Kotimaisella kalatuotannolla ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haasteellista, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti. Kannattavana ja vastuullisena, sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta, tuotantomuotona voisi tulevaisuudessa toimia yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus.
Suomen vesiviljelytuotanto on pysynyt viime vuosina kohtalaisen vakaana. Ruokakalaa kasvatettiin vuonna 2023 yhteensä 15,2 miljoonaa kg. Tällä kotimaan tuotannolla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää, minkä vuoksi kalaa täytyy tuoda yhä enenevissä määrin ulkomailta. Suomalaisten syömästä kalasta yli 65 % onkin ulkomailta tuotua. Tuonnin luoma kilpailupaine puolestaan vaikuttaa kotimaisen tuotannon arvoon. Vallitsevassa maailmantilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys korostuu. Tuotannon lisääminen perinteisin menetelmin on kuitenkin haastavaa, sillä uusia ympäristölupia myönnetään varsin niukasti.
Taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta kannattava tuotantomuoto voisi olla yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus, jossa kalojen alkukasvatus tapahtuu kiertovedessä ja jatkokasvatus meressä. Kiertovesikasvatuksessa kasvatukseen käytettävä vesi kierrätetään kasvatusaltaista puhdistuslaitteiston kautta takaisin altaisiin, jolloin kasvatukseen käytettävän veden määrä on pienempi kuin perinteisessä läpivirtauskasvatuksessa. Kiertovesikasvatus mahdollistaa kasvatusolosuhteiden vakioimisen ja ravinteiden tehokkaan talteenoton sekä tarjoaa suojaa muun muassa kalatauteja, saasteita ja vaihtelevia luonnonolosuhteita vastaan. Kasvattamalla kalat kiertovedessä aiempaa suuremmiksi voitaisiin parantaa kasvatuksen tuotantotehokkuutta ja jopa puolittaa merikasvatusvaihe, mikä puolestaan pienentäisi kalojen riskiä altistua kalataudeille. Lisäksi olisi mahdollista välttää kalojen talvivarastointiin liittyviä riskejä.
Jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan vielä lisää tutkimusta kiertovesikasvatetun kirjolohen hyvinvoinnista ja kasvusta merellä. Väitöskirjassani etsitäänkin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) Eroaako kirjolohen kasvu eri kasvatusympäristöissä ja mitkä ovat fysiologiset mekanismit ilmiön taustalla?, 2) Voidaanko kirjolohen jatkokasvatusta edistää muokkaamalla alkukasvatusympäristöä?, ja 3) Voidaanko alkukasvatusympäristön muutoksilla parantaa kirjolohen hyvinvointia ja miten se vaikuttaa kirjolohen jatkokasvatukseen?.
Kuluttajat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita ruuan alkuperästä ja sen tuotantotavoista sekä huolissaan ruuan turvallisuudesta. Parhaimmillaan yhdistetty kiertovesi- ja merikasvatus voisikin tarjota ympäristöystävällistä, eläinten hyvinvoinnin huomioonottavaa, paikallista, tuoretta ja turvallista ravintoa kuluttajille.
Teksti: Jonna Hänninen, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus & Turun yliopisto, kuva: Akseli Muraja
