UPSCALE – Olemassa olevien merialueiden laitosten tuotantomäärän lisääminen kestävästi ympäristöolosuhteet ja ympäristövaikutukset huomioiden
Markus Kankainen, Lauri Niskanen; Luonnonvarakeskus
Olli Malve; Suomen ympäristökeskus
Norjassa tuotantomäärät ovat laitoksilla keskimäärin 200-kertaisia 1980- lukuun verraten. Suomeenkin on myönnetty suurempia lupia hyviin olosuhteisiin, mutta pääsääntöisesti tuotantomäärät ovat pieniä ja jääneet 1980-luvun tasolle. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelmassa on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia ja tuotantopotentiaalia sijaintiin nähden.
Kalankasvatuksen sijainohjaukseen laadittiin kriteeri, joka kuvastaa alueen ympäristöllisesti kestävää tuotantopotentiaalia. Kriteeri perustuu olemassa oleville laitoksille myönnettyihin tuotantomääriin ja paikallisiin virtaus- ja laimennusolosuhteisiin (virtausnopeus, avoimuus ja syvyys), jolla on tutkitusti vaikutus kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin. Kun kyseisiä olosuhteita verrattiin laajemmin laitosten ympäristölupapäätöksiin, osoittautui tuotantomäärän vaihtelu samanlaisissa olosuhteissa suureksi. Yksittäisen laitoksen tuotantokasvupotentiaali voidaankin tunnistaa vertaamalla tuotantomäärää samanlaisissa olosuhteissa muualla luvitettuihin tuotantomääriin; Jos se on pienempi kuin vastaavissa olosuhteissa muualla, selvitetään kasvatuspaikan ympäristöolosuhteet tarkemmin, mallinnetaan ympäristövaikutukset tuotantomäärillä, joita on myönnetty vastaavanlaisiin olosuhteisiin ja arvioidaan, kuinka paljon tuotantoa on mahdollista kestävästi lisätä.

Kuva 1 Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaan arvioitiin tuotantomääräpotentiaalia paikallisten olosuhteiden (virtaus+avoimuus+syvyys -indeksi) ja vastaaviin olosuhteisiin myönnettyjen suurempien (50%) ympäristölupien perusteella
Norjassa tuotantomäärä nousi pyöristäen miljardista kilosta kahteen miljardiin kiloon pääsääntöisesti arvioimalla olemassa olevien laitosten tuotantomäärä ympäristöperusteisesti uudelleen. Puhuttiin laitostuotantomäärien UPSCALE:sta. Laitosten tuotantomäärät ovat sittemmin keskimäärin jopa 200 kertaa suurempia kuin 1980-luvulla. Tuotantomäärän kasvun lisäksi laitoskoon kasvattaminen on lisännyt tuotannon tehokkuutta merkittävästi. Myös muun merialueenalueen käytön ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta on kestävämpää, että tuotannon tavoiteltu kasvu ei perustu ainoastaan uusiin kasvatuslaitoksiin. Vastaavasti Suomessa olisi hyödyllistä arvioida olisiko nykyisissä laitossijainneissa tuotantokasvupotentiaalia, koska monissa laitoksissa tuotantomäärät on jääneet 1980 tasolle vaikka ne sijaitsevat verrattain hyvissä virtaus- ja laimennusolosuhteissa.

Kuva 2 Suomen merialueella on 116 kasvatuslaitosta, joiden tuotantolupa vaihtelee merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttavien olosuhteiden perusteella. Monilla laitoksilla olisi kasvupotentiaalia olosuhdeindeksiin (avoimuus, syvyys, virtaus) verraten, Punainen laatikko ja nuoli kuvaavat kasvupotentiaalia.
Ympäristövaikutusarvioinnin uusia menetelmiä on mahdollista hyödyntää arvioitaessa tarkemmin laitoksen vaikutuksia ympäristöön. Olemassa olevien laitosten vaikutusarvioinnissa keskeistä on arvioida velvoitetarkkailun lisäksi, miten laitos vaikuttaa alueen vedenlaatuun ja minne vaikutukset kohdentuvat, myös silloin, jos tuotantomäärät muuttuvat. Paikalliseen vedenlaadun arviointiin on kehitetty menetelmiä (Kuva 3), joilla voidaan suurella alueellisella ja ajallisella tarkkuudella seurata ja mallintaa laitosten rehevöitymisvaikutuksia levämääriin. Lisäksi virtausmittauksilla voidaan arvioida, mihin kuormitus kulkeutuu, ja minne vaikutukset kohdistuvat. Mallintamalla, sekä meren nykytilamittaustulosten datafuusion ja paikkatiedon perusteella voidaan edelleen arvioida, miten olosuhteisiin perustuva tuotantomäärän lisäys vaikuttaa lähialueen meren laatuparametreihin sekä siellä oleviin herkkiin tai suojeltuihin alueisiin.

Kuva 3 Kasvatuslaitoksen vaikutuksia voidaan paikallisesti arvioida kohdennettujen tutkimuskampanjoiden ja uusien menetelmien avulla
Vesiviljelyn kehittämisohjelmasta on haettu rahoitusta UPSCALE-hankesuunnitelmalle, jossa tavoitteena on kehittää ja soveltaa Norjassa sovellettua konseptia Suomen olosuhteisiin vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tarkoituksena on ensin määrittää ja kontaktoida laitokset/yritykset, jossa kasvupotentiaalia on arvioitu olevan. Tämän jälkeen hankkeessa arvioitaisiin muutaman pilottilaitoksen kanssa kasvupotentiaalia tarkempien vaikutusarvioiden avulla. Sikäli jos tutkimukset osoittavat, että tuotantomäärää olisi ympäristövaikutusten perusteella kestävästi lisättävissä, yritykset voivat käyttää lähestymistapaa ja aineistoa tuotannonsuunnittelussa ja luvituksessa (Kuva 4).


Kuva 4 Monilla laitoksilla on olosuhteisiin ja muihin lupapäätöksiin verraten pieni lupa (vasen), myös laitoksen siirtäminen parempiin olosuhteisiin voisi vastaavasti toimia suuremman tuotantomäärän perusteena, koska ympäristövaikutukset pienenevät (oikea)
Mikäli hanke herätti kiinnostusta tai kysymyksiä, saa olla yhteydessä