Suomessa kasvatettiin jo 1950-luvulla lammikoissa merilohia istutuksiin luonnonvesistöihin. Sen sijaan kirjolohi, silloiselta nimeltään sateenkaarirautu, oli jäänyt lapsipuolen asemaan. Ainoa asia, joka varmasti tiedettiin, oli asiantuntijoiden näkemys, ettei kirjolohella ole meidän arktisissa oloissamme menestysmahdollisuuksia. Ajatus kasvattaa kirjolohia oli kuitenkin monella mielessä 1950-1960 luvuilla. Eri henkilöt toisistaan tietämättä olivat ryhtyneet kokeilemaan kirjolohen kasvatusta valtion kalatalousviranomaisten epäluuloista huolimatta. Suomalainen perisynti, ”ei usko, ennen kuin kokeilee”, oli kalankasvatuksen siunaus. Se kalapahus eli sittenkin.
1960-luvun alku oli toimeliasta aikaa lohenkasvatuksen edistämiseksi Suomessa. Kalankasvatuksen uranuurtajat varatuomari Kauno Peltoniemi, eläinlääkäri Veikko Ikkala ja kalastusmestari Viljo Orpana alkoivat levittää yhdessä kalanviljelyn aatetta. Pian perustettiin uusia kalanviljelylaitoksia ja myös sanomalehdet kiinnostuivat alasta. Nämä kalankasvatuksen kokeilut kypsyttivät vakaumuksen, että kaikista epäilyistä ja varoituksista huolimatta oltiin oikealla tiellä ja ainoana keinona levitettyjen harhaluulojen torjumiseksi ja kirjolohen kasvattamisen kehittämiseksi oli perustaa oma Liitto. Tämä johti Suomen Lohenkasvattajain Liitto ry:n perustamiseen 15.3.1964. (nimi muutettiin 1992 Suomen kalankasvattajaliitoksi)
Liiton tarkoitukseksi määriteltiin edistää ja kehittää kirjolohen ja muiden arvokalojen kasvatusta sekä kalojen istutusta ja kalavesien hoitoa sekä lisätä yhteistyötä kalanviljelystä kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Liitto perustettiin siis jo alussa ajamaan lohenkasvatusta laajempia kalataloudellisia tarkoituksia.
Jäsenmaksu vuodelta 1967
Presidentti Kekkonen kirjolohen kummina
Liiton ensimmäisiä tehtäviä oli vuonna 1965 tehdä tunnetuksi ruokakalaksi kansalle täysin tuntematon sateenkaarirautu. Liitto järjesti tämän vuoksi kirjolohen maistiais- ja esitelmätilaisuuksia ympäri Suomea. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 2.11.1965 Hotelli Marskissa. Silloinen Liiton puheenjohtaja Taavi Vilhunen sai puhuttua Presidentti Kekkosen tilaisuuden suojelijaksi.
Tilaisuuden kohokohta oli kirjolohen ristiminen. Sateenkaarirautua pidettiin epäsuomalaisena ja harhaanjohtavana nimenä. Piti keksiä kalalle uusi nimi. Idean nimestä antoi rehtori Veli Luomala Alavudelta, joka esitti sateenkaariraudulle nimeksi kirjolohi. Liitto kirjoitti kirjelmän nimenvaihdosta presidentille, joka antoi kalalle uuden kauniin suomalaisen nimen ”kirjolohi” Marskin maistiaistilaisuudessa.
Tilaisuudella ja erityisesti ristiäistoimituksella oli hyvin ratkaiseva merkitys kirjolohen tulevaisuudelle. Se sai vastustajien rivit horjumaan ja antoi uutta rohkeutta kirjolohen kasvattajille laajentaa toimintaansa. Suomen kansa hyväksyi kirjolohen omakseen ja suhteellisen edulliseksi lohikalaksi ruokapöytäänsä.
Ote kalevalasta: Alkoi lohta leikkaella veitsen viilteä kaloa lohi loimahti merehen kala kirjo kimmlatihe pohjasta punaisen purren venehestä Väinämöisen
Lähteet:
Peltoniemi, Kauno 1984: Taistelu kirjolohesta. Suomen Lohenkasvattajain liitto ry.
Suomen kalankasvattajalehdet vuosilta 1971 – 1973
Suomen Kalankasvattajaliitto 60 -vuotta
Suomen Kalankasvattajaliitto ry perustettiin vuonna 1964. Liitto on toiminut suomalaisen kalankasvatuksen puolesta 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi käännämme katsetta taaksepäin ja kirjoitamme loppuvuoden aikana artikkeleita liiton historiasta sekä henkilöistä, jotka ovat olleet liiton eri vaiheissa mukana toiminnassa.
Kotimainen kala ja kalaruoka kiinnostaisi yhä useampaa herkullisena raaka-aineena ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Silti suomalaisten ruokapöydässä pääroolissa on ulkomainen kala. Uudet sukupolvet eivät juuri osaa valmistaa kalaa ja tietokin on varsin hajallaan. Uusi Kalaruoka.fi-media edistää kahden tunnetun kalakokin kera kalaruokakulttuuria ja kotimaisten kalojen käyttöä hauesta hailiin ja siiasta särkeen. Tavoitteena on edistää koko kotimaista kalatalousalaa.
Hyljekarkottimilla voidaan pitää hylkeitä loitolla kalanpyydysten ja kasvatusaltaiden lähettyviltä. Näin saadaan vähennettyä sekä kalataloudelle aiheutuvia tappioita että estettyä hylkeiden joutuminen pyydyksiin. Uusi vedenalaisia ääniä hyödyntävä menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi etenkin lyhytaikaisessa käytössä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan karkottimien käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta niiden ympäristölle ja eliöstölle aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan ehkäistä.
Markus Kankainen, Lauri Niskanen; LuonnonvarakeskusOlli Malve; Suomen ympäristökeskus Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden. Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti…
Fazer Café -kahvilaketju tarjoaa jatkossa asiakkaille yksinomaan kotimaisesta kirjolohesta valmistettuja kalatuotteita. Näkyvin muutos tapahtuu kahviloiden suosituimmassa ruokatuotteessa, lohikeitossa, jossa norjalainen lohi korvataan suomalaisella kirjolohella. WWF Suomi ja Fazer ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä kestävän kalastuksen edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi.
LUKE Kalankasvattajat tuottivat 16,3 miljoonaa kiloa ruokakalaa myyntiin vuonna 2022. Se oli lähes kaksi miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna ja suurin tuotantomäärä sitten 1990-luvun lopun. Tuotannon arvo oli 102 miljoonaa euroa, jonka reaaliarvo on lähes 23 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamasta vesiviljelytilastosta. Kirjolohta tuotettiin elintarvikkeeksi 15,3 miljoonaa…