin jälkeen Suomen delegaatio otti esille Suomessa esiin tulleet näkökulmat Single Use Plastics-direktiivistä. Kuka on tuottajavastuussa kalankasvatuslaitosten rakentamisessa käytettävistä muovimateriaaleista?
Hannu Karpon sanoin se on jääkylmä totuus, että Suomessa on keksitty ongelma, josta muilla FEAP:in jäsenmaiden liitoilla Pohjoismaat mukaan lukien ei ollut mitään tietoa. Yllätyitkö, minä en.
Suomen Kalankasvattajaliiton lakimieheltä pyytämän arvion mukaan loppukäyttäjänä toimiva kalankasvattaja ei ole tuottajavastuussa. Vastuu kohdistuu käsityksemme mukaan materiaalien alkuperäisiin toimittajiin ja myyjiin. Jos kalankasvattaja ostaa kasvatusvälineistöä omaan käyttöön, heillä ei ole tuottajavastuuta. Jos he toimivat kalankasvatusvälineiden jälleenmyyjinä tai rakentavat toisille kalankasvatuslaitoksia, asia on sitten eri.
Lupa- ja valvontaviraston linjaus on kuitenkin toisenlainen. Heidän mukaansa rakennettava kalankasvattamo on ikään kuin uusi tuote, joka kuuluu tuottajavastuun piiriin. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että tilanteissa, joissa kalankasvatuslaitos, laitoksen laajennus (esimerkiksi uusi allas) tai vesiviljelyväline kootaan ammattimaiselle toimijalle itselleen, on em. valmistaja tuottajavastuussa kokonaisuudesta. Jos käytössä olevaan kasvattamoon hankitaan uusia muoviosia, tuottajavastuu on viraston mukaan sitten sillä, jolta tuotteet on ostettu.
Liitto jatkaa keskusteluja asian tiimoilta useampaan suuntaan ja informoi jäsenyrityksiään, kun asiasta on lisää kerrottavaa.
Kirjoittaja: Janne Sankelo
