Suomen Kalankasvattajaliitto esitteli reilu vuosi sitten norminpurkuehdotuksensa nykyisten hallitusohjelmakirjausten toteuttamiseksi. Vuoden aikana liitto on käynyt aktiivista keskustelua viranomaisten ja poliitikkojen suuntaan ehdotusten edistämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat pohtineet kirjausten toteuttamista. Vesiviljelyn yhteistyöryhmän kokouksessa Turussa esiteltiin viime viikolla kaavailtuja muutoksia lupaprosesseihin ja sääntelyyn.
Kuormituksen osalta ympäristönluvan hakija voi jatkossa hakea typpi- ja fosforipäästöjen valvontaa ja seurantaa kolmen vuoden liukuvan keskiarvon perusteella. Vuosikohtainen enimmäispoikkeus voi olla enintään 20 prosenttia. Vuosien välistä joustoa tarvitaan tuotannossa tapahtuvien muutosten tasaamiseksi. Jousto helpottaa tuotannon suunnittelua ja toteutusta vuosittain vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Ympäristölupien määräaikaisuuksista ei kokonaan ministeriöiden mukaan luovuttaisi, mutta keston osalta on päädytty malliin, jossa uudet määräaikaiset ympäristöluvat merikasvatuksessa myönnettäisiin 12 vuodeksi. Tällöin toiminnan ylösajamiseen ja investointien kuoletukseen jäisi riittävästi aikaa. Hakija voi ennakkoneuvottelussa pohtia lupaviranomaisen kanssa hakeeko määräaikaista vai toistaiseksi voimassa olevaa lupaa.
Lupakynnyksen madaltamiseksi harkitaan esimerkiksi 50 kilon fosforipäästöä vuodessa, joka esimerkiksi verkkoallaslaitoksessa vastaisi 15 000 kilon vuotuista lisäkasvua. Muutoksella halutaan vauhdittaa uusien vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa. Samalla se mahdollistaisi paremmin merialueella vesitalousluvan perusteella talvisäilytyksen verkkoaltaissa. Talvisäilytyksen aikana kaloja ruokitaan vain vähän tai ei ollenkaan, joten kuormitus pysyy pienenä. Talvisäilytyspaikkoja tarvitaan lisää, jos tuotantoon liittyvät kunnianhimoiset tavoitteet halutaan toteuttaa. Liitto on pyytänyt samalla huomioimaan myös luonnonravintolammikot siten, että ympäristölupaa tulee edellyttää jatkossa vain sellaisilta luonnonravintolammikoilta tai lammikkoryhmiltä, jotka ovat kooltaan suurempia kuin 50 hehtaaria. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan kalavesien hoitoa varten huomattava määrä siian, kuhan ja harjuksen poikasia. Näistä jatketaan keskustelua ministeriöiden kesken.
Ministeriöt selvittävät parhaillaan myös sitä, voitaisiinko kiertovesiviljelyyn, jonka vedet puhdistetaan ympäristöluvan omaavassa laitoksessa, soveltaa ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä. Tämä vaatii vielä ministeriöiden keskinäisiä neuvotteluja.
