Kuopiolainen Kalavapriikki on sitoutunut tuottamaan korkealuokkaista kalaa, jonka tuotanto perustuu kestäviin ja ympäristöystävällisiin menetelmiin. Yhtiö on ollut muun muassa kehittämässä OVA- ja muita rehuja ja toimii ”Benella-kasvoina”.
Vuoteen 2030 yltävässä strategiassaan yhtiö tavoittelee sitä, että koko arvoketju on omissa käsissä.
Toimitusjohtaja Jari Korhosen mukaan yksi kala-ala avainkysymys on, miten huolehditaan siitä, että kirjolohen tarjonta olisi tasaista ympäri vuoden.
- ”Orastavasti on näkyvissä, että ”kalapuikkokansa” olisi valmis ostamaan pakastealtaasta muitakin tuotteita. Tärkeää on, että teemme tuotteistamista, arkiruokaa ja tarjoamme uusia tuotteita mielenkiintoisissa, optimaalisissa pakkauksissa. Painopisteenä tulee olla erityisesti 22-45-vuotiaat suomalaiset kuluttajat.”
Tuorekalatrendi aiheuttaa turbulenssia markkinoille, mikä ei ole tuottajan hyöty.
Korhosella ja taustavoimilla on uusia, villejäkin ideoita markkinointiin. Jari Korhosen mielestä Suomessa kasvatettu kirjolohi ansaitsisi uuden nimen.
- ”Suomessa syödään edelleen ylivoimaisesti eniten ulkomaista kalaa. Suomalaiset haluaisivat syödä tutkimusten mukaan enemmän kalaa, mutta siitä huolimatta kalaruoka on kuitenkin tipahtanut pois monien ruokalistalta.”
- ”Kauppa on tuonut usein esille tarpeen kirjolohen uudelle nimelle. Omasta mielestänikin tarvitaan uusi termi, joka nostaa kotimaisen kasvatetun kalan samaan kategoriaan norjan lohen kanssa. Uudeksi nimeksi sopisi paremmin Suomenlohi. Nimi resonoi suomalaiseen mieleen ja erottaisi selkeästi suomalaisen kasvatetun kalan norjalaisesta lohesta,” Korhonen ehdottaa.
